6. joulukuuta 2017

Törkeän virallinen Runo-Finlandia


No niin, taidan olla yllytyshullu kuten täällä Runohaasteen alla listaamistani tänä vuonna lukemistani runokokoelmista näkyy - yli kolmekymmentä! Aikamoinen pompsahdus nollasta, eikö vaan. Lukukokemukset runojen parissa ovat olleet elähdyttäviä ja hauskoja, joskin myös haasteellisia. En joistakin nykyrunokokoelmista ole ymmärtänyt paljoakaan. Esim. Maria Matinmikon Värit ei avautunut ollenkaan, mutta sehän nappasi sekä Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon että Nihil Interit -runoyhdistyksen jakaman runouspalkinnon 2017.

Mutta minä luen runoja omaksi ilokseni, yksi koskettaa, toinen ei. Ompun Törkeän virallisen Runo-Finlandian palkintopallille voisin nostaa nämä kaikki viisi. Pulma on siis melkoinen. Mutta valitsen nyt tämän - Ilpo Tiihosen Largo. Valintani vahvisti myös random.org - hassu juttu. Tiihosen runoissa on rimmaavuutensa vuoksi tuttu tunne tottumattomankin runonlukijan korvaan, mikä sopii sellaiselle, joka vierastaa nykyrunoja vaikeina.

Osallistu sinäkin. Voit äänestää mitä tahansa suomalaista runoteosta, jonka olet lukenut vuoden 2017 aikana. Aikaa 8.12. keskiyöhön asti. Kerro valinnastasi tai linkitä bloggauksesi tänne Ompun blogiin.




Ote postauksestani:
Tämä on minusta aivan ihana runokokoelma! Largon 40 runossa näyttäytyy koko ihmisen elämä. On hupaisaa arkipäivän ja kesän kevyttä humppaa; on miehen ja naisen välistä kaunista ja arkista erotiikkaa; on nöyryyttä elämän ja kuoleman edessä. Tiihosen hupiosasto on villin vallatonta venkoilua ja koskettava osasto herkkää ja haurasta havainnointia. Runot ovat rytmillisiä ja rimmaavia, monet koskettivat kovastikin. Tiihonen säkenöi, ja lukija nauttii!


1. Susinukke Kosola - Avaruuskissojen leikkikalu **** Sammakko 2016
2. Sanna Karlström - Saatesanat ***** Otava 2014
3. Anja Erämaja - Ehkä liioittelen vähän **** Wsoy 2016
4. Helena Numminen - Klovni nauraa ***** Turbator 2015
5. Ilpo Tiihonen - Largo ***** Wsoy 2004 

PS
Arvoin vielä toisen kerran varmistaakseni että käytin random.orgia oikein. Toisella kerralla valituksi tuli Sanna Karlströmin Saatesanat, joka on minimalistisuudessaan hurjan hieno. Samoin hänen proosaesikoisensa Multaa sataa, Margareta.

3 kommenttia:

  1. Totta, hurja korotus nollasta! Hyvä sinä!!
    Runollista jouun odotusta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta :D Runokokoelmia aika monta lukupinossa, taidan oikeasti pitää runotammikuun!

      Poista
    2. Jess! Runotammikuu aloittaa vuoden lyyrisesti <3

      Poista

KIITOS kommentistasi ♥ THANK YOU for your comment ♥

Kirja vieköön! ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja itse. Blogger-blogina noudatamme Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivultaYksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.