Teemana Barcelona: Toni Hill - Los amantes de Hiroshima

Los amantes de Hiroshima - Hiroshiman rakastavaiset (ei suomennettu) on kolmas ja toistaiseksi viimeinen Héctor Salgado -dekkarisarjasta. En osaa sanoa johtuiko alkuperäiskielestä, mutta dekkari imaisi heti mukaansa. Hill aloittaa hyvin dramaattisella luvulla, joka viittaa tuleviin vaikeisiin tapahtumiin Salgadon ja hänen apurinsa Leire Castron elämässä.

Tästä on kysymys: Barcelonan El Pratin lentokentän kupeessa sijaitsevasta talonvaltaajien asuttamasta talosta löytyy vuonna 2011 kaksi ruumista, jotka ovat jo vanhoja ja murenemassa. Näky on makaaberi: ruumiit on aseteltu syleilemään toisiaan ja peitelty kukallisella muovilla. Pahoinpitelyn merkit näkyvät edelleenkin selvästi, ja paikalla olleesta repusta löytyy 10 000 euroa, ryöstö siis tuskin oli motiivi. Löytyy myös uhrien henkilöllisyystodistukset: muutkin tuntomerkit sopivat lähes seitsemän vuotta sitten kadonneisiin nuoriin, Cristinaan ja Davidiin. Aikaisemmista tutkintapapereista selviää, että nämä kaksi elivät kuumaa kolmiodraamaa Ferran nimisen pojan kanssa. Siksi Ferrania kuulusteltiin aikoinaan ystäviensä katoamisen yhteydessä, mutta todisteita hänen syyllisyydestään ei tuolloin löytynyt - eikä ollut ruumiitakaan. Parin itsemurhayrityksen jälkeen Ferran suljettiin psykiatriseen hoitolaitokseen ja juttu hyllytettiin.

Rakennustaiteellisesti Barcelonassa on vanhaa ja uutta - sulassa sovussa.

Caixa-pankin logo on barcelonalaisen Juan Miron suunnittelema.

Kirjan nimi Hiroshiman rakastavaiset vie tietysti ajatukset Japaniin ja atomipommiin, mutta Hiroshima oli myös Davidin rokkibändin nimi. Sen kolme muuta jäsentä olivat hyvän perheen poika Leo, narkkari Isaac ja orpo Hugo. Saamme tutustua myös poskessa olevan ison luomen merkitsemään Ninaan, joka oli kauniin ja valovoimaisen Cristinan kämppäkaveri. Hill raottaa luku luvulta ystävysten elämää ja menneitä tapahtumia. Ei mennyt hyvin seitsemän vuotta sitten, eikä mene hyvin nytkään. Elämässä oli rosoa ja riitaa, ongelmia vanhempien kanssa, haaveita bändin läpimurrosta ja kirjailijuudesta, ja pössyttelyä.

Hillin tapa kirjoittaa teki vaikutuksen. Pidin hänen dramaattisesta ja yllättävästä tavastaan tuoda uusissa luvuissa aina uusia hahmoja näyttämölle, ja hän pureutuu syvälle ihmissuhteisiin ja ryhmädynamiikkaan. Saamme lukea miten nuorten katoaminen yhdessä Espanjan talouskriisin kanssa romuttivat heidän perheidensä elämän. Mm. Davidin isä on pankkitoimihenkilö, joka päivittäin hoitaa maksukyvyttömäksi joutuneiden ihmisten häätöjä. Saamme kurkistaa edellä mainitun kolmikon, nykyhetkessä kolmikymppisten ystävien elämän vaikeuksiin. Hillin tarinaan liittyvät edelleen Espanjan varastetut vauvat ja diktatuurin mustat ja väkivaltaiset muistot.

Miro-museolta oli huikeat näkymät alas kaupunkiin.

Hiroshiman rakastavaisten tapauksen ohella kulkee Salgadon kadonneen ex vaimon Ruthin tapaus päätökseensä, varsin dramaattisin kääntein. Komisario Salgado tuli vihdoin liki ja tykästyin lopulta tähän komeaan ja kuumenevaan argentiinalaiseen. Nuorten rakastavaisten kohtalon selvittäminen ja traumatisoiva vaimo Ruthin tapaus lähensivät häntä myös poikaansa, vaikean vuoden kokeneeseen Guillermoon. Yh-äiti Leire Castro oli edelleenkin mainio ja valloittava henkilöhahmo, eikä nuori konstaapeli Roger Fort jäänyt pekkaa pahemmaksi. Laitoksella oli toki isot skismansa myös.

Hill tuo lukijan eteen Barcelonan ja tavalliset köyhät espanjalaiset. Talouskriisi on pysäyttänyt maan, vienyt työpaikat ja toimeentulon. Pienet perheyritykset menevät konkurssiin ja ruoka-apua haetaan. Mielenosoitukset hallitusta ja korruptiota vastaan meuhkaavat massailmiönä suurissa kaupungeissa. Huudetaan muutosta.

Salgadon 16-vuotias poika Guillermo saattaisi näyttää vaikka tältä hieman vartuttuaan...

Asunnottomia näkyi nukkumassa siellä täällä koirineen ja kapsäkkeineen,
jopa vilkkaalla Ramblalla.

Tämä oli valtavan hyvä ja jännittävä dekkari, joka piti otteessaan loppuun asti. Taaskin Hill eksytti taitavasti ja loi todella dramaattisen loppuhuipennuksen. Huumoriakin löytyi. Hienoa kerrontaa ja runsaasti uskottavilta tuntuvia juonenkäänteitä. Vahva suositus espanjaksi lukeville ja toivottavasti tämä saadaan myös suomeksi. Ja kaiken keskellä sykkii Barcelona, joka kirjan sivuilla näyttää siis myös rumat puolensa: köyhyyden,  mahanmuuttajat, talouskriisin, työttömyyden, vehkeilijät, prostituoidut ja parittajat, alamaailman ja mielenosoitukset.

Hyvine ja huonoine puolineen tästä oli tullut hänen kaupunkinsa, niin teeskentelevältä kuin se joskus tuntuikin. 'Barcelona on kuin Lumikin äitipuoli', Lola oli sanonut yhtenä päivänä heidän kävellessään Bornin kujilla. 'Se pitää itseään niin kauniina, että unohtaa ettei ole ainoa, että aika kulkee ja äkkiä, jos se ei pidä varaansa, syntyy kilpailu jonkun toisen vähemmän itserakkaan kaupungin kanssa'.

Katalonia kuohuu juuri nyt itsenäisyysäänestyksen jälkeen. Lehdistössä näkyi aiemmin kesällä juttua  myös marxilaisen Arran-ryhmittymän hyökkäyksistä turisteja kohtaan. Kysyin asiasta taksikuskilta, joka kohautti olkiaan ja piti asiaa mitättömänä. Hänen mukaansa se on pieni ryhmittymä, joka haluaisi juopottelevien turistien sijaan laadukkaampaa turismia. Barcelona vive del turismo y punto, hän sanoi minulle.

Toni Hill
Los amantes de Hiroshima
Ei suomennettu - Hiroshiman rakastavaiset
Debolsillo 2014
*****
Kirjastosta

Kirjailija käyttää  Toni-nimeä espanjan kielisssä teosversioissa, ulkomaisissa nimeä Antonio.