#novellihaaste: Jhumpa Lahiri - Tuore maa

Lahirin kahdeksan novellin kokoelma Tuore maa kertoo bengalilaissiirtolaisista Yhdysvalloissa ja heidän sikäläiseen kulttuuriin sopeutumisestaan. On sekä puhtaita bengalilaisperheitä että sellaisia joissa joko mies tai vaimo on yhdysvaltalainen. Monet henkilöt viettävät varsin kansainvälistä elämää ja matkustavat työnsä puolesta eri Euroopan maihin. He käyvät myös vuosittain tapaamassa sukuaan Kalkutassa. Lahirin kerronta on nytkin tarkkanäköistä kulttuurierojen ja erilaisten tapojen yhteentörmäyksien kuvausta.

Kirjan ensimmäisessä osassa on viisi erillistä novellia: Tuore maa, Hell-Heaven, Vaihtoehtoinen majoitus, Pelkkää hyvyyttä ja Ei kuulu kenellekään. Pidin kaikista mutta kerron enemmän novellista Vaihtoehtoinen majoitus:

Novelli kertoo menestyvästä nelikymppisestä avioparista, joka elää ruuhkavuosiaan. Mies Amit on intialaistaustainen, vaimo Megan yhdysvaltalainen. Heillä on kaksi pientä tytärtä, joiden hoidosta vastaa pääasiassa mies, sillä lääkärivaimo omistautuu työlleen. Pariskunta tutustui lääkiksessä, mutta Amit ei suorittanut opintojaan loppuun - vaimo on siis miestään menestyneempi. Nyt heidät on kutsuttu maaseudulle miehen kouluaikaisen ihastuksen Pamin häihin. Ihastus on jäänyt ihastuksen asteelle, mitään sen vakavampaa ei ole tapahtunut. Mies on kertonut Pamista avoimesti vaimolleen, mutta siitä huolimatta tämä on aavistuksen mustasukkainen ja epäileväinen suhteen laadusta.

Novelli on hulvattoman humoristinen ja sarkastinen kertomus siitä, miten kaikki mikä voi mennä pieleen, sen myös tekee. Viittä vaille h-hetkeä huomataan, että vaimon juhlamekossa on reikä, jolloin mies lupaa liimautua koko illaksi vaimonsa kylkeen reiän peittääkseen. Amit ja Megan ovat myös päättäneet törsätä hienoon hotelliin ja viettää kuherrus- ja lepolomaa kun kerrankin ovat kahden, vailla lapsia. Mutta hotelli on surkea pettymys. Monta muutakin surkuhupaisaa tilannetta kehkeytyy illan mittaan. Ilta huipentuu siihen, että uhmasta juopunut Amit sammuu huoneeseen lähdettyään hotellille soittamaan tyttärilleen, koska ei löytänyt yleisöpuhelinta häätilasta eikä kännykkäkenttä toiminut. Juhlien jälkeinen aamu on kireä ja kalsea: krapulassa pöllämystyneenä herännyt Amit löytää viileän ja mököttävän vaimonsa parvekkeelta. Entäs kuhertelu, miten sen kävi?

Sävy: Novellit voivat herättää myös mielenkiintoisia tunteita. Sävy rakentuu mm. tekijän suhteesta kerrottuun, kerronnan välittämästä tunnelmasta ja ilmapiiristä sekä kielen rytmistä ja sanavalinnoista.

Peukutan tätä Sävyllä: 

Hulvattoman hauska ja sarkastinen kuvaus siitä miten kaikki menee mister murphymäisesti pieleen. Lahirin tapa kertoa huvitti ja hymyilytti - näinhän meille usein odotuksiemme kanssa käy.

Toinen osa, Hema ja Kaushik, muodostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä novellista: Kerran elämässä, Vuoden loppu ja Rantautuminen. Käsittelen näitä yhtenä kokonaisuutena. Kertoja vuorottelee, välillä äänessä on nainen Hema, välillä mies Kaushik.

Heman ja Kaushikin bengaliäidit tutustuivat Massachusetissa, ystävystyivät ja pitivät yhtä. Sitten Kaushikin perhe muutti takaisin Intiaan palatakseen muutaman vuoden päästä takaisin Yhdysvaltoihin. Aluksi tulijat asettuivat Heman kotiin asuntoa etsiessään. 13-vuotias Hema ihastui kolme vuotta vanhempaan Kaushikiin, joka myös paljasti tytölle perheen Intiasta palaamisen syyn.

Vuosien varrella Hemalla oli pitkä suhde naimisissa olevan amerikkalaisen miehen kanssa. Mutta kun tämän lupaukset avioerosta valuvat tyhjiin kerta toisensa jälkeen, suhde kariutui ja nainen lupautui järjestettyyn avioliittoon intialaismiehen kanssa. Biologinen kellokin tikittää: Hema on jo 37-vuotias. Kaushikista on tullut valokuvaaja, joka reissaa ympäri maailmaa lehdistön ja uutistoimistojen leivissä. Nyt he tapaavat sattumalta Roomassa, jossa antiikintutkija Hema on tutkimassa mm. etruskeja ja josta hän aivan kohta matkustaa häihinsä Kalkuttaan. Kaushik puolestaan on suuntaamassa Roomasta Thaimaan Kao Lakin kautta komennukselle Singaporeen. Tunteet roihahtavat, nuoruudenrakkaus tuntuu ainoalta oikealta, mutta raaka kohtalo puuttuu peliin.

Näkökulma: Näkökulma tarkoittaa kerronnan suhdetta sen kuvaamiin tapahtumiin. Tarinassa voi olla selkeä kertoja, joka elää tarinan maailmassa. Kaikkitietävä kertoja kuvaa tapahtumia maailman ulkopuolelta.  Näkökulma voi vaihtua, se voi vääristyä, se voi olla monin tavoin mielenkiintoinen. 

Peukutan tätä Näkökulmalla:

Minusta novellikokonaisuuden rakenne on hieno, sillä näiden kahden kertojaäänen vuorottelu tuo esiin molempien elämät ja tunnot, paljaasti, rehellisesti ja avoimesti.

Tuore maa on loistava novellikokoelma. Lahirin kerronta kaikissa novelleissa on tarkkanäköistä ja uskottavaa. Hän kuorii henkilöittensä silotellun pintakerroksen alta pikkumaiset ja tyhmät pohdinnat. Paikoin teksti tuntuu näennäisesti turhan vähäeleiseltä ja tylsältäkin, mutta piilottaa sisäänsä mielettömän määrän inhimillisyyttä. Kirjailija tuo esiin ihmiselämän kipupisteitä, suruja ja iloja puhuttelevalla tavalla. Lahiri vei, minä mykistyin jälleen kerran ❤︎ Lahiri taitaa olla tämän kesän loisteliain kirjailijalöytö minulle. Ei haittaa ollenkaan, että hänen henkilönsä ovat pääasiassa intialaisia, sillä heistä löytyy universaalia ihmisyyttä.

Osallistun tällä kokoelmalla Nipvet-blogin vetämään Novellihaaste 2:een. Peukutuksista ym. voit lukea enemmän täällä.

Jhumpa Lahiri

Unaccustomed Earth 2008

Tuore maa

Suomentanut Kersti Juva

Tammi 2008

*****

Kirjastosta