Dave Lindholm - Sanat #runosunnuntai

Toisessa postauksssa Nippernaati #2 - Runot.

Dave Lindholm on uskomattoman tuottelias sanoittaja, kitaristi ja muusikko. Täällä listaa hänen tuotannostaan. Vuonna 2006 Lindholm sai säveltaiteen valtionpalkinnon pitkästä ja tinkimättömästä urastaan. Tällöin tuli kuluneeksi 35 vuotta Lindholmin ensilevytyksestä. Vuonna 2009 hän sai Juha Vainio -palkinnon ja vuoden 2011 Emma-gaalassa Erikois-Emman. Häntä luonnehdittiin näin: Aito bluesmies, suomalaisen bluesin ja rockin peruskallio.

Olen aina pitänyt Lindholmin persoonallisesta äänestä, tyylistä ja hänen musiikistaan, joten oli aivan pakko tutustua tähän teokseen. Kävin myös kuuntelemassa Lindholmia Helsingin kirjamessuilla. Sanat sisältää kaikki muusikon suomenkieliset sanoitukset vuosilta 1972 - 2016, ja niitä on parisen sataa. Sanoitukset on jaettu kolmeen osioon: Rakkaus +, Rakkaus - ja Elämä. Hidas & Nopee. Ryhmittely olisi voinut olla myös kronologinen ja levytyskohtainen. Näin sanoja olisi ollut kätevä pitää esillä levytyksiä kuunnellessa. Sanoitusten aakkosellinen hakemisto on kyllä, mutta plaraamiseksihan se menee.

Sanoituksia lukiessa tuli hiukan häkeltynyt olo. Lindholmin sanoitukset kaipaavat mielestäni ympärilleen ehdottomasti laulajan äänen, kitaran ja sävelen. Laulettaessa puhekieli ja slangi toimivat niin upeasti, pelkkänä lyriikkana eivät niinkään. Mutta on hienoa että Lindholmin sanoitukset on saatu talteen yksiin kansiin, suorastaan kulttuuriteko. Ehkä vielä saadaan kerättyä kirjaksi englanninkielisetkin sanoitukset, joita on toinen mokoma.

Kirjassa oli paljon tuttujen laulujen sanoja, mutta myös itselleni outoja. Siteeraan tässä kokonaisuudessaan minua erityisesti puhutellutta sanoitusta Voinko jättää kyyneleet pöytään vuodelta 2009. Kun kuuntelee laulun ja samalla seuraa sanoja, huomaa miten hienosti Lindholm fraseeraa ja painottaa. Teksti herää eloon aivan huikealla tavalla.

Silmästä silmään

sen tiedät

mielessäs on muu

aika on mennyt

menee vähiin

aika loppuu

Et halua päättää

toivot vain ett haihtuisin pois

päätin tämän ja se pitää

elämä yksin alkaa

Voinko jättää kyyneleet pöytään?

Niit ei oo syytä pyyhkii

eihän ne häiritse ketään

en tarvii niitä enää

Rauhaa, rauhaa sitä kaipaan

Ketään ei voi pakottaa rakastamaan

ymmärrän sen taas

Voinko jättää kyyneleet pöytään?

Niit ei oo syytä pyyhkii

eihän ne häiritse ketään

en tarvii niitä enää

Aikaa, aikaa nyt sitä taas on

Valheen ajan tuolla puolen näen uuden huomisen

"Vuonna 1972 ilmestyneestä ensilevystään alkaen Dave Lindholm on näyttänyt, mihin suomenkielinen laululyriikka taipuu. Kaikkihan me muistamme mm. nämä: Pieni & hento ote, Sitähän se kaikki on, Annan kitaran laulaa vaan, Joo, joo, mä rakastan sua... Vuonna -52 syntyneen Lindholmin perhe oli ruotsinkielinen, mutta hän on kirjoittanut tuotantonsa suomeksi ja englanniksi."

Dave Lindholm
Sanat, Sitähän se kaikki on
Toim. Timo Ernamo, Lamppu Laamanen ja Anne Nåhls
Johnny Kniga 2017
Kustantajan lukukappale - kiitos

Osallistun #runo18-haasteeseen postaamalla runoista joka sunnuntai.

❤︎
Harmaasusi
Tuija luki Olli Sinivaaran Purkautuvan sataman
Estherin herkkä kuva & runo
Heidi luki Kaisa Ijäksen Aurinkokellon