1. kesäkuuta 2020

Toukokuun luetut



Toukokuun kirjatarjonnasta vastasi melkein yksinomaan Storytel: kuuntelin 12 äänikirjaa ja luin vain 2 paperikirjaa. Tähän oli tietenkin syynsä: varaukset olivat kirjastoissa jumissa, mutta onneksi niitä voi taas noutaa. Tulevina kuukausina paperikirjoja tulee enemmän. Tietokirjapainotteisesti mentiin poikkeuksellisesti myös: kaikkiaan kuusi tietokirjaksi tai muistelmaksi luokiteltavaa teosta. Kolme elämyksellisintä ovat tässä:


Kazuo Ishiguro - Pitkän päivän ilta ***** Tammi 2017 #äänikirja
Olin nähnyt tästäö filmatun Emma Thompsonin ja Anthony Hopkinsin tähdittämän upean elokuvan. Onneksi kuitenkin päätin kuunnella äänikirjan, sillä tekstinä teos on vielä vaikuttavampi. Darlington Hallilla on uusi amerikkalainen isäntä ja kartanon loiston päivät ovat takanapäin. Ammatilleen omistautunut hovimestari Stevens elättelee toiveita, että entinen taloudenhoitaja neiti Kenton palaisi taloon 20 vuoden jälkeen.⠀Ajellessaan isäntänsä Fordilla muistikuvat menneestä vyöryvät Stevensin mieleen ja hän pohtii, millainen on suuri hovimestari ja mitä on arvokkuus? Kaikki Stevensin elämässä on tähdännyt suuren hovimestarin kriteerien täyttämiseen: ammattiminä ensimmäisenä aina ja kaikkialla; huoliteltu kielenkäyttö, ääntämys ja yleissivistys; ehdoton lojaalisuus ja luottamus isäntään. Yksityiselämälle ei minkäänlaista sijaa.⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
Pitkän päivän ilta on vaikuttava ja upea kuvaus englantilaisen yhteiskunnan tiukasta säätyjaosta. Tietysti teos on loistava muotokuva perienglantilaisesta butlerista, jota ajaa ammattiylpeys, lojaalisuus ja tinkimätön arvokkuuden ihanne. Samalla Ishiguro tuo mieliin 30-luvun kuohuvat poliittiset rintamat. 


Risto Isomäki - Mitä koronapandemian jälkeen ***** Into 2020 #äänikirja
Siat, kanat ja tietyt lepakkolajit ovat planeetan vaarallisimpia eläimiä.⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
Koko maailma on elänyt tämän vuoden apokalyptisissa tunnelmissa. Kirjassaan Mitä koronapandemian jälkeen Risto Isomäki selvittää kansantajuisesti ja ymmärrettävästi, mistä on kysymys ja mitä kenties on odotettavissa - ja päätyy yllä esittämäänsä väitteeseen. Hän esittää, että tästä kaikesta maailma voi myös oppia jotain ja uudenlainen käyttäytyminen voi luoda uusia mahdollisuuksia Suomellekin. Teos on silmiäavaava, auttaa tilanteen tiedostamisessa ja painottaa ihmiskunnan toimintatapojen muuttamisen tärkeyttä.
On selvää, ettei maailma ole entisensä tämän pandemian jälkeen. Monessa kohtaa Isomäki painottaa ilmastonmuutoksen suitsimista ja kysyy, miten onnistuisivat pandemian hillitsemistoimet, kun ilmastopakolaisten hallitsematon vyöry on saattanut yhteiskunnat kaaokseen ja jos vielä Carrington-myrsky on romahduttanut sähköverkotkin? Sitäpä sietää itsekunkin pohtia.


Ottessa Moshfegh - Vuosi horroksessa **** Aula & Co 2020 #äänikirja
Tuttle oli minulle huora, joka syötti minulle tuutilullaa.⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
Kirjan idea tai juoni on pähkähullu ja absurdi, mutta kirjailija kirjoittaa järjettömän hyvin. Nimetön minäkertoja on pitkä, hoikka, nuori ja kaunis kuin Amber Valletta. Hän on myös rikas, siis kaikkea mitä amerikkalaiseen unelmaan tarvitaan. Töistä potkut saatuaan nainen haluaa vain nukkua horroksessa, sillä hän uskoo, että vuoden nukuttuaan hän muuttuisi uudeksi ja tyyneksi. Puhelinluettelon keltaisilta sivuilta löytyy hullu psykiatri Dr. Tuttle, joka suoltaa naiselle tekaistuun unettomuuteen uni- ja psyykenlääkkeitä kissankusenhajuisella vastaanotollaan. ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
Omituisuudestaan huolimatta kirja piti otteessaan ja Karoliina Kudjoin nopea lukutapa ja viileän ironinen ääni istuivat loistavasti Moshfeghin tekstiin. Kristina Drewsin suomennos tuntui huippuhyvältä ja terävältä ja toi hyvin esiin minäkertojan mustan huumorin ja kylmän sarkasmin. En mitenkään voi jakaa lääkkeitten tolkuttomaan väärinkäyttöön liittyvää arvomaailmaa, mutta silti voin ylistää Moshfeghin loistavaa tapaa kirjoittaa.

MUUT KOTIMAISET
Ilana Aalto - Paikka kaikelle **** Atena 2020 #äänikirja
Anu Heiskanen - Salateitse Saksaan **** Otava 2019, äänikirja 2020 #äänikirja 
Helena Numminen - Kurjen huuto **** Kustantamo Helmivyö 2020
Ulla-Maija Paavilainen - Suurin niistä on rakkaus **** Otava 2020 #äänikirja
Tiina Piilola - Kalevalan naiset **** S & S 2019, äänikirja 2020 #äänikirja
Anni Valtonen - Elämäni Kolumbia **** Like 2020 #äänikirja

MUUT ULKOMAISET
Elizabeth Adler - Talo maalla *** Gummerus 2014, äänikirja 2020 #äänikirja
Anne Cathrine Boman - Agathe *** Gummerus 2020 #äänikirja
Elena Ferrante - Tyttären varjo ** Wsoy 2020 #äänikirja
Otto Gabrielsson - Rikkaruoho. Viimeinen kirje isälle *** S & S 2020 #äänikirja
Herman Koch - Suomen päivät *** Siltala 2020


Ihanaa kesää ja hyviä lukuelämyksiä toivotellen,
riitta

28. toukokuuta 2020

Herman Koch - Suomen päivät


Hollantilainen kirjailija Herman Koch oli minulle ennestään tuntematon. Suomen päivät kertoo kirjailijan omasta elämästä autofiktiotyyppisesti. Mutta Koch itse varoittaa lukijaa ja sanoo, ettei kaikkea pidä pitää suoralta kädeltä totena. Hän sanoo värittäneensä todellisia tapahtumia saadakseen aikaan kiinnostavamman tarinan. Teos kertoo kirjailijan nuoruudesta, jolloin hän vietti puolisen vuotta pohjoiskarjalaisella maatilalla. Vuosi oli 1973. Nykyajassa liikutaan kustantaja Siltalan matkassa illanistujaisissa ja Turun kirjamessuilla 2018 edistämässä kirjailijan edellistä suomennosta Pormestari (2017). Espanjalaissyntyisen vaimonsa A:n kanssa Koch kävi jäljittämässä nuoruuttaan Pohjois-Karjalassa myös 2016 ja tapasi tuolloin 40-vuoden takaisen suomalaisen isäntäperheensä.

Koch vuorottelee aikatasoilla taitavasti ja saa lukijan mielenkiinnon pysymään yllä. Voisi luulla, etteivät nuoren hollantilaispojan nuoruuden toilaukset kiinnosta, vaan näköjään kiinnostivat. Kochille tärkeä ja rakas äiti oli kuollut pari vuotta aiemmin ja 19-vuotias Koch oli eksyksissä elämässään. Iäkkäälle isälle oli tärkeää, että poika päättäisi opiskeluistaan ja että tämän elämän suunta selviäisi. Vanhempien avioliitossa oli ollut jännitteitä, sillä isällä oli jo vuosia ollut rakastajatar, vaimoa vanhempi leskirouva. Tästä syystä pojan ja isän välit olivat huonot. Minusta mehukkaimmat kirjan luvut kertovat siitä löysästä hirrestä, jossa poika isäänsä ja tämän naisystävää piti. 

Entä Suomi sitten? Koch saapui tänne keskellä talvea, lunta ja paukkuvia pakkasia. Hän ei puhunut sanaakaan suomea eikä isäntäväki englantia, mutta niin vain toimeen tultiin. Laiha ja hontelo poika oli äärimmäisen epäkäytännöllinen ja taitamaton, mutta ironisesti hän halusi maatilalle tekemään jotain käsillään. Itseasiassa on ihme, että hän pääsi ehjänä takaisin kotiin kaahattuaan traktorilla ja heiluttuaan moottorisahan kanssa. Samaa yltiöpäistä vaarahakuisuutta ilmeni myöhempinä vuosinakin niin kotimaassa kuin ulkomaanreissuilla.

Olen ollut Kolilla ja Lieksassa kovien pakkasten aikaan ja voin kuvitella, miltä talvinen Lieksa tuntui. Tässä kohdin on mainittava kaksi henkilöä, jotka Kochin myöhempinä suomenvierailuina mietityttivät häntä kovasti. Toinen oli runoja kirjoitellut Aatto, jonka elämä päättyi traagisesti ja jonka kirjoittama runokokoelma Suomen päivät löytyi Turun kirjamessuilta. Runokokoelma tuntui hämmästyttävästi kertovan Kochin Suomen kuukausista. Toinen on venäläissyntyinen 15-vuotias Anna, johon Koch ihastui hiihtoviikonlopun aikana. Yhteistä kieltä ei ollut ja keskustelu käytiin maksimissaan kolmen sanan lausein.

Koch tarinoi juoheasti ja paljastaa itsestään myös ei niin mairittelevia puolia. Nuorena tuli juotua paljon ja nykyäänkin hän jaksaa olla sosiaalinen alkoholin voimin.  Sisarpuolensa luona Baltimoressa käydessään nuori Koch käytti tarpeetontakin väkivaltaa hänen kimppuunsa käynyttä miestä kohtaan. Isänsä ystävättären, leskirouvan, viimeiset hetket olivat melko oudot. Koch ja hänen kaksi sisaruspuoltaan ryyppäsivät geneveriä ja antoivat vanhuksen taistella hengestään. Toki tämä oli naisen tahto, mutta silti.

Suomen päivät kuvaa hyvin 70-luvun suomalaista maaseutua, talven jäätävää kylmyyttä ja kesän hyttysiä. Kotona Hollannissa äiditön poika linnottautui omituiseen alivuokralaisasuntoonsa, jonka kalusteiksi toi ikävöimänsä äidin huonekalut. Tarina piti otteessaan, vaikka suhtaudun aika skeptisesti sen ’totuuksiin’. Teos sai minutkin miettimään niitä aikanaan tärkeitäkin ihmisiä ja tapahtumia, joita en enää muista, tai muistan vain harvoin. Niin paljon painuu alitajunnan syövereihin, tietoisen mielen ulottumattomiin. Kochin lapsuus ja nuoruus eivät olleet tavanomaisia: vanhempien liitto oli omituinen 70-luvulla, isä oli hyvin iäkäs ja ädin hän menetti varhain. Vuosien ajan hän kertoi tälle mielessään elämästään. Koskettavaa.

Herman Koch - Suomen päivät
Alkuteos Finse dagen 2020
Suomentanut Antero Helasvuo
Kansi Susanna Appel
Siltala 2020
Kirjastosta
_______________
Maailmankirjat    /    Tuijata
Herman Koch (s.1953) näytteli ennen kirjailijan uraansa radiossa, televisiossa ja elokuvissa. Hän on yksi Alankomaiden television vuosina 1990–2005, esittämän satiiris-absurdin sarjan Jiskefet (Roskapönttö) luojista. Kochilta on suomennettu: Illallinen (2012), Lääkäri (2013), Naapuri (2015) ja Pormestari (2017). Illallisesta on filmattu useampikin elokuva. Katsoin 2017 ensi-iltansa saaneen elokuvan, jota tähdittävät mm. Richard Gere ja loistava Steve Coogan.

26. toukokuuta 2020

Risto Isomäki - Mitä koronapandemian jälkeen


Siat, kanat ja tietyt lepakkolajit 
ovat planeetan vaarallisimpia eläimiä.

Koko maailma on elänyt tämän vuoden apokalyptisissa tunnelmissa. Kirjassaan Mitä koronapandemian jälkeen Risto Isomäki selvittää kansantajuisesti ja ymmärrettävästi, mistä on kysymys ja mitä kenties on odotettavissa - ja päätyy yllä esittämäänsä väitteeseen. Hän esittää, että tästä kaikesta maailma voi myös oppia jotain ja uudenlainen käyttäytyminen voi luoda uusia mahdollisuuksia Suomellekin. Teos on silmiäavaava, auttaa tilanteen tiedostamisessa ja painottaa ihmiskunnan toimintatapojen muuttamisen tärkeyttä. Muutamia huomioita.

Isomäki aloittaa kertomalla virusten ja taudinaiheuttajien evoluutiosta ja vie lukijan aluksi kiinalaisten ruokatorien karmeaan ja makaaberiin todellisuuteen. Kiinalaiset uusrikkaat etsivät toreilta lautaselleen eksklusiivia lihoja ja potenssilääkettä, kalliiksi kävi. Historia kertoo, että vuoden 1918 Espanjantauti niitti laskutavoista riippuen 50-100 miljoonaa uhria. Tauti alkoi kanoista Yhdysvalloissa ja tappoi nuoria ja vahvoja sotamiehiä, koska ensimmäinen maailmansota tarjosi taudin leviämiselle ja yhä vaarallisemmaksi muuntumiselle loistavat puitteet. Vuoden 2009 sikainfluenssa sensijaan ei ollutkaan niin tappava kuin alussa luultiin. Tämä johtui siitä, että muutettiin käyttäytymistä ja estettiin tehokkaasti viruksen leviäminen, jolloin se muuntui vähemmän vaaralliseksi. Surullisenkuuluisa rokote auttoi tietenkin myös epidemian nujertamisessa.

Antibioottiresistenssi on ihmiskunnalle vakava uhka. Kohta pienikin leikkaus tai mitätön haava voi aiheuttaa tappavan tulehduksen. Antibioottien huoleton liikakäyttö on johtanut resistenttien bakteerikantojen syntyyn. Hurjaa on, että 80% antibiooteista käytetään jättisuurissa laitoksissa eläintuotannossa ennaltaehkäisyyn ja kasvun edistämiseen. Suomessa ja EU:ssa on parempi tilanne, mutta sikatalous on edelleen ongelma. Sianliha on niin halpaa, että eläinten sairastuessa ei kutsuta lääkäriä, vaan syötetään eläinlääkäreiden sikatilallisille varmuudeksi kirjoittamia antibiootteja.

Koronavirus saattaa muuntua eri tavoin eri alueilla, joko tappavampaan tai vähemmän tappavaan suuntaan. Isomäki arvelee, että koronaviruksesta tulee uusi kausi-influenssa, jolloin rokote on otettava vuosittain. Liki kaikki maailman maat ovat ryhtyneet koronaviruksen estämistoimiin ja voi olla, että vastatoimet muuntavat sitä vähemmän vaaralliseen suuntaan. Tulevaisuuden skenaario silti on, että eri alueilla kehittyy uusia kantoja, jotka jossain pääsevät valloilleen. Näin ollen matkustaminen tulee jatkossa olemaan vaarallisempaa erityisesti vanhemmille tai riskiryhmiin kuuluville.

Entä onnistuuko maailmantalouden potkaiseminen entiseen vauhtiin? Muutamassa kuukaudessa Yhdysvaltojen työttömyysprosentti on noussut noin 4 prosentista 15 prosenttiin ja Isomäki arvelee sen voivan nousta jopa 30 prosenttiin. Erityisen rankasti pandemia on iskenyt palvelualoihin ja turismiin. Isomäki kritisoi turbovaihteelle ajettua globaalia talousjärjestelmää, joka on herkkä romahduksille. Globaalin talouden vuoksi pandemiariski on kasvanut ihmisten matkustaessa ympäri maailmaa ja resistentit bakteerikannat ovat lisääntyneet. Tulo- ja varallisuuserot jatkavat kasvamistaan ja ääriliikkeet kehittymistään.

Mikä avuksi Suomelle muuttuneessa tilanteessa? Suomen huipputeknologialle avautuu monia uusia mahdollisuuksia, joista voit tarkemmin lukea kirjasta. Monet näistä liittyvät ilmastonmuutoksen suitsimiseen, kuten aurinkopaneelien uusi tekniikka. Entä sitten matkailu? Suomalaiset käyttävät vuodessa 5 miljardia euroa ulkomaanmatkailuun / VisitFinland. Entä jos ne kulutettaisiinkin kotimaassa? Ehkä maallemuuttokin tulee mahdolliseksi kun etätyö tulee normiksi. Isomäki esittää argumentein, ettei kaupunkien urbaani rakenne ole sen halvempaa kuin maaseudun haja-asutus.

On monia muitakin zoonooseja - eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja, joista meidän tulisi olla huolissamme. Näitä ovat lintujen ja sikojen influenssavirukset, Ebola ja Nipah. Neljäntenä ryhmänä Isomäki kertoo kanoille syöpää aiheuttavista viruksista. Isomäki korostaa influenssarokotteiden tärkeyttä, sillä rokote saattaa estää myös muita heikentyneen vastustuskyvn aikana puhkeavia sairauksia (syövät, sydänkohtaukset). Tämä ajatus oli todella mielenkiintoinen! Nipahia levittävät tietyt hedelmälepakot, joista se on hypännyt sikoihin ja sitä kautta ihmiseen Malesiassa, Bangladeshissa ja Intiassa. Kuolleisuus on 75%. Afrikan pelättyjen Ebola-virusten kuolleisuus on 95% ja vaikka siitä selviäisikin, jälkioireet ovat pahat. Isomäki päätyy väitteeseen, että siat, kanat ja tietyt lepakkolajit ovat planeetan vaarallisimpia eläimiä. 

Eläintuotannon muotoja on muutettava ja sikojen ja kanojen tuotannossa siirryttävä pienempiin yksiköihin. Tämä vähentää antibioottien tarvetta ja sitä kautta antibioottiresistenssiä. Lopuksi Isomäki kertoo, mitkä ovat maailman todennäköisimmät uhkat brittitutkijoiden mukaan. Niitä ovat globaali pandemia ja Carrington-myrsky eli auringon plasmapurkaus, jonka todennäköisyys on 12% vuosikymmenessä. On selvää, ettei maailma ole entisensä tämän pandemian jälkeen. Minulle tuli selväksi, että jonkinlaisen pandemian uhka on jatkuva. Monessa kohtaa Isomäki painottaa ilmastonmuutoksen suitsimista ja kysyy, miten onnistuisivat pandemian hillitsemistoimet, kun ilmastopakolaisten hallitsematon vyöry on saattanut yhteiskunnat kaaokseen ja jos vielä sähköverkotkin ovat romahtaneet. Sitäpä sietää itsekunkin pohtia.

Risto Isomäki - Mitä koronaepidemian jälkeen
Into 2020
Äänikirjan lukija Tuomo Norvasuo
_______________


Risto Isomäki (s. 1961) on tieto- ja tieteiskirjailija ja ympäristöaktivisti, joka on ollut neljänkymmenen vuoden ajan mukana tarttuvien tautien torjuntaan globaalissa etelässä liittyvissä hankkeissa. Itse olen lukenut Isomäen tuotannosta aiemmin vain teoksen Sarasvatin hiekkaa (2005), joka on piirtynyt muistiin lähtemättömästi.