Jukka Viikilä - Akvarelleja Engelin kaupungista

Tuore Finlandia-voittaja Akvarelleja Engelin kaupungista pitää sisällään Carl Ludvig Engelin (1788 - 1840) fiktiivisiä ja runollisia yöpäiväkirjamerkintöjä. Helsinki, tuo pieni surkea ja kylmä kyläpahanen oli nimetty Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi vuonna 1812. Helsingin asemakaavan suunnittelijan Ehrenströmin toimesta kaupunginarkkitehdin viran sai Berliinissä syntynyt 38-vuotias Engel.

Engel oli jo aiemmin toiminut kotimaassaan, Pietarissa, Tallinnassa ja Turussa. Vaimo Charlotte ei viihtynyt Helsingissä eikä oikeastaan Engel itsekään. Perheeltä oli ennen Suomen aikaa kuollut poika Carl Eduard. Poikia oli edelleen kaksi, joskaan Engel ei heistä puhu. Enemmän ajatuksia löytyy riisitautia eli englannintautia sairastavasta tyttärestä Emiliestä.

9. maaliskuuta 1816

Olen luvannut Charlottelle, että olemme Helsingissä kuusi vuotta. Sen verran uskon uudelleenrakentamisen vievän ja sen verran on kirjattu sopimukseen. Lupausta ei ole vaikea pitää, sillä tämä on luotaantyöntävin paikka, minne matkani on koskaan vienyt. Voidaankin sanoa, että kun jotakin työnnetään syrjään, se työnnetään Helsinkiin.

Vuoden 1836 kartasta näkyy, että asutusta oli todella vähän. Vuoden 1808 palon jälkeen asukkaita oli noin 4000.

Engel oli kielitaidoton maahanmuuttaja, joka ei koskaan oppinut puhumaan kunnolla silloista sivistyneistön kieltä ruotsia. Hän tunsi itsensä muukalaiseksi ja asemansa takia tasapainoilua yleisen mielipiteen ja pahansuopien juorujen kuiskiessa riitti. Hän oli valtavan lahjakas, tuottelias ja kunnianhimoinen. Itseäni ihmetytti se, että perhe oli hyvin köyhä ensimmäisinä Helsingin vuosina. Vauraus lisääntyi kuitenkin vähitellen, ja Engel rakennutti perheelleen upean talon Bulevardille. Siellä hänellä oli kasvihuone ja rehevä puutarha, koko kaupungin ensimmäinen.

12. tammikuuta 1822

Tällä tavalla olen juossut työn perässä koko elämäni Kaikki muut selitykset toimilleni ovat pelkurimaista vääristelyä. Näyttäkää minulle työtä, rahaa, niin minä seuraan niin kuin koira lihapalan perässä. (...) Sen olen oppinut, että kiertelevä arkkitehti kyllä jättää jälkeensä raatihuoneita ja tehtaita, mutta kantaa velkansa mukanaan.

Saamme kiittää Helsingin upeasta empire-keskustasta tätä luovaa ja ahkeraa maahanmuuttajaa. Päädyttyään Suomen intendenttikonttorin johtoon, Engelin kädenjälki näkyi ja näkyy edelleenkin kautta koko Suomen. Lista Engelin suunnittelemista rakennuksista on todella vaikuttava.

Engelin piirros vuodelta 1816 Senaatintorin alueesta. Kumpuilevuus näkyy hyvin.

Runoilija Viikilän ensimmäinen proosateos tarjoaa kauniita filosofisen pohtivia ajatuskatkelmia. Viikilä piirtää myös hienon kuvan tuon ajan Helsingistä, ihmisten kovasta elämästä sekä kokonaisen kaupungin rakentamisen jättimäisestä urakasta. Engelin pestistä Helsingissä tuli lopun elämän pesti, vaikka hän kaipasi kaikki vuodet kotikaupunkiinsa Berliiniin. Hän hautasi vaimonsa ja tyttärensä ja tunsi syyllisyyttä siitä, että hänen kunnianhimonsa oli tuonut heidät tähän tuuliseen ja kylmään maailmankolkkaan. Kiinnostava teos, joka saa katsomaan Helsingin rakennuksia toisin silmin.

Kirjaa on luettu runsaasti blogeissa: Mai / Kirjasähkökäyrä, Sari /p.s. rakastan kirjoja,

Jukka Viikilä
Akvarelleja Engelin kaupungista

Gummerus 2016

****

Arvostelukappale - Kiitokseni kustantajalle.

Kun katsoin Helmetistä, varauksia oli 1616, kappaleita 156. Jonossa olisi kulunut ikuisuus!

Kuvat kuvattu kirjasta
Helsinki, historiallinen kaupunkikartasto, toim. Marjatta Hietala, Martti Helminen ja Merja Lahtinen
Helsingin kaupungin tietokeskus 2009

Empire - Pohjolan valkea kaupunki - kiinnostava linkki!