Kulttuurielämyksiä Tuusulan Rantatiellä ❤︎

Viime kesänä podin murtunutta nilkkaani ja makasin kotona kuin tatti.

Siksi nyt tekee mieli liehua siellä sun täällä. Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisöissä 

olen vieraillut toki ennenkin, mutta kyllä tätä kaunista miljöötä katselee vaikka

useammankin kerran kesässä! 

Muutama kuvakollaasi Ainolasta, Erkkolasta, Halosenniemestä ja Lottamuseosta

- vinkiksi kesälomallaan täällä päin matkaileville.

Ainola on aivan hurmaava kotimuseo, kodikas ja sympaattinen.

Tuntuu kuin Sibeliukset voisivat milloin tahansa tulla vierasta tervehtimään!

Ensi syksynä ilmestyy muuten Riitta Konttisen elämäkerta Aino Sibeliuksesta (Siltala).

Erkkolassa juhlitaan J. H. Erkon (1849-1906) syntymän 170-vuotisjuhlaa.

Näyttely oli mielenkiintoinen ja siinä aivan lähellä on vaatimaton Aleksis Kiven kuolinmökki.

J. H. Erkon runo Lehtityttö löytyy Marjut Hjeltin toimittamasta teoksesta 

Naisia Kansalliskirjastossa:

”Työmieslehti - viisi penniä - ostakaa!”

Viiman vinkuen, purren pakkasen,

katupielessä huutaa tyttönen:

”Työmieslehti ostakaa!”

Kansa virtaa vaan, harva ostaakaan.

Eikö vaikeroi tyttö kodistaan,

ei hän hiisku äidistään,

kuinka hän jäi kärsimään

kuuden pienen lapsen luo -

huvittaisko keitään tuo!

Joku rientäen viskaa viitosen,

joukko kulkee pois, tuskin huomaten.

Tyttö, hän ei taatostaan

kerro, kuinka maailmaan,

lakon tehden läksi se,

jätti tyhjän perheelle.

”Työmieslehti - viisi penniä - ostakaa!”

Tyttö kalvas sen huutaa väristen,

koti, läksytkin johtuu mielehen.

”Työmieslehti ostakaa!”

Kautta pimeän kotiin kiitää hän.

”Ehkä vaaratta sinne ennätän.”

Saapuu. - Kylmä, kostea

huone. Pienin sairaana.

Missä äiti? - Pyykillä.

Joukko alkaa itkeä.

”Työmieslehti - viisi penniä - ostakaa!”

Tuota huutoa kuulen ulkoa

enkä rauhaa saa pienten itkulta.

”Työmieslehti ostakaa!”

J.H. Erkon runo ”Lehtityttö”. Valvoja 4.1901. - Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

 Pekka Halosen taiteilijakodissa Halosenniemessä on upea kesänäyttely teemalla

Naisia tupa täynnä. Näyttely esittelee meidän kultakauden pahaimmistoa -

naisia sekä taiteilijoina että malleina. Esillä teoksia näiltä taiteilijoilta:

Pekka Halonen, Elin Danielson-Gambogi, Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Amélie Lundahl, 

Albert Edelfelt, Ellen Thesleff, Fanny Churberg, Venny Soldan-Brofeldt, Akseli Gallen-Kallela, 

Eero Järnefelt, Eero Nelimarkka, Tyko Sallinen, Helmi Biese, Anna Sahlstén, Eemil Halonen, 

Marcus Collin, Anders Zorn.

Esillä Elin Danielson-Gambogilta kymmenkunta teosta, mm. nämä, jotka 

Kati Kanto on tekstittänyt hurmaavasti teoksessaan Suomalais-Italialainen rapsodia:

"Balda-tädin kanssa tulen hyvin toimeen, kaikki tulevat. Kukaan ei pärjää hänelle pasianssissa. 

Se on hänen bravuurinsa, jota hän kertoo harrastaneensa nuoresta tytöstä lähtien.

Varsinaiseksi maestroksi hän onkin kehittynyt! Balda-täti polttelee tupakkaa 

ja nautii selvästi elämästään. Hänestä on yhdentekevää, mitä muut hänestä ajattelevat."
- Balda-tädin ajanviete 1886

"On selvää, että uin koko ajan vastavirtaan. Aivan koko ajan joudun taistelemaan jotain vastaan. 

Jos se ei ole konkreettinen este, jonkun ihmisen mielipide, on se yleinen ajatusmaailma.

Miten paljon rakastankaan Tyttyä esittävää maalaustani, jossa hän vetelee haikuja tupakastaan.

Se on niin tyypillinen näky hänestä! Mutta kuinka paljon olenkaan saanut kuulla 
siitä paheksuntaa ja väheksyviä huomautuksia! "
- Teepöydän ääressä, 1890

Lottamuseo on todella vaikuttava. Museotilat tämän kauniin vaaleansinisen

rakennuksen toisessa kerroksessa kertovat modernein audiovisuaalisin keinoin

lottien ja meidän tarinaamme.

Jos matkailija kaipaa ruumiinkin ravintoa, voi pistäytyä lounaalla vaikka Krapihovissa!

Olen kerran istunut isossa seurueessa tässä tunnelmallisessa ravintolassa,

ruoka oli hyvää ja palvelu erinomaista. Kuva Wikipedia.

Lisää tietoa

Visit Tuusulanjärvi

Toivotan kaikille lukijoilleni ihanaa ja aurinkoista juhannusta!