Guadalupe Loaeza - En el clóset / Kaapissa

Guadalupe Loaeza (s. 1946) on tuottelias meksikolainen kirjailija, joka kertoo teoksessaan En el clóset / Kaapissa 1900-luvun tunnetuimmista homoseksuaaleista ja heidän elämästään. Huolimatta seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi kokemastaan syrjinnästä ja vainosta, he antoivat merkittävän panoksensa maailmankirjallisuuteen, elokuvaan, musiikkiin, muotiin etc. Monet salasivat homoutensa ja solmivat peiteavioliittoja, jotkut uskalsivat astua ulos kaapista ja kohdata maailman omana itsenään. He elivät aikana jona homoseksuaalisuus oli rikos ja sitä pidettiin parannettavissa olevana sairautena, etenkin katolisissa maissa. Nykyään tilanne on parempi, mutta silti Loaeza aloittaa teoksensa maininnalla, että maailmassa on kahdeksan maata, joissa homoseksuaalisuudesta voidaan tuomita kuolemaan. QX listaa muutaman enemmän.

Kirjailija valottaa erityisesti tietenkin Meksikon homojen asemaa. Siellä homoja kutsutaan halventavalla nimityksellä los jotos ja edelleenkin homot joutuvat Meksikossa viharikosten uhreiksi, heitä pahoinpidellään ja murhataan. Meksikolaiset kulttuurinimet menivät minulta ohi enkä niitä tässä mainitse, mutta teosta oli mielenkiintoista kuunnella. Toki seksuaalinen suuntautuminen on jokaisen yksityisasia, mutta silti voi eläytyä näiden ihmisten ahdistukseen ja ahdinkoon, kun heitä aikanaan syrjittiin ja vainottiin. Miten paljon inhimillistä hätää ja kärsimystä. Toki julkkisheteroidenkin (rakkaus)elämä saattoi olla vaikeuksia täynnä, mutta homoseksuaalit joutuivat turvautumaan monenlaisiin peiteoperaatioihin. Nimiä on kirjassa paljon, bloggauksessa muutamasta henkilöstä vähän enemmän. 

Me muistamme komean ja miehekkään Rock Hudsonin, joka antoi kasvot aidsille 80-luvulla. Hudson oli muutaman vuoden naimisissa sihteerinsä kanssa salatakseen homoseksuaalisuutensa ja näytteli lukuisissa romanttisissa komedioissa Doris Dayn kanssa. Kirjailija-käsikirjoittaja Pier Paolo Pasolini oli avoimesti homoseksuaali, joka sai ainakin 33 moraalittomuussyytöstä tuotannostaan. Cole Porter oli rikas perijä, joka vietti ylellistä elämää Pariisissa ja solmi kulissiavioliiton, joka kesti kuitenkin kolmisenkymmentä vuotta. Vuoden 1952 Nobel-voittaja, ranskalainen François Mauriac oli myös homo. Aidsiin kuolleen Anthony Perkinsin me kaikki muistamme Hitchcockin Psykosta. Hän sai kaksi lasta vaimonsa kanssa, mutta rakkaussuhteisiin kuului myös Rudolf Nurejev. 

Useimmat meistä tuntevat Federico García Lorcan traagisen kohtalon. Hän oli rakastunut palavasti itseään kuusi vuotta nuorempaan Salvador Daliin, joka tosin kielsi rakkaussuhteen, mutta jälkipolville on säilynyt intohimoisia kirjeitä sekä Lorcan oodi Dalille. Yves Saint Laurentista kertoessaan kirjailija huomauttaa, etteivät naiset päässeet Yhdysvalloissa housuasussa ravintoloihin ennen vuotta -69. Homomiesten joukkoon kuuluvat tietysti Andy Warhol ja koreasti pukeutunut pianisti Liberace, joka kuoli aidsiin 80-luvun lopulla. Näyttelijä Dirk Bogarde ei koskaan solminut lumeavioliittoa, mutta salasi suuntautumisensa, koska se olisi tiennyt loppua hänen elokuvauralleen. 

Thomas Mann toi julki kokemuksiaan homoseksuaalisesta rakkaudesta esim. teoksessaan Kuolema Venetsiassa.  Oscar Wilden ystävä, vuoden 1947 nobelisti, André Gide oli avoimesti gay. Marcel Proust ei koskaan myöntänyt olevansa homo, mutta Kadonnutta aikaa etsimässä ja hänen homoerootiset tekstinsä puhuvat puolestaan. Ja lista jatkuu: Arthur Rimbaud, Paul Verlaine, Francis Bacon, Tennessee Williams ja Tsaikovski. Naisia esiintyy kirjassa vähemmän, mutta muutama sentään. Chileläinen kirjailija Gabriela Mistral,  vuoden 1945 nobelisti, oli avoimesti lesbosuhteessa kääntäjänsä Doris Danan kanssa. Marlene Dietrich oli avoimesti biseksuaali ja huhuttiin, että hänellä ja Greta Garbolla olisi ollut suhde. Aikansa naispari olivat Susan Sonntag ja Annie Leibovitz.

Otan tähän loppuun tapauksen Un matrimonio sin hombre / Avioliitto ilman miestä. Vuonna 1901 kaksi espanjalaista opettajatarta, Marcela ja Elisa, keksivät keinon julkistaa rakkautensa ja päästä naimisiin. Toinen heistä muutti nimensä, leikkasi tukkansa ja pukeutui mieheksi, ja vilppiä arvaamaton pappi vihki heidät avioliittoon. Parin petos paljastui ja seurasi suuri skandaali. Myöhemmin naiset muuttivat Portugalin kautta Argentiinaan ja katosivat jäljettömiin.

Loaezan kirjassa on tietysti vähän tirkistelyn ja julkkisjuoruilun makua, mutta uskon että tarkoitus on ollut hyvä. Kirjassa mainitut ja muut tuhannet mainitsemattomat homoseksuaalit ovat raivanneet tietä paremmalle sukupuolten tasa-arvolle.

Guadalupe Loaeza - En el clóset 
Storyside 2021
Äänikirjan lukija Anabel Méndez
_______________

En estas páginas haremos un recorrido por las vidas de los homosexuales más influyentes en la cultura y en la historia. Hay que decir que se trata de un reconocimiento a su inteligencia, a su influencia en la sociedad y en la cultura, pero sobre todo a su valor; no hay que olvidar que muchos de ellos son personajes que a pesar de las épocas de represión en que han vivido, pudieron llevar una vida abierta y fuera del clóset.