Näytetään tekstit, joissa on tunniste skotlanti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste skotlanti. Näytä kaikki tekstit

9. maaliskuuta 2021

Dean Nicholson - Nalan maailma


Esittelyteksti kertoo kirjasta olennaisen: kolmikymppinen rouhea skotti Dunbeanista oli aivan tavallinen nuorimies, joka biletti, keksi jekkuja ja teki hanttihommia. Hän oli rakastanut luontoa, melontaa ja pyöräilyä koko ikänsä. Sitten iski halu repäistä, ja siitä se ajatus sitten lähti. Vuoden 2018 syksyllä Dean päätti lähteä kaverinsa Rickin kanssa maailmanympärysmatkalle - pyöräillen! Kaverusten väleihin tuli jotain säröä ja tiet erosivat. Loppusyksyn kylmyydessä Bosnian vuoristossa pyöräillessään Dean huomasi tienpenkan heinikossa pikkuisen, nälkiintyneen kissanpennun. Se oli niin pieni, että mahtui kämmenelle. Eihän sitä voinut sinne jättää kuolemaan, joten Dean pakkasi pennun tarvikelaukkuunsa ja niin alkoi pikkukissan ja Deanin yhteinen seikkailu.

Eläinlääkäri totesi kissan keuhkot heikoiksi, mikä tuotti huolta, mutta vähitellen sen keuhkot vahvistuivat. Tyttökissa sai nimen Nala. Oma lukunsa oli kissan tarvitsema passi: oli oltava sataprosenttisen varma siitä, että kaikki tarvittavat leimat ja rokotukset olivat kunnossa. Silti rajatarkastuksissa pelotti ja jännitti kuinka käy. Dean ja Nala huristivat pyörällä maasta toiseen, mutta joskus bussimatka olisi ollut parempi vaihtoehto pitkillä etapeilla. Kantokassissakaan Nalaa ei mielellään hyväksytty bussimatkustajaksi, vaan sitä pidettiin matkatavarana ja ruumaan laitettavana, mutta siihen Dean ei tietystikään suostunut.

Nalan maailma oli ihastuttavaa kuunneltavaa ja lukija Antti Jaakola erinomaisen sopiva hommaan. Kiintymys pieneen kissaan opetti huolettomalle Deanille vastuuta ja muutti elämäntavatkin säännöllisemmiksi. Oli hienoa lukea kaksikon seikkailuista ja tunnelmista maista, joihin itse tuskin koskaan matkustan: Bosnia, Albania, Georgia, Turkki... Dean yöpyi Nalan kanssa useimmiten teltassa, mutta myös puistonpenkeillä taivasalla ja sohvasurffasi paikallisten eläintenystävien kotona. Internetin ja somen aikakaudella oli helppoa löytää ystävällisiä ihmisiä, jotka majoittivat ja auttoivat monin tavoin.  Santorinissa Dean ja Nala viettivät kolmisen kuukautta, isäntä melontaoppaana, kunnes matka taas jatkui. Kirjassa on hieno kuvaus kymmenistä kuumailmapalloista Turkin Kappadokian taivaalla. Lennolla Dean kävi yksin, koska melu olisi ollut liian järkyttävää Nalalle.


Deanista ja Nalasta tuli someilmiö ja heidän seikkailunsa keräsivät satojatuhansia seuraajia eri somekanavilla ympäri maailman. Dean on käyttänyt tunnettuuttaan hyväkseen, järjestänyt varainkeruukampanjoita ja lahjoittanut varoja eri maissa löytöeläinten hyväksi työskenteleville järjestöille. Dean onnistui pelastamaan mm. yhden hylätyn koiranpennun ja järjestämään sille kodin Lontooseen, toinen hänen surkeassa kunnossa löytämänsä pentu, Ghost, menehtyi. Erityisesti Georgiassa kaksikko näki paljon hylättyjä ja huonokuntoisia eläimiä. Muutenkin maassa tuntui kuin olisi siirrytty 100 vuotta ajassa taaksepäin.

Nalan maailma on erinomaisen vetävästi ja kiinnostavasti kirjoitettu ja hyvin suomennettu. Suosittelen kaikille kissojen ja eläinten ystäville. Myös matkailuvajeeseen kirja on omiaan! 1bike1world -hauilla löytyy Instagramista ja Youtubesta paljon katsottavaa. Deanin ja Nalan tarina tuo tietysti mieleen britti James Bowenin ja Bobin. Kuuntelin viime joulun alla Bobin joulun ja katsoin myös pari heistä tehtyä elokuvaa. Nalan maailma on minusta parempi ja mielenkiintoisempi. Ymmärtääkseni he ovat tämän talven yli koronamotissa Itävallassa. Viime keväänä Dean oli lentänyt Lontooseen järjestämään viisumia Venäjälle, mutta pandemia alkoi sulkea rajoja. Nalan hän oli jättänyt jonkun eläinystävän hoiviin Keski-Eurooppaan ja Dean pääsi kutakuinkin viimeisellä lennolla kissansa luokse.

Dean Nicholson - Nalan maailma
Alkuteos Nala’s World 2020
Suomentanut Veera Kaski
Wsoy 2021
Äänikirjan lukija Antti Jaakola
_______________

Kolmekymppinen skotti Dean Nicholson lähti syksyllä 2018 pyöräilemään maailman ympäri toivoen saavansa ryhtiä levottomaan elämäänsä. Kolme kuukautta myöhemmin, keskellä Bosnian vuoristoa, hän löysi etsimänsä nälkäisen kissanpennun muodossa. Dean nimesi kissan Nalaksi ja siitä lähtien kaksikko on ollut erottamaton. Vuotta ja lukuisia maita myöhemmin lähes miljoona ihmistä seurasi somessa Deanin ja Nalan seikkailua Euroopassa ja Aasiassa. 

Kuvituskuvat Deanin ja Nalan Facebook-sivulta.

28. maaliskuuta 2019

Gail Honeyman - Eleanorille kuuluu ihan hyvää


Kolmikymppinen Eleanor Oliphant on taustaan hukkuva hiirulainen. Hän on jo yhdeksän vuotta ollut töissä samassa graafisen alan yrityksessä, mutta mitään yhteyttä työtovereihin ei ole. Heidän mielestään Eleanor on outo ja friikki, mutta tunnollinen hän on: ei yhtään poissaoloa sairauden takia ja lomatkin lähes pitämättä. Eleanorin elämä kulkee samaa turruttavaa uomaa: viikot töissä, viikonloput yksin kotona votkapullon seurassa, ja keskiviikkoisin soittaa  tytärtään mollaava äiti.

Eleanorin paksu suojamuuri alkaa rapautua yllättäen, kun hän voittaa hyväntekeväisyysjuhlissa konserttiliput ja kutsuu mukaansa työpaikan Billyn. Mies lähtee vastahakoisesti tuon kahjon ja vielä kahjommin pukeutuvan naisen aveciksi (tarralenkkarit, apua!). Ilta ei ole erityisen onnistunut, mutta Eleanor rakastuu teinifanin tavoin lämmittelybändin laulajaan, komeaan Johnnie Lomondiin. Nainen ryhtyy stalkkaamaan miestä somessa, onkii selville jopa tämän asuinpaikan ja hiipii oven taakse kuuntelemaan kun tämä harjoittelee. Lukijasta höyrypäiseltä tuntuva ajatus yhteisestä tulevaisuudesta tämän ihanan Johnnien kanssa tuo onnen ja ilon tunteita äärimmäisen yksinäisen ja eristäytyneen sinkkunaisen elämään. Rakastuminen sysää Eleanorin muutokseen ja hän alkaa ottaa haparoivia askeleita sosiaalisessa elämässä - onhan näet harjoiteltava ennen live-kohtaamista rakkauden kohteen kanssa; on myös kohennettava ulkomuotoa ja panostettava pukeutumiseen.

Honeyman kirjoittaa mainiosti ja luo Eleanorista sympaattisen, joskin ristiriitaisen hahmon. Naisen käytöksessä oli minusta samanlaisia aspergermäisiä piirteitä kuin Stieg Larssonin Lisbeth Salanderissa. Eleanorkaan ei ymmärrä vitsejä, vaan ottaa toisten sanomiset konkreettisena totena - eikä hän myöskään osaa tulkita ihmisten ilmeitä oikein. Itsekin hän suoltaa epäkorrekteja totuuksiaan, vaikka ei tarkoita loukata. Small talk ei ole häntä varten.

Eleanorin kokema lapsuuden trauma paljastuu lukijalle vasta pikku hiljaa. Se paljastuu Eleanorille itselleenkin vasta pikkuhiljaa, sillä hän on torjunut traagiset tapahtumat syvälle alitajuntaansa. Sitä ennen lukija saa ihmetellä toistamiseen, miksi hänen äitinsä on tytärtään kohtaan noin lyttäävä ja tyly. Honeyman luo kerrassaan nautittavaa komiikkaa Eleanorin sosiaalisesta tietämättömyydestä ja kokemattomuudesta - kaikki tämä kuitenkin lämpimän hyväntahtoisesti. Eleanorille kuuluu ihan hyvää oli minulle viihdyttävä ja nautittava chick lit -kokemus.

Gail Honeyman - Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Alkuteos Eleanor Oliphant Is Completely Fine 2017
Suomentanut Sari Karhulahti
Wsoy 2018
****
Kirjastosta
_______________

Helmet-haaste: 36 (kirjassa ollaan yksin), 40 (mielenterveyden ongelmia), 
Seinäjoen kaupunginkirjaston maahaaste: Skotlanti

Gail Honeyman (s. 1972) on skotlantilainen kirjailija. Eleanorille kuuluu ihan hyvää on hänen esikoisromaaninsa, jonka käännösoikeudet on myyty noin 30 maahan. 

18. helmikuuta 2016

Jessica Brockmole - Kirjeitä saarelta



Kirjeitä saarelta vie lukijan sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin.

1912-1917
Nuori Elspeth Dunn asuu lampaitten keskellä karulla Skyen saarella Skotlannin luoteisrannikolla. Ja kirjoittaa runoja. Vuonna 1912 hän saa elämänsä ensimmäisen ihailijakirjeen kaukaa Illinoisista David Graham nimiseltä opiskelijapojalta. Tästä alkaa säännöllinen kirjeenvaihto, mikä vuosien saatossa kehittyy rakkaudeksi. Mutta kaikki on varsin monimutkaista. Elspeth on naimisissa ja syttyy sota.

Ensimmäiseen maailmansotaan ambulanssin kuljettajaksi värväytyminen tuo Davidin Eurooppaan ja rakastavaiset vihdoin elävät rakkautensa todeksi lyhyillä tapaamisilla. Dramaattisten tapahtumien jälkeen Davidin kirjeet loppuvat vuonna 1917.

1940
Elspethin tytär Margaret on rakastunut lentäjä-Pauliin. Äiti varoittelee tytärtään tekemästä hätäisiä päätöksiä, koska sota vääristää tunteet. Elspeth on pysytellyt hyvin vaitonaisena elämästään eikä Margaret edes tiedä kuka hänen isänsä on. Toisen maailmansodan pommit putoilevat Englantiin ja Skotlantiin. Tämä järkyttää Edinburghiin muuttanutta Elspethiä ja hän katoaa Davidin kirjeet ja omat muistikirjansa matkalaukuissaan. Tytär Margaret hätääntyy, ryhtyy jäljittämään äitiään ja selvittämään tämän vaietun elämän aukkoja.

Tämä oli aivan hurmaava ja liikuttava rakkauskertomus. Kirja perustui kokonaan kirjeisiin: Elspeth & David; Margaret & Paul; Margaret & enonsa Finlay. Kirjeet piirsivät tarkat luonnekuvat Elspethistä ja Davidista. He avasivat sydämensä ja ajatuksensa lukijalle, tulivat läheisiksi. Kirjeistä kuulsi koko tunteitten kirjo: rakkaus, huoli ja pelko sodan arvaamattomuudesta.

Kauniisti kirjoitettua ja nostalgista. Tämä sota-ajan rakkaus kesti parin vuosikymmenen eron. Kun Elspeth ja David tapaavat 23 vuoden jälkeen Pyhän Marian katedraalissa, ei tarvittu kuin nämä vuorosanat :

'Hei Sue.' Hän ojensi kätensä. 'Tässä minä olen.'
Lankesin hänen syliinsä. 'Siinähän sinä olet, Davey. Siinähän sinä olet.'

Jessica Brockmole
Letters from Skye 2013
Kirjeitä saarelta 2015
Bazar
Suomentanut Marja Helanen
★★★★
Lainattu kirjastosta.

Helmet-lukuhaasteen kohdat:
3 / kirjassa rakastutaan, 8 / minulle uusi kirjailija, 41 / kirjassa lähetetään kirjeitä