24. kesäkuuta 2018

Lassi Hyvärinen - Tuuli ja kissa #runosunnuntai



Ylen Tanssiva Karhu 2018 -runopalkinnon voittaja selviää 4.7. Lassi Hyvärisen kolmas runokokoelma Tuuli ja kissa on yksi kuudesta ehdokkaasta. Bloggauksen lopusta löytyy Karhuraadin perustelu, jonka allekirjoitan täysin. Kokoelman runojen maailma on hyvin mielikuvituksellinen, surrealistinen ja absurdi, niissä tapahtuu vaikka mitä arkijärjen ylittävää.

Minulle tuli Hyvärisen runokuvista Tuijan tapaan mieleen Marc Chagallin taide. Chagallin taiteessahan taivaalla lentelevät naivistiset morsiusparit, talot ja lehmät. Chagall on maalannut paljon kukkoja sekä kukontöyhtöisiä ja -nokkaisia hevosia. Liekö joku yhteys runominän omakuvaan? Runominä puhuu hatustaan ja sen lieristä, ei töyhdöstä; mutta seuraelämän koettelemukset ovat kuitenkin kuluttaneet hänen helttansa. 

Jotain chagallmaista Tuuli ja kissa tarjoilee. Runoissa seikkailevat tuuli ja omapäinen ja päsmäröivä kissa, joita voisi sanoa ystävyksiksi. Tapahtumien näyttämönä on maalaismaisema ja maalaistalo, jonka ullakolla nämä kaksi ystävystä katselevat tähtiä ja maailmaa; onpa kissalla siellä suurtalouskeittiökin. Runokokoelman kissasta minulle tuli mieleen sadun Saapasjalkakissa. Sekin keikaroi korollisissa bootseissa, lierihattu päässä ja taisi olla länkkäriversiossa revolverikin lonkalla. Alakerta on pääasiassa runominän valtakuntaa, etenkin keittiö, jossa padassa porisee iloisesti hillokkeessa Augustuksen pää. Roolinsa tarinassa saavat myös mehiläishoitaja ja sipulinvarsihameinen nainen, joka välillä kantaa ruukkua, joten nainen voisi olla lähi-idästä.

Runoissa on paljon luontokuvastoa: laaksoja, metsää, kuuta, tähtiä ja tähdenlentoja. Nykyaikaan viittaavat kissan sotainen into, panssarivaunut, ihmisten leirit, salakuljettajat ja junat; historiaan mm. viikinkiveneet, joonialaiset pylväät ja Roomaan matkaavat jonot. Niin, ja alakerran keittiön padassa muhiva Augustuksen pää.

Ovatko runot kokoelma Hyvärisen surrealistisia unia, parodiaa joistain saduista vai hänen tapansa nähdä maailma ja tehdä taidetta - mene tiedä. Koin kokoelman hurmaavan vinksahtaneeksi ja käänteiltään yllätykselliseksi. Pidin kissasta; siinä otuksessa oli särmää ja sen sanomiset suorasukaisia ja tempaukset aikasten railakkaita.

Hyvärisen kieli tuntui lempeän pehmeältä ja kiltiltä, se puhutteli selkeydellään. Kiitokset haluan antaa Hyväriselle myös lukijaystävällisyydestä: ilkamoivasta absurdiudestaan huolimatta Tuuli ja kissa on myös nykyrunouteen vihkiytymättömän, ns. tavislukijan nautittavissa. Kokonaisuus tuntui harkitulta ja hiotulta pitkältä sadulta (faabelilta): kaikki istui kaikkeen, kielikuvat kävivät söpösti vuoropuhelua keskenään. En väitä ymmärtäneeni mihin runoilija pyrki: satuun, nykymaailman kuvaan vai sekä että. Ei toki ole tarviskaan. Löysin kosolti minua puhutelleita säkeitä, joista tässä asiayhteydestään irrotettuna muutama, useimmista absurdius käy hyvin ilmi::

Tuuli narisuttaa venettä. Puro hulisee jään alla.
Talvi tulee mereltä kuin höyhentyyny ja sulkee minut sisäänsä.
...

En tiedä miten nainen sulatetaan
joten nostan hänet vain eteiseen.
Jos nukkuisin, näkisin unta
että eteisessä on huhtikuu, leppä kukkii ja puro solisee,
mutta koska en nuku, se on vain todellisuutta.
...

Juoksen harjupolkua rinnassani lohikäärmettä lennättävän tytön ilo.
...

Tunnustelen sanomalehtiä ullakolla.
Tähdenlento osuu kissan siluettia päähän.
Se kaatuu ja kierii heinikkoon.
...

Istun taas junan takapenkillä.
Kesä virtaa ohi, nainen sipulinvarsihameessa
kylvettää pajukossa mehiläisiä.


Luin kokoelmaa satuna, jossa mielikuvitus ja assosiaatiot ryöpsähtelevät ja mielleyhtymät tanssahtelevat. Heitin logiikan syrjään ja nautin Hyvärisen mielenliikkeistä. Mainio!

Lassi Hyvärinen
Tuuli ja kissa
Kannen kuva Heikki Räisänen
Kannen suunnittelu Olli-Pekka Tennilä
Poesia 2018
*****
Kirjastosta
_______________

Muualla:  Kiiltomato / Esa Mäkijärvi, Tuijata, Reader why did I marry him?

YLEN TANSSIVA KARHU -EHDOKAS 2018 / RAADIN PERUSTELUT / VOITTAJA SELVILLÄ 4.7.
Lassi Hyvärinen kirjoittaa yllättävää, ilkikurista ja absurdia faabelia, joka kasvattaa huomaamatta suuria teemoja ystävyydestä ja luonnon tilasta. Tuulessa ja kissassa rakennetaan lähes romaanimaista fiktiivistä maailmaa, jossa on kertomuksen pysyvyyttä. Samaan aikaan yksityiskohtien tasolla sen poetiikka on arvaamatonta, loputtoman kekseliästä ja ehtymättömän raikasta. Tuuli ja kissa on mielikuvituksen runoutta, joka nousee yllättävästi ja arvaamattomasti tähän päivään.

Tanssiva Karhu -ehdokkaista lukemani: 
Riina Katajavuori - Maailma tuulenkaatama *** Tammi 2018


❤︎

Tuijata luki myös Tanssiva karhu -ehdokkaana olevan Kaisa Ijäksen Aurinkokellon

23. kesäkuuta 2018

Novellihaaste 2 - koonti



NOVELLIHAASTE 2 - JUHANNUKSESTA 2017 JUHANNUKSEEN 2018
Järjestää Nipvet-blogi / TÄNNE kertyy osallistujien linkkejä
Nyt etsittiin ahkerinta peukuttajaa ja luetuinta novellistia!

Normilukemisen ja bloggaamisen lisäksi novelleja oli mahdollista peukuttaa: "Peukutus on muusta tekstistä selvästi erotettu lyhyt myönteinen suositus, jonka tarkoitus on kannustaa ja motivoida muita tarttumaan novelliin. Lyhyt tarkoittaa noin kolmea virkettä. Yksi peukutus voi koskea vain yhtä novellia." Peukutusvalinnat olivat: hahmo, juoni, konflikti, näkökulma, sävy, tapahtumapaikka ja teema. Itse olin laiska peukuttaja. Jaksoin peukuttaa vain kolmea novellia kahdesta ensiksi lukemastani novellikokoelmasta.

Luin ohjeetkin huonosti enkä laskenut yksittäisten novellien määrää per kirjailija. Mutta sain kuin sainkin pari bloggauksistani löytymätöntä tietoa selvitetyksi jälkikäteen. Luin kaikkiaan 17 novellikokoelmaa, joista 7 oli antologioita - siksi kirjailijahajonta on aika suuri. Kotimaisia kirjailijoita kertyi 40, ulkomaisia 41, joista virolaisia 36. Yksittäisiä novelleja kertyi 195. Joku pieni heitto voi laskuissani toki olla...

Alta löytyvä listani ei ole lukujärjestyksessä. Oman listani kärkikolmikosta löytyvät Lucia Berlin, Sergei Dovlatov ja Anna Gavalda. Veikkaan että Lucia Berlin saa luetuimman novellistin tittelin - mutta katsotaan!

Novellihaaste 2 poisti viimeisetkin mahdolliset novelliennakkoluulot. 
Kiitos Nipvetille haasteesta!
***
KÄRKIKOLMIKKO
17. Lucia Berlin - Siivoojan käsikirja ***** Aula & Co 2017 / 25 novellia

16. Sergei Dovlatov - Matkalaukku *** Idiootti 2012 / 8 novellia
15. Sergei Dovlatov - Meikäläiset *** Idiootti 2012 / 12 novellia - yht. 20 novellia

14. Anna Gavalda - Lohikäärmetatuointi ja muita pintanaarmuja **** Gummerus 2018 / 7 novellia
13. Anna Gavalda - Kunpa joku odottaisi minua jossakin **** Gummerus 2009 / 12 novellia - yht. 19 novellia

***

MUUT KIRJAILIJAKOHTAISET
12. Pirjo Puukko - Mutkanlukutaito **** Stresa 2017 / 18 novellia
11. Anne Salovaara - Afroditen askelin **** Nordbooks 2017 / 10 novellia
10. Jhumpa Lahiri - Tuore maa ***** Tammi 2008 / 8 novellia
- Peukutin novellia Vaihtoehtoinen majoitus Sävyllä
- Peukutin novellia Hema ja Kaushik Näkökulmalla
9. Marisha Rasi-Koskinen - Vaaleanpunainen meri ***** Wsoy 2014 / 7 novellia
8. Kazuo Ishiguro - Yösoittoja **** Tammi 2011 / 5 novellia

***

VIROLAISET ANTOLOGIAT 
7. Tallinnasta pois, toim. Raija Hämäläinen & Hannu Oittinen *** Absurdia 2003 / 18 novellia
- Yksi jokaiselta: Matt Barker, Veiko Belials, Jüri Ehlvest, Indrek Hargla, Mehis Heinsaar, Aapo Ilves, Kauksi Ülle, Jan Kaus, Kaur Kender, Andrus Kivirähk, Veiko Märka, Karen Orlau, Eeva Park, Kerttu Rakke, Olavi Ruitlane, Peeter Sauter, Urmas Vadi, Ervin Õunapuu

6. Nippernaati #3proosa - toim. Sanna Immanen **** Viro-instituutti 2017 / 8 novellia
- Piret Jaaks 2, Valdur Mikita 4, Mihkell Mutt 1, Sven Vabar 1

5. Nippernaati #2 - toim. Sanna Immanen, Viro-instituutti 2016 **** / proosa / 14 novellia
- Jüri Kolk 8, Kai Aareleid 2, Mudlum 1, Ilmar Taska 1, Mart Kivastik 1, Jaan Undusk 1

4. Nippernaati #1 - toim. Sanna Immanen, Viro-instituutti 2015 / Novellit / 5 novellia
- Yksi jokaiselta: P. I. Filimonov, Maarja Kangro, Armin Kōomägi, Urmas Vadi, Mait Vaik

***

KOTIMAISET ANTOLOGIAT
3. Nautinnon NälkäKahdeksan kertomusta ruoasta **** - toim. Venla Rossi & Jaakko Hämeen-Anttila / Hotelli- ja ravintolamuseo 2017 / 8 novellia
- Yksi jokaiselta: Virpi Hämeen-Anttila, Juha-Pekka Koskinen, Miki Liukkonen, Erkka Mykkänen, Leena Parkkinen, Johanna Sinisalo, Hannu Väisänen, Tuija Välipakka

2. Suomalaisia saunanovelleja ***Aviador 2017 - toim. Vesa Tompuri / 20 novellia
- Yksi jokaiselta: Juhani Aho, Outi Alm, Tapani Bagge, Pentti Haanpää, Johanna Holmström, Atik Ismail, Maria Jotuni, Lea Kalenius, Pauliina Lindholm, Hannu Luntiala, Jukka Pakkanen, Outi–Illuusia Parviainen, Mikko Rimminen, Hannu Salama, Alexandra Salmela, Tanya Tynjälä, Johanna Venho, Maarit Verronen, Kustaa Vitikainen, Sari Vuoristo

1. Jatkuu! - Fanifiktiota kirjallisuutemme klassikoista **** Gummerus 2017 - toim. Erkka Mykkänen / 10 novellia
- Yksi jokaiselta: Antti Heikkinen, Iida Sofia Hirvonen, Juha Hurme, Anu Kaaja, Juhani Karila, Joons Konstig, Laura Lindstedt, Erkka Mykkänen, Petri Tamminen, Saara Turunen
- Peukutin Saara Turusen Hannaa Sävyllä

22. kesäkuuta 2018

Hyvää juhannusta! #runosunnuntai


Runosunnuntain postaus tulee poikkeuksellisesti jo tänään juhannusaattona.
Etsiskelin muutaman sopivan runon, joiden kera haluan toivottaa kaikille lukijoilleni
kaunista ja turvallista juhannusta!


Kukkaisniityt kuin keijusen tukkaa,
sammalmättäät kuin pehmyttä nukkaa.
On korkean korkea taivaankaari
taikaa on täynnä yö mittumaarin.
Yölintu hiljaa armastaan huhuu
senkin voi kuulla kun luonto puhuu.
Kokon liekkien viimein sammuvan näemme.

– Eeva Peltonen –



Enää pisaroivat
pihakoivut vaan.
Sade sormin hienoin
väritti jo maan.

Katso, lammikkoina
polku hymyää.
Mutta väkevämmin
multa vihertää,

sinisilmin välkkyy
kukat puutarhan.
Syvempi on loiste
punapellavan.

Pilvivuoret jylhät
repeävät jo.
Valojuovin heikoin
hehkuu aurinko.

Yli järven peilin,
tumman, tyvenen,
hellä sateenkaari
kohoo huikaisten.
 
– Saima Harmaja –


Nyt on juhannus näin laulavi taivas, maa,
sitä lintuset livertäen haastaa
Pois painui jo pilvet metsän taa,
niin selkeä on ilma ja kukassa maa.

Näin seisovi kauniina luonto yhä,
sen täyttävi tuoksut ja rauha pyhä.
Tuo ihmisrintaan se onnen rauhaa,
- Nyt on juhannus! 
– Viljo Kajava –
       
   
❤︎

21. kesäkuuta 2018

LYHYT: Anilda Ibrahimi - Ajan riekaleita


Ajan riekaleita täydentää Pajtim Statovcin romaanien (Kissani Jugoslavia & Tiranan sydän)  tilanekuvausta Balkanilta 1990-luvulta eteenpäin. Italiassa asuva, albanialaistaustainen ja vuonna 1972 syntynyt Anilda Ibrahimi kertoo oman kansansa tarinaa ja siitä miten serbien ja albaanien väliset erimielisyydet kärjistyivät johtaen julmaan ja veriseen sotaan.

Tarinan keskiössä on kaksi perhettä eri puolilta rintamaa. Serbilääkäri Milos, tämän vaimo Slavica ja heidän ainoa poikansa Zlatan. Perhe on hyvin toimeentuleva virkamiesperhe Belgradista, jonka juuret tosin ovat pikkukaupunki Pristinassa. Lääketieteellisen tiedekunnan professorina toimiessaan Milos ystävystyy nuoren albaanioppilaansa Besorin, tämän vaimon Donikan ja heidän pienen tyttärensä Ajkunan kanssa.

Marsalkka Tito pystyi eläessään pitämään aisoissa Jugoslavian / Balkanin lukuisat etniset ryhmät. Mutta hänen kuolemansa jälkeen tilanne kiristyi, mellakat riehaantuivat ja Miloševićin albaaneihin kohdistama sorto sen kun yltyi. Besor päätyi albaaniopiskelijoiden oikeuksia puolustaessaan 10 vuodeksi vankilaan, ja tämän vaimo ja tytär muuttivat turvaan Milosin serbiperheen kotiin - mikä oli ennenkuulumatonta.

Serbipoika Zlatan ja albaanityttö Ajkuna kasvoivat kuin sisar ja veli, mutta rakastuivat teini-iässä. Etniset railot ja karvas sota erottivat heidät, ja moni perheenjäsen menehtyi. Monien mutkien kautta Ajkuna päätyy Sveitsiin ja hänelle syntyy pieni tytär Sarah; Zlatan puolestaan saa poliittisen pakolaisen statuksen Italiassa, muuttaa Roomaan ja rakastuu ihmisoikeustyöntekijä Inekseen.

Nuoret olivat vannoneet ikuista rakkautta 1991 ja luvanneet etsiä toisiaan elämänsä loppuun asti. Mutta päteekö nuoruuden sinisilmäinen lupaus 10 vuoden jälkeen kun elämää on kuitenkin ollut jatkettava? Kauniista Ajkunasta on tullut tyylikäs ja menestyvä bisnesnainen, joka elää pienen tyttärensä Sarahin kanssa; Zlatanista taas on tullut boheemisti pukeutuva arkkitehti, jolle ihmisoikeusasiat ovat edelleen Ineksensä kanssa tärkeällä sijalla.

Päähenkilöiden traumat ja kohtalot tulevat iholle Ibrahimin lämpimästi kuvaamina. Hän löytää juuri sopivan tason asiallisuuden, kylmän faktan ja tunteisiin vetoavan sentimentaalisuuden välille. Balkanin sota, ja Kosovon kriisi suistivat näiden kahden perheen elämät ja kohtalot raiteiltaan. Niin kuin miljoonien ihmisten.

Pidin kovasti tästä romaanista - kiitän Kirjasähkökäyrän Maita hyvästä lukuvinkistä! Keskiössä oli tietysti elämää suurempi, etniset railot ylittävä, rakkaus ja rakkaustarina, mutta myös se kuinka kohtalon ja historian oikut heittelevät pientä ihmistä kuin lastua laineilla. Perheenisien Milosin ja Besorin ystävyys oli syvää, kuten myös heidän vaimojensa Slavican ja Donikan. Minua ilahdutti kovin myös se, että molemmat syvän tragedian kokeneet nuoret löysivät uusissa kohdemaissaan inhimillisen auttajan: Zlatan Italiassa Ineksen, Ajkuna Sveitsissä Jacquelinen.

Erinomainen romaani, koskettavaa viihdettä, mutta karulla ja vankalla todellisuuspohjalla.

Anilda Ibrahimi
L'amore e gli straccidel tempo 2009
Ajan riekaleita
Suomentanut Helinä Kangas
Kansi Emmi Kyytsönen
Tammi 2013
*****
Kirjastosta
_________________

Muualla: KirjasähkökäyräLeena LumiLumiomena, Täysien sivujen nautinto