Lukuviikolla ruotsalaisia naiskirjailijoita

Lukemalla parempi maailma on teemana tämän vuoden lukuviikolla, jota vietetään 4. - 10.4. 2022. Me suomalaiset iloitsemme lukutaidostamme ja pidämme itsestään selvänä sitä, että suomen kielellä on saatavissa oppikirjoja ja muuta kirjallisuutta. Näin ei kuitenkaan ole maailman lasten laita. Esimerkiksi Ukrainasta on paennut satojatuhansia kouluikäisiä lapsia muihin maihin ja vie aikansa ennen kuin heille saadaan äidinkielisiä oppikirjoja. Yle kirjoitti asiasta pari päivää sitten - Ukrainankieliset lasten- ja nuortenkirjat viedään käsistä.

Lukukeskus sanoo julisteessaan, että maailmassa joka seitsemäs aikuinen ei osaa lukea ja että lukutaito on ihmisoikeus ja mahdollistaa demokratian. Suomessakin 11 %:lla aikuisista on heikko lukutaito, mikä haittaa elämää monin tavoin.

Nostan tässä esiin kolmen ruotsalaisen naiskirjailijan teokset, jotka olen kuunnellut. Kuunteleminen ei ole sama asia kuin lukeminen, mutta silti äänikirjoilla on oma maailmaa avartava paikkansa.

Marianne Fredriksson - Anna, Hanna ja Johanna ***

Suomentanut Laura Jänisniemi
Otava 1998, Storyside 2021
Äänikirjan lukija Kati Tamminen

Marianne Fredriksson (1927-2007) on rakastettu ruotsalainen kirjailija, jonka upean teoksen Simon kuuntelin vastikään. Sukupolviromaani Anna, Hanna ja Johanna on ilmestynyt äänikirjana viime vuonna ja se kertoo kolmen saman suvun naisen elämänkohtaloista. Isoäiti Hanna syntyy Taalainmaalla Ruotsin ja Norjan rajalla vuonna 1871. Edellisen vuosikymmenen nälkävuodet ovat ihmisten muistissa ja elämä karussa vuoristoisessa kylässä on kovaa eikä ihmisillä ole muuta vaihtoehtoa kuin tyytyä kovaan kohtaloonsa. Hanna saa monta lasta, mutta vain yhden tyttären, Johannan, josta kasvaa kaupunkilainen, uuden vuosisadan nainen. Iäkkäänä Johanna dementoituu ja istuessaan äitinsä vuoteen vieressä ainoa tytär Anna alkaa etsiä juuriaan. Hän haluaa kirjoittaa heidän elämästään ja sukupolvien ketjusta.

Kuuntelin sydän sykkyrällä Hannan osuutta ja hänen traagista kohtaloaan, jossa oli paljon samaa kuin tuon ajan suomalaistenkin köyhien naisten elämässä. Suhde äitiin oli kylmä ja Hanna joutui lapsena piiaksi herraskaiseen taloon, jonka hunsvottipoika raiskasi hänet äärimmäisen väkivaltaisesti. Vain kolmetoistavuotiaana Hanna synnytti ensimmäisen lapsensa Ragnarin ja sai huoran leiman otsaansa. Onneksi kylään etelästä muuttanut vanhempi mylläri John otti Hannan vaimokseen ja adoptoi pojan. Syntyi lisää poikia ja isänsä silmäterä Johanna, jota äiti ei kuitenkaan osannut rakastaa. Hanna osasi vain surra tyttären osaksi tulevaa naisen raskasta elämää: työtä ja raadantaa, alistumista miehen seksuaalisille haluille ja kivulla synnyttämistä. 

Hannasta kertova osuus oli hyvin koskettavaa ja karua kuunneltavaa, kirjan parasta antia. Minun on tunnustettava, että en oikein päässyt sisään Johannan ja Annan osuuksiin. Harmi, sillä Hannan osuus oli niin loistava *****. Kirja oli saatavissa vain äänikirjana, joten en voinut paneutua myöhemminkään tarkemmin tekstiin.

_____________________________________________________________

Sara Osman - Kaikki mikä jäi sanomatta ****

Alkuteos Allt vi inte sa

Suomentanut Sirje Niitepōld

Like 2022

Äänikirjan lukija Mimosa Willamo

Sara Osmanin (s. 1992) esikoisromaani Kaikki mikä jäi sanomatta vie sitten nyky-Ruotsiin ja kurkistaa menestyvien tukholmalaisnaisten fasadien taakse paljastaen heidän ystävyytensä säröt. Terävää kritiikkiä valuu myös ruotsalaisen kansankodin niskaan. On kolme ystävätärtä: bilehile Amanda, somalitaustainen juristi Sofia ja oikeustieteen opinnot kesken jättänyt somevaikuttaja Caroline. 

Amandan ja Carolinen varakkaat vanhemmat ovat ostaneet tyttärilleen keskusta-asunnot, mutta Amandan elämänotteen on vienyt veljen nuorena tekemä itsemurha: hän syö ja juo liikaa, käyttää huumeita ja harrastaa irtosuhteita. Sofia on köyhästä kodista ja tehnyt luokkahypyn akateemisen koulutuksensa ansiosta. Hän on seurustellut jo monta vuotta juristikollegansa kanssa, mutta ei halua muuttaa tämän kanssa yhteen, vaan säästää omaa asuntoa varten. Caroline on ulkonäkökeskeinen ja tykkäyksiin koukuttunut twitteristi, joka luo nuorille seuraajilleen epärealistisia hoikkuusihanteita.

Ystävyyden pinnan alla kytee. Kaikki kolme naista puhuvat selän takana toisistaan purevan ilkeästi. Valheiden ja petosten verkko nousee pintaan kosteissa juhannusjuhlissa Carolinen perheen kesähuvilalla. Tapahtuu kauheita ja kaikki mikä on jäänyt sanomatta päästetään ilmoille. Osman tavoittaa terävästi nykyelämän pinnallisuuden ja someilmiöt. Hän kirjoittaa terävästi taloudellisesta eriarvoisuudesta ja mukaystävyydestä, mutta henkilöhahmot jäivät etäälle ja heidän elämäntapansa oli minulle vierasta ja kylmää. Lähimmäs tuli Sofia, joka kamppaili syntyperänsä, uskontonsa ja rasismin kanssa. Uskon, että romaani puhuttelee samastuttavammin itseäni nuorempia naislukijoita, jotka painivat työelämän suorituspaineiden kanssa.

_____________________________________________________________

Karin Smirnoff - Lähdin veljen luo **** & Viedään äiti pohjoiseen ***

Suomentanut Outi Menna

Tammi 2021 & 2022

Äänikirjan lukija Satu Paavola

Karin Smirnoffin (s. 1964) trilogian kaksi ensimmäistä osaa ovat olleet sensaatioita ja niistä on varmaan sanottu jo kaikki. Rajussa realistisuudessaan ja kurjuuskuvauksessaan Kippon albiinokaksosista kertovat teokset ovat hurjia, joissain kohdissa jopa pöyristyttäviä ja kuvottavia: alkoholismia, väkivaltaa, insestiä ja pedofiliaa - sitä oli Janan ja Brorin helvetillinen lapsuus. Ensimmäisen osan alkaessa vajaa nelikymppiset Jana ja Bror ovat taas yhdessä surkealla kotitilallaan Smalångerissa Västerbottenin läänissä, äitimuori on halvaantuneena hoivakodissa. Jana palasi pääsiäisen alla hurjassa lumipyryssä veljensä luo, joka on ryyppäämässä itseään hengiltä ja saa yllättäen paikan kiertävänä kodinhoitajana, koska aiempi kodinhoitaja, enkelimäinen, kaunis ja salaperäinen Maria on kuollut.

Kaksosten lapsuutta väritti äärimmäinen paha taaton eli isän hahmossa ja lahkouskovainen äiti sulki silmänsä siltä, mitä mies teki lapsille. Navetan maitohuone oli Janan piinahuone, josta ei päässyt pakoon ja piti tehdä kaikki, mitä kuvottava ja isomahainen taatto vaati. 13-vuotiaana Jana yritti ratkaista tilanteen talikolla, mutta vasta pari vuotta myöhemmin Bror onnistui saamaan heidän kiusaajansa hengiltä. 

Lasten lapsuus oli kuin pahinta painajaista, jota väritti piinaava pelko ja taaton käsittämätön julmuus, joka kohdistui vaimoon ja lapsiin ja kaikkeen heille rakkaaseen. Smalånger on edelleen ankea ja kurja kylä, jossa lapsuudenaikaiset aikuiset ovat dementoituneita vaippapotilaita. Jana on seksuaalinen nainen ja etsiytyy himokkaasti autiotalossa asuvan rujon Johnin sänkyyn. Johnilla on omat rankat lapsuustraumansa ja mies on yllättävässä väkivaltaisuudessaan tikittävä aikapommi, joka pelottaa Janaa.

Ensimmäiseen osan lopussa Marian arvoitus selviää, ja myös se, että äiti osasi meän kieltä ja oli kotoisin Kukkojärveltä Ylitorniosta.  Toisessa osassa Jana ja Bror lähtevät hautaamaan äitiä tämän kotikonnuille. Siiri Rahannin vaiettu aikaisempi elämä uskonlahkossa alkaa paljastua ja kiivas uskonyhteisö saa Brorin valtaansa. Janan elämään astuu uusi mies, serkkupoika Jussi Rahanni. 

Omaan makuuni toisessa osassa oli liikaa tapahtumia ja sekasortoista menoa enkä vaikuttunut aivan yhtä paljon kuin ensimmäisestä osasta. Mutta onhan tämä imussaan pitävä ja karmiva kurjuuskertomus. Äänikirjaa kuunnellessa Smirnoffin tapa kirjoittaa ei tule tietenkään esiin, mutta Smirnoff ei käytä isoja alkukirjaimia ja kirjoittaa nimet yhteen - janakippo, brorkippo. Hurjaa ja vimmaista vuodatusta & järkyttävä tarina, jossa on myös paljon hurttia huumoria. Trilogian kolmas osa Sen for jag hem  ilmestynee suomeksi syksyllä.

Janakippo lämnar Smalånger för att delta i en utställning i Stockholm. Där kommer hennes förflutna åter en gång i kapp henne, samtidigt som nya möjligheter öppnar sig. Kanske innebär det en chans till ett värdigt liv. Med kärleken och konsten som kraft. Om det inte vore för john bror diana och de andra som kallar från norr. 

Lukutaito on yksi elämän ihanista asioista.

Kirjallisuus vie muihin kulttuureihin ja antaa sanomattoman paljon.

Ihmiskohtaloita toisen maailmansodan ajoilta x 4

Toinen maailmansota tarjoaa loputtomasti aiheita eri maiden kirjailijoille. Tänä vuonna olen kuunnellut jo aiemmin kaksi sotavuosiin liittyvää kirjaa. Englantilaisen Lorna Cookin The Dressmaker’s Secret vei miehitettyyn Pariisiin ja Coco Chanelin natsisympatioihin ja Paloma Sánchez Garnican Premio Planetan kakkonen Los Últimos días en Berlín nimensä mukaisesti natsismin sydämeen Berliiniin espanjalaisesta näkövinkkelistä. 

Pelkkiä Auschwitz-tarinoita en halua lukea, mutta ihailen kirjailijoiden kykyä löytää yhä uusia näkökulmia. Niputin tähän postaukseen lyhyin esittelyin neljä kuuntelemaani äänikirjaa, jotka vievät Saksaan, Ruotsiin, Tanskaan ja Ranskaan. Kaikissa näissä on kiinnostavat näkökulmansa ja draamansa sekä koskettavia ihmiskohtaloita ja ne sopivat erinomaisesti äänikirjoina kuunneltaviksi. En toki näitä peräkkäin kuunnellut, mutta onhan tässä aikamoinen annos toista maailmansotaa :)

Joel Elstelä - Sirkusleijonan mieli ****

Kansi Martti Ruokonen

Wsoy 2021

Äänikirjan lukija Jukka Pitkänen

Joel Elstelän Sirkusleijonan mieli oli kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana. Se kertoo sirkustirehtööri Egon Heuchlerin epätoivoisesta kujanjuoksusta natseja vastaan. Tapahtuu näet niin, että Egon kutsutaan Prinz Albertstrasselle SS:n päämajaan, jossa ylipainoinen ja hikoileva majuri Steinwampe ilmoittaa, että puolue ottaa Zircco Fantasticon haltuunsa ja aikoo käyttää sitä omiin PR-tarkoituksiinsa. Se oli tarjous, josta ei voinut kieltäytyä ja sitäpaitsi kaikki kustannukset luvattiin kattaa, mikä oli suuri helpotus konkurssin partaalla olevalle Egonille.

Elstelän henkilögalleria on elävä, aihe persoonallinen, ajankuva hieno ja natsien järjestelmällisyys tulee iholle. Sirkuksen kiertue ja tuho huipentuu Hitlerin lapsuuskaupungissa Passaussa. Pidin romaanista aika lailla, mutta voi jospa Egonin pohdiskeluja olisi hiukan lyhennetty! Joissain kohdin pitkästyin ja kyllästyin ja yhdyn Finlandia-raadin sanoihin: "Mitään ripeää draamaa Sirkusleijonan mieli ei tarjoa. Pitkiä matkoja suorastaan rämmitään eteenpäin. Jokainen valon ja mielen­liikkeen värähdys ja epäilyksen varjon hiivintä tulee kirjatuiksi."

_____________________________________________________________

Marianne Fredriksson - Simon *****
Alkuteos Simon och ekarna 1985, ensisuomennos 1999
Suomentanut Laura Jänisniemi
Storyside 2022
Äänikirjan lukija Kati Tamminen

Ruotsalaisen Marianne Fredrikssonin (1927-2007) Simon ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1999 ja tämän vuoden tammikuussa se ilmestyi äänikirjana, ja mikä helmi tämä kirja olikaan! Fredriksson kirjoitti elämänsä aikana viitisentoista romaania, joista moni nousi kansainväliseksi bestselleriksi. Hänen teoksiaan on julkaistu 150 maassa, 36 kielellä ja hänen kirjojaan on myyty miljoonia.

Simon kertoo ruotsalaisen työväenluokkaisen Larssonin perheen ja rikkaan juutalaisen Lentovin perheen syvästä ja vuosikymmenet kestävästä ystävyydestä sekä perheiden poikien Simonin ja Isakin kasvutarinan. Simon Larsson on puoliksi juutalainen adoptiolapsi Göteborgissa ja Isak Lentov samanikäinen, lapsena natsien Berliinissä törkeästi seksuaalisesti pahoinpitelemä juutalaispoika. Lentovin perhe pääsi pakenemaan natsi-Saksasta Ruotsiin ennen toista maailmansotaa ja kun Isakin psyykkisesti sairas äiti joutuu mielisairaalaan, Larssonit ottavat Isakin kotiinsa asumaan. Larssonin ja Lentovin perheet sulautuvat yhdeksi toisiaan auttavaksi yksiköksi, vaikka tulevat eri yhteiskuntaluokista. Sitäpaitsi tuntuu, että pojat ovat vaihdokkaita: kirjoja rakastavan Simonin pitäisi olla kirjakauppias Ruben Lentovin poika ja Isakin taas veneenrakentaja Erik Larssonin poika, koska on kätevä käsistään ja työkalut pysyvät hyppysissä. Aivan hurmaava romaani.

 

Kirjan esittelyteksti: 

Yhdessä pojat matkaavat aikuisuuteen, löytävät miehisyytensä ja kokevat omat kiirastulensa. Taustalla kaikuu sotasaappaiden jyske, ja poikien menneisyys tuntuu olevan jatkuvasti läsnä. Mutta kun musiikki tulvehtii Simonin maailmaan, hänelle avautuu uusi tie tulevaisuuteen. Simonin tarinaan kietoutuvat kahden suvun elämänkohtalot, Euroopan historia ja kasvamisen vaikeudet. 

_____________________________________________________________

Ella Gyland - The Helsingør Sewing Club ***

One More Chapter 2022
Äänikirjan lukija Kirstin Atherton

Tanskalaisen Ella Gylandin The Helsingør Sewing Club kertoo miehitetyn Tanskan vastarintaliikkeestä ja perustuu historiallisiin tositapahtumiin. Kirjan tapahtumat liikkuvat kahdessa aikatasossa: vuonna 1943 Kööpenhaminasta tätinsä luo turvaan Helsingøriin lähetetty Inger liittyy vastarintaliikkeeseen, joka pelastaa juutalaisia turvaan Ruotsin puolelle. Nykyajassa Kööpenhaminassa asuva Ingerin lapsenlapsi Cecilie löytää isoäitinsä jäämistöstä tämän sodanaikaisen päiväkirjan. 

Tanskan natsimiehitys kesti viisi vuotta, 1940-1945. Wikipedia sanoo: "Lokakuussa 1943 Saksan poliisivoimat alkoivat pidättää Tanskan juutalaisia, mutta vastarintaliike auttoi 7 000 juutalaista turvaan Ruotsiin. Myös jotkut Tanskan miehityshallinnossa toimineet saksalaiset avustivat juutalaisten joukkopakoa Ruotsiin. Kuitenkin 485 juutalaista saatiin pidätettyä ja lähetettiin keskitysleirille Theresienstadtiin, Tsekkoslovakiaan.”

Kirja kertoo rohkeasta nuorten joukosta, joka vaaransi elämänsä pelastaakseen juutalaisia naapureitaan. Helsingøristä on vain kymmenisen kilometriä Ruotsiin Helsingborgiin, ja nuoret veivät juutalaisia turvaan soutuveneellä. He olivat nuoria, he rakastuivat eivätkä kaikki selvinneet. Sota erotti myös Ingerin ja juutalaisen Davidin. Pidin enemmän sota-ajan kuvauksesta kuin nykytapahtumista, mutta oli kiinnostavaa lukea toisen maailmansodan ajoista tanskalaisesta näkökulmasta.

_____________________________________________________________

Janet Skeslien Charles - Kirjasto Pariisin sydämessä ***
Alkuteos The Paris Library 2021
Suomentanut Katariina Kallio
Bazar 2022
Äänikirjan lukija Anniina Piiparinen

Yhdysvaltalaisen Janet Skeslien Charlesin (s. 1971) Kirjasto Pariisin sydämessä on tositapahtumien inspiroima lukuromaani Pariisin Amerikkalaisesta kirjastosta ja sen työntekijöistä toisen maailmansodan aikana. Tämäkin kirja tapahtuu kahdessa aikatasossa. Vuodesta 1939 eteenpäin seurataan ranskalaisen nuoren tytön Odilen elämää Pariisissa. Odilella on kaikki hyvin: työ Amerikkalaisessa kirjastossa, ystäviä ja komea poikaystävä Paul. Yhdessä kollegojensa kanssa Odile liittyy vastarintaliikkeeseen. Kirjan nykytaso vie 1980-luvulle Montanaan Yhdysvaltoihin, jossa teinityttö Lily ystävystyy iäkkään naapurintädin Odilen kanssa. Heidän ystävyydestään kehittyy luja kahden eri sukupolven naisen ystävyys, jossa he auttavat toinen toistaan ja Lily rakastuu ranskan kieleen. Kirjassa selviää myös, miksi Odile päätyi näin kauas synnyinkaupungistaan Pariisista.

Skeslien Charles sai idean kirjaansa työskennellessään vuoden verran Pariisin Amerikkalaisessa kirjastossa.  Hän on tutkinut tarkoin kirjaston historiaa ja sen henkilökunnan elämänvaiheita, ja monet henkilöt esiintyvät teoksessa omilla nimillään, myös johtaja Rouva Reeder. Kirjasto saatiin pidettyä auki kaikki miehitysvuodet hankaluuksista huolimatta. Natsit takavarikoivat kirjastoista dekadenttia kirjallisuutta ja sulkivat Pariisissakin monia kirjastoja. Miehitysaika oli pitkä, joten rakkaussuhteita ranskalaisten naisten ja saksalaisten sotilaiden välille syntyi ja joka hetki sai pelätä perättömiä ilmiantoja. Odilen paras ystävä oli englantilaisen diplomaattimiehensä jättänyt britti Helen, joka joutui häväistyksi ja kaljuksi ajelluksi kuten niin monet ranskalaiset naiset. 

Sotavuosien kuvaus oli tässäkin kiinnostavinta. Toki vanhan Odilen ja nuoren Lilyn ystävyys oli myös sydäntä sykähdyttävää, mutta kirjan loppupuoli tuntui hämmentävältä - kuin olisin kuunnellut YA-romaania.