5. maaliskuuta 2018

Markus Falk - Profeetan soturit




Profeetan soturit aloittaa pseudonyymi Markus Falkin trillerisarjan. Tarina vie islamistiseen kulttuuriin ja satumaisten arvokkaiden käsikirjoitusaarteiden pariin. Kun tietää ketkä pseudonyymin taakse kätkeytyvät (Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila), aavistaakin mitä tuleman pitää: syvällistä islamin ja arabialaisen kulttuurin tuntemusta. Donna Leonin dekkarissa Ansionsa mukaan olen myös lukenut vanhojen käsikirjoitusten arkistointi-, käsittely- ja analysointitavoista. Leonin käsikirjoitukset olivat italialaisia, mutta nyt puhutaan huikeasta sensaatiosta, joka tulee kuohuttamaan islamistista maailmaa ja tieteen kenttää, jos vain on aito.

Jääkärinkadulla Helsingissä asuva Tuomas Pyy on kolmevitonen arabialaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tutkija. Hänen ollessaan Beirutissa työmatkalla kaunis italiatar Carla Conti kertoo sensaatiomaisesta löydöstään: nainen on saanut käsiinsä vanhan islamistisen käsikirjoituksen, joka vaikuttaa olevan peräisin 600-luvulta eaa. Voiko se olla aito, onko se Koraanista jostain syystä pois jätetty suura? Carla valmistelee parhaillaan suurta vanhojen arabialaisten käsikirjoitusten näyttelyä Lontooseen British Libraryyn. Mutta löytö on niin houkutteleva, että Carla salaa sen kansainvälisiltä työtovereiltaan. Carla on kunnianhimoinen nainen ja tutkija, joka haluaa toimittaa käsikirjoituksen itse ja saada kaikki meriitit itselleen. Mutta johonkuhun on tukeuduttava, niinpä Carla valitsee uskotukseen kiltin Tuomaksen.

Kun käsikirjoitus oli tullut Tuomakselle kyllin tutuksi, hän oli alkanut kuunnella tarkemmin sen sisältöä ja ymmärtää, miten erityinen se oli. Kuten Omar oli kirjoittanut, teksti loisti sisäistä valoa. Vuosisatojen takaa kaikuva rauhan ja armeliaisuuden sanoma kasvoi lause lauseelta niin majesteetilliseksi, että lukija tunsi kohoavansa korkeuksiin.

On ilmeistä, että tämä islamin rauhanomaisuutta korostava Suuren Rauhan Suura on tulenarka useammankin tahon kannalta. Niinpä se varastetaan Beirutin museosta, mutta varkauden tehnyt tulkki Omar palauttaa sen. Tuomas on ihastunut jumalaisen kauniiseen signorinaan ja havaitsee pian olevansa naisen kanssa väkivaltaisten tapahtumien pyörteissä. Pari saa peräänsä fanaattisia islamistisia terroristeja, jotka vaanivat kintereillä parin paetessa ympäri Eurooppaa. Pari joutuu rajun hyökkäyksen kohteeksi niin Beirutissa kuin Frankfurtissa, jopa Suomessa. Lontoossakin poliisi on voimaton.

Tuomas ei välittänyt omasta turvallisuudestaan. Hän ajatteli vain Carlaa ja sitä, että kello kävi koko ajan ja aikaa oli koko ajan yhä vähemmän. Kuin raivohullu hän hyökkäsi lattialle romahtaneen miehen päälle, potkaisi kylkeen, polki toisella kädellä pistoolikättä alas ja huitoi sateenvarjon kovalla kädensijalla miehen kasvoja kohti.
...
Ammuin miestä noin vain. Minäkö, Tuomas Pyy? En ole Tuomas Pyy. Olen joku muu. (...) Kohta räjähtää, kohta. Mutta vielä ei ole räjähtänyt. Eikä vielä nyt. Eikä vielä nyt. Minä teen tämän.

Kirjanörtti Tuomaksesta sukeutuu silmänräpäyksessä kova toimintasankari, joka ei epäröi painaa liipaisinta.  Mies saa melko pahoja vammoja nahistellessaan Lontoossa islamististen terroristien kanssa, mutta toipuu lähes ennalleen. Carlan ja Tuomaksen kunnianhimoinen hanke huipentuu British Libraryn käsikirjoitusnäyttelyn avajaisiin. Suuren Rauhan Suura on keskellä salia kunniapaikalla, mutta salaperäinen herra Karim ei pidä asiasta ollenkaan. Tunti ennen h-hetkeä kutsuvieraat komennetaan ulos: pommiuhka! Kuinka käy, lue kirjasta.

Hellyttävä Tuomas
Mitäpä miehestä tiedämme? Tuomas vaikuttaa hiukan reppanalta, lapselliselta ja epävarmalta nörtin perikuvalta. Vastoin vanhempiensa toiveita ja sukunsa perinteitä hän on valinnut matalapalkkaisen tutkijan uran. Niinpä rahat ovat aina vähissä, ja lisää on vippailtava äidiltä ja langolta. Asuntona on vanhempien omistama arvoasunto, josta vuokra on nimellinen. Miehen olemus on nuhjuinen ja boheemi, ja hän tuntee itsensä nukkavieruksi huipputyylikkäitten kansainvälisten kollegoidensa parissa. Mikään naissankari Tuomas ei ole, vaikka on ollut kerran naimisissa ja eronnut. Tuomaksen pomo Halmetoja Helsingin yliopiston Arabian kielen ja islamin tutkimuksen laitoksella vaikuttaa tyhmältä pilkunviilaajatyypiltä, jonka kanssa napit ovat jatkuvasti vastakkain. Perimässä piilottelevia nopean toiminnan geenejä ja armeijassa opittua hyvää ampumataitoa on nyt testattu - tulikaste läpäisty!

Kuva Markus Falkin FB-sivulta
Trilleriksi Profeetan soturit oli mielestäni toiminnaltaan melko verkkainen; toki ajoittain oli hurjaa menoa ja vaarallisia tilanteita. Ehkä tulevan sarjan aloitusosana Profeetan soturien tehtävänä oli taustoittaa Tuomas Pyyn henkilöhahmoa. Seuraava Markus Falkin seikkailu alkaa Istanbulista; saapa nähdä onko signorina Conti mukana, ja kehittyykö näiden kahden suhde Tuomaksen romanttisia haikailuja pidemmälle.

Toivomukseni jatkoon Markus Falkille: lisää jännitystä, kiitos!



Hämeen-Anttilat jakavat lukijan iloksi syvällistä aiheen asiantuntemustaan, joskin ehkä liian opettajamaisella otteella.  Kirjan parasta antia oli islamiin ja arvokkaiden käsikirjoitusten käsittelyyn tutustuminen. Luin Wikipediasta, että Jaakko Hämeen-Anttilan mielestä islamin myönteisten puolien korostaminen on tärkeää, koska kielteiset asiat tulevat esiin omalla painollaan.  Ansiokkaissa jälkisanoissa professori Hämeen-Anttila vetää islamin, profeetta Muhammedin ja Koraanin historian yleislinjoja. Kirjassa olevat takaumatkin saavat selityksensä historian valossa:

"Käsikirjoituksia katosi vuosikymmeniksi suljettuihin yksityiskokoelmiin. Edelleen monia tärkeitäkin dokumentteja saattaa olla tietymättömissä. Suuren Rauhan Suuran kaltainen teksti olisi siten hyvin suojeltuna voinut mainiosti kiertää vuosisatoja ympäri Lähi-itää ja sitten ilmestyä sattumalta tieteellisen maailman näkyviin."


Markus Falk 
Profeetan soturit
Kansi Timo Numminen
Otava 2018
***
Lukukappale kustantajalta - kiitos

6 kommenttia:

  1. Minulla on jäänyt pariskunnan kirjat aiemmin lukematta. Tässähän saisi kaksi kärpästä yhdellä lukukerralla, kun kirja on pariskunnan yhteistyötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen lukenut ennen blogiaikaa montakin Virpi Hämeen-Anttilan kirjaa, blogiaikana vain yhden Björk-dekkarin. Se on kiva sarja varmastikin 20-luvun Helsingistä, mutta pitäisi lukea järjestyksessä.

      Poista
  2. Noin, minustakin huippua oli menneisyysväläykset suuran vaiheista. Jospa kirjailijaparin vahuus olisinkin historiallinen romaani?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisipa ollakin Tuija, tietämystä kummallakin riittää. En tunne arabialaista kultturia ollenkaan, joten kiinnostava aihe kyllä, vähän vauhdikkaampi toteutus vain.

      Poista
  3. Minä olen lukenut vain Virpi Hämeen-Anttilan Suden Vuoden. Eikös hän ole kirjoittanut myös yhdessä tyttärensä kanssa? Tämä pariskunnan yhteinen teos kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko näin? En tunne mahdollista äidin ja tyttären yhteistuotantoa, mutta parikin tytärtä pariskunnalla on. Aihe on tässä kiinnostava, ehkä trilleri ei ollut oikea genre-valinta kuten Tuija tuossa yllä spekuloi.

      (Laila Hirvisaari on kirjoittanut jotain tyttärensä Eve Hietamiehen kanssa, joskaan en ole lukenut.)

      Poista

Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.

Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.