7. toukokuuta 2020

Kazuo Ishiguro - Pitkän päivän ilta


Olin pitkään sitä mieltä, että en lue Kazuo Ishiguron teosta Pitkän päivän ilta, koska olin nähnyt siitä filmatun Emma Thompsonin ja Anthony Hopkinsin tähdittämän upean elokuvan. Onneksi kuitenkin päätin kuunnella äänikirjan, sillä tekstinä teos on vielä paljon vaikuttavampi. Teoksen nykytaso kuvaa ikääntyvän hovimestari Stevensin muutaman päivän lomamatkaa vihreän Englannin halki 50-luvun puolivälissä. Darlington Hallilla on uusi amerikkalainen isäntä ja kartanon loiston päivät ovat takanapäin. 30-luvulla kartanossa oli jopa 28 palvelijaa, nyt vain neljä - eikä näin vähillä resursseilla  ylletä millään Stevensin edellyttämään palvelun tasoon. Ammatilleen omistautunut Stevens haluaa lomansa aikana ratkaista palvelusväkiongelman ja elättelee toiveita, että entinen taloudenhoitaja neiti Kenton palaisi taloon 20 vuoden jälkeen.

Ajellessaan isäntänsä Fordilla Stevens ihailee Englannin kumpuilevaa ja vehreää maaseutua ja miettii, että jo maisema oikeuttaa käyttämään ilmausta Iso-Britannia. Muistikuvat menneestä vyöryvät hänen mieleensä ja hän pohtii, millainen on suuri hovimestari ja mitä on arvokkuus? Kaikki Stevensin elämässä on tähdännyt suuren hovimestarin kriteerien täyttämiseen: ammattiminä ensimmäisenä aina ja kaikkialla; huoliteltu kielenkäyttö, ääntämys ja yleissivistys; ehdoton lojaalisuus ja luottamus isäntään. Yksityiselämälle ei minkäänlaista sijaa.

Stevens palveli isäntäänsä lordi Darlingtonia 35 vuotta ja oli ehdottoman lojaali tätä kohtaan. Hän koki tehtäväkseen tarjota parasta palvelua, ei kritisoida isäntää tämän poliittisista toimista. Nyt Stevens kieltää työskennelleensä lordi Darlingtonille, koska lordista puhutaan niin paljon roskaa eikä hän kestä kuunnella. Hän muistelee lordin organisoimia salaisia korkean tason kokouksia 30-luvulla, jolloin hänen osaamisensa sai kaiken sujumaan moitteetta ja hopeat kiiltämään. Usein nähtyjä vieraita olivat Saksan suurlähettiläs von Ribbentrop ja Englannin pää- ja ulkoministeri. Keskusteluissa vilahtelivat Hitlerin ja kuningas Edward VIII:n nimet. Kokousten aikana tapahtui Stevensin yksityiselämässä traagisia asioita (mm. hänen isänsä menehtyi), mutta hän ei väistynyt piiruakaan hovimestarin tehtävistään. Stevens oli aina korrekti, äärimmäisen pidättyväinen eikä näyttänyt tunteitaan. Läheisille ihmisille, omalle isälle tai neiti Kentonille ei ollut aikaa silloin kun olisi pitänyt.

Emännöitsijä neiti Kenton ja hovimestari Stevens työskentelivät tiiviisti yhdessä vuosia ja lämpimiä tunteita kehittyi heidän välilleen. Neiti Kenton yritti monesti hienovaraisesti saada miestä ulos roolinsa rautaisesta haarniskasta, mutta tuloksetta. Nykytasossa matkalla tapaamaan neiti Kentonia Stevens miettii niitä muutamia ratkaisevia hetkiä, jolloin toisin toimimalla elämän suunta olisi voinut muuttua. Voiko elämän kääntää vielä tässä iässä? Neiti Kenton on ollut rouva Benn jo 20 vuotta, mutta avioliitto ei ole ollut aivan ongelmaton. Stevens tarttuu toiveikkaasti ja lapsellisesti mitättömiin oljenkorsiin, tulkintoihinsa että naisen kirjeistä huokuu jotain epämääräistä kaipausta.

Pitkän päivän ilta on vaikuttava ja upea kuvaus englantilaisen yhteiskunnan tiukasta säätyjaosta. Mietin näitä kartanoiden hovimestareita, sisäkköjä ja alhaisempia palvelijoita, joilla ei ollut omaa kotia, ei yhtään mitään omaa. Tietysti teos on loistava muotokuva perienglantilaisesta butlerista, jota ajaa ammattiylpeys, lojaalisuus ja tinkimätön arvokkuuden ihanne. Samalla Ishiguro tuo mieliin 30-luvun kuohuvat poliittiset rintamat. Kirja palkittiin Man Booker -palkinnolla 1989 ja teos kuuluu rakastetuimpien sodanjälkeisten romaanien joukkoon Englannissa.


Elokuvakin kesti loistavasti uusintakatselun ❤︎

Kazuo Ishiguro - Pitkän päivän ilta
Alkuteos The Remains of the Day 1989
Suomentanut Helene Bützow
Tammi 1990 / 2017
Äänikirjan lukija Jukka Pitkänen
_______________

Olen blogannut näistä Ishiguron teoksista: Yösoittoja, Menneen maailman maalari, Ole luonani aina ja Haudattu jättiläinen

Stevensin muistoista rakentuu tarkka kuvaus englantilaisen yläluokan elämäntavasta sotienvälisenä aikana ja hovimestarin moninaisista velvollisuuksista, joihin sisältyi huolehtiminen lordin tärkeistä ulkomaisista vieraista, kuten Saksan ulkoministeristä von Ribbentropista. Silloisten ihanteiden ja perinteiden vaalijana Stevens tuntee nyt elävänsä kuin väärällä aikakaudella. Romaani sisältää haikean rakkaustarinan ja kuvauksen ihanteiden traagisesta luhistumisesta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi - Thank you for your comment ♥ Poistan kaikki jonkun mainoslinkin sisältävät kommentit. All comments containing an advertising link shall be removed.

Kirja vieköön! ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja. Blogger-blogina Kirja vieköön! noudattaa Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.