Marta Sanz - Un buen detective no se casa jamás

Kirjan nimi Hyvä etsivä ei mene koskaan naimisiin juontaa juurensa Raymond Chandlerin lausahduksesta vuodelta 1949. Sanz viittaa useinkin em. kirjailijaan ja muuhun kirjallisuuteen, kuten esim. Patricia Higgsmithin teokseen Unohtumaton herra Ripley. Tämä on jatkoa Arturo Zarcon seikkailuille teoksessa Black, black, black. Linkissä myös enemmän kirjailijasta. Sanz on näissä dekkariromaaneissaan psykologisesti syväluotaavampi ja monimutkaisempi kuin dekkarit tyypillisimmillään. Kirja on luettavissa toistaiseksi vain espanjaksi.

Kirja alkaa näin: Tengo el corazón roto y no sé conducir. - Zarcon sydän on särkynyt eikä hän osaa ajaa autoa. Niinpä tuo nelikymppinen, itserakas ja kaikin puolin omalaatuinen etsivä - ex hetero, nykyinen homo - istuu bussissa pakomatkalla. Hän pakenee Madridista lapsellisesti alter egoaan, ex vaimoaan, rampaa Paulaa, jonka ajatukset pyörivät ja kaikuilevat Zarcomme päässä kuin sosiaalinen omatunto ja järjen ääni. Zarco pakenee uhmakkaasti myös nuorta uskotonta homorakastettuaan Olmoa. Zarco on vajaa ilman näitä kahta! Puhelin pysyköön kiinni, etsikööt Paula ja Olmo hänet käsiinsä, mutta puhelin ei soi, miten turhauttavaa!

Zarco pakenee turistien ja eläkeläisten kansoittamaaan paratiisiin Valenciaan, Välimeren rannalle. Kutsun hulppeaan sukuvillaan, riurau'hun * on esittänyt Marina Frankell, Zarcon nuoruuden tuttu. Frankellien suku on monin tavoin omalaatuinen, esim. identtisiä kaksostyttöjä löytyy kolmessa sukupolvessa: Marina ja siskonsa Ilse ja tämän tyttäret Erica ja Fanny; sekä Stuttgartissa asuva Marinan äiti Janni ja tämän sisko Amparo, joka on kaikkia lankoja käsissään pitävä suvun matroona. Riuraussa asustavat myös Amparon jalkahoitajamies Marcos ja mucama, Etelä-Amerikasta kotoisin oleva kotiorja Charly.

Sanz raottaa vähän kerrassaan tämän omituisen joukon keskinäisiä jännittteitä ja kutoo tavattoman monimutkaisen psykologisen petosten vyyhden. Kieli on haasteellista ja koukkuja löytyy moneen suuntaan. Mutta hetkinen, missä rikos? Kirjan alkuosa on pääosin Zarco-polon kakofonista ja poukkoilvaa ajatustenvirtaa, mutta sitten kaunis Marina katoaa. Paljastuu kolmen murhan vyyhti kolmine murhaajineen. Ensimmäisen murhan tekivät murhaajat nro 1 ja nro 2 kimpassa suojellakseen perhettä luisumasta vararikkoon. Toisen murhan teki yksin toinen edellisistä peittääkseen rikoksen ja kolmannen murhaaja nro 3 motiivinaan kosto.

Kirjan loppukohtaus on huikea ja tilanne jää pahasti kesken - Sanz antaa ymmärtää, että jatkoa Zarcon seikkailuille seuraa. Loppukohtauksessa Zarco ja hänen homorakastettunsa Olmo istuvat yhden murhaajan kanssa päivällispöydässä kolmannen murhaajan hääriessä ympärillä. Ei tiedä miten käy. Ja Zarco on ihmeissään kun hänen päänsä sisällä ex vaimon Paulan jatkuva kommentointi on vaiennut. Onko Paulalle tapahtunut jotain?

Hyvin musta romaani mutta ei tyypillinen novela negra. Un buen detective no se casa jamás on varsinainen espanjalainen estofado (muhennos) monilla aineksilla ja kaikilla mausteilla. Haasteellinen mutta hauska. 

Frau, Signora & Bibi -haasteen kolmas. 

* Ihmettelin mikä on riurau, ja google tarjosi tämmöisen kuvan ja selityksen: El riurau es una construcción rural característica de la Marina Alta (= Valencia) cuya función estaba relacionada con la producción de pasa en esa comarca, principalmente para protegerla de las inclemencias del tiempo. Se trata de una construcción sencilla, de planta rectangular alargada cerrada en todos sus frentes excepto el que orienta hacia el soleamiento. 

Marta Sanz

Un buen detective no se casa jamás (Hyvä etsivä ei mene koskaan naimisiin)

Anagrama 2012

****

Kirjastosta

Marta Sanz - Black, black, black

Etsiessäni Frau, Signora & Bibi -haasteeseen espanjalaisia naiskirjailijoita, Sanzin nimi tuli toistuvasti & kehutusti esiin. Marta Sanz on 1967 Madridissa syntynyt kirjailija, joka on kirjoittanut 11 romaania sekä novelleja ja runoja. Kirjastosta löytyi vain kaksi teosta: tämän lisäksi Un buen detective no se casa jamás (2012). Kirjastosta ei löydy uusinta: Farándula (2015) joka palkittiin  samana vuonna Premio Herralde de Novela -palkinnolla.

Enkä löytänyt käännöksiä englanniksikaan, joten Sanzista voivat iloita tällä hetkellä vain espanjaksi lukevat. Lisää kirjailijasta Anagrama.

Blackin sankari on Arturo Zarco - nelikymppinen, äärimmäisen omalaatuinen yksityisetsivä. Hän on keikari, komea ja turhamainen. Hän on myös homo, mutta hyvin riippuvainen ex vaimostaan Paulasta. Arturon ja Paulan pitkät päivittäiset puhelinkeskustelut ovat kirjan runko. Niissä käydään läpi kaikki kulloinkin käynnissä olevasta tutkimuksesta. Heidän suhteensa on hyvin kiero, täynnä riippuvuutta, alistamista, manipulointia, halua loukata ja kostaa. Paula opastaa ex miestään oikeille urille, ilman Paulaa Arturo olisi täysin hukassa. Sinusta ei tullut poliisia, koska sinulla ei ole munaa, toteamus on keskustelun avaus. Homoksi hän ei miestään yleensä kutsu, koska se olisi kuin loukkaisi itseään.

Arturo saa toimeksiannon vuosi sitten murhatun Christina Esquivelin rikkailta vanhemmilta. Poliisi ei ole saanut selville yhtikäs mitään ja käytännössä hyllyttänyt jutun. Vanhempien tarkoitus on saada tytärvainaan pienen tyttären huoltajuus itselleen ja passittaa aviomies Yalal Hussein vankilaan. He eivät ole koskaan miehestä pitäneet, sillä Yalal ei yllä heidän tasolleen, hän on vain pahainen muurari ja kaiken kukkuraksi mauri.

Tapahtumat ja tutkimukset sijoittuvat vuokrataloon, jossa murhattu asui. Talo on täynnä mitä oudoimpia tyyppejä ja asukkaiden väliset jännitteet porisevat pinnan alla. On mm. kirjailija Claudia joka kirjoittaa omien sanojensa mukaan täyttä roskaa; on Luz joka on psykiatrisessa hoidossa ja laulelee lastenloruja; on Luzin teini-ikäinen poika, ihana Olmo, johon Arturo käy kuumana. Henkilögalleriaa täydentävät vanha Peláezin pariskunta ja heidän poikansa Clemente sekä Señora Leo jonka silmä on ovisilmän jatke.

Black, black, black on hyvin älykkäästi kirjoitettu. Sanz on parhaimmillaan loistavissa ja nautittavissa dialogeissaan. Ne ovat tarkasti havainnoituja ja eläviä otteita ihmisten arjesta - aivan valmiita näyttämölle. Lukiessani näin nämä ihmiset ja kuulin heidän äänensä ja äänenpainonsa kun he lausuivat repliikkejään. Minua huvitti suuresti myös Yalalin huono espanja:

Le hi priguntado quí quiere. / Mi importa un rábano la iscalera, a mí. / Piro si todo ha sido para illos. Yo sólo hi consirvado la casa por mi hija. Christina y yo no hicimos papil di tistamento. / Hijos di puta. Piro no puiden hacer nada: mi niña istá in Agadir. / La mato si tieni un amanti. La mato. Piro Christina no tinía amanti. / Sabe, siñor Zarco? Con Josefina he rihicho mi vida. Iso is todo.

Sanz hämmentää lukijaa keskivaiheilla monisivuisella Luzin päiväkirjalla, jota tämä kirjoittaa psykiatriaan Bartoldia varten. Olin vähän ymmälläni, tuntui kuin olisin eksynyt eri romaaniin. Luzin päiväkirja paljastaa kaameita asioita, muutaman murhan ynnä muuta. Uhrit ovat kaikki talon asukkaita ja murhien motiivina on pitkään pinnan alla kytenyt ärsytys, viha, katkeruus ja kauna naapureita kohtaan. Luzin motiiveissa on myös tarve ja halu tehdä hyvää: vapauttaa pienet lapset väkivaltaisesta äidistään tai pelastaa vanha ja avuton mies ronskin ja kylmän vaimonsa kynsistä. Luzin syyllisyys on päivänselvä juttu.

Mutta ehei - ei tämä nyt aivan noin mennyt! De facto tapahtui näin: Yalalin uusi hellantelttu Josifina tapetaan, rytäkässä Yalal hermostuu ja mukiloi Arturon sairaalakuntoon. Tämän maatessa potilaana Olmon hellässä hoivassa Paula ottaa tutkimukset hoitaakseen. Mikään ei ole sitä miltä näyttää Luzin päiväkirjan valossa. Paulan ja Arturon puhelinkeskustelut jatkuvat pisteliäinä ja kiduttavina. Syyllinen selvisi vasta aivan loppusivuilla. Eikä tapausta suinkaan ratkaissut Arturo, vaan Paula.

Sanzilla on havainnoiva ja nykyaikainen ote kerrontaansa. Älykäs, sarkastinen, yhteiskuntaa esille tuova. Pidin kovasti. Toivottavasti hänen teoksiaan saadaan edes englanniksi..

Frau, Signora & Bibi -haasteen ensimmäinen. Haasteessa on tavoitteena lukea enemmän sellaisten naiskirjailijoiden teoksia, jotka kirjoittavat jollain muulla kielellä kuin englanti, suomi, ruotsi, ranska tai japani. Omalla kohdallani nämä kirjailijat tulevat olemaan pääosin espanjankielisiä.

Marta Sanz
Black, black, black
Anagrama 2010
****
Kirjastosta