T. J. Klune - La casa en el mar más azul

Kuuntelin helmikuussa T. J. Klunen uusimman fantasian Under the Whispering Door. Uppoutumista siihen haittasi lukijan ärsyttävä ääni. Päätin epäröinneistäni huolimatta kuunnella hänen bestsellerinsä Talo taivaansinisellä merellä / La casa en el mar más azul - ja tässä espanjankielinen lukija olikin erinomainen.

Linus Baker on Maagisten nuorten huolenpito-osaston ohjekirjan pykäliä tiukasti noudattava nelikymppinen sosiaalityöntekijä. Hän pukeutuu nuhruiseen pukuun ja on lihavahko, mikä hävettää häntä kovin. Linus asuu yksin kissansa Calliopen kanssa, ystäviä ei juuri ole ja kotikaupungissa sataa aina. Hän viettää yksitoikkoista ja ankeaa elämää siis. Linuksen työnä on valvoa orpokotien toimintaa, raportoida virastolle tarkoin ongelmista ja näyttää toiminnalle vihreää valoa tai sulkea ne.

Eräänä päivänä Linus saa hyvin salaisen toimeksiannon: hänen on lähdettävä kuukaudeksi kaukaisella Marsyasin saarella sijaitsevaan orpokotiin, jossa asuu kuusi maagista lasta ja nuorta. He ovat niin eriskummallisia ja oletettavasti vaarallisiakin, että heidät on päätetty pitää erossa muusta yhteiskunnasta. Linus ottaa kissansa mukaan ja ajaa saarelle, jossa hän tapaa mm. äärimmäisen älykkään kuusivuotiaan antikristus Lucyn, kaksisataavuotiaan pullean puutarhatonttu Talian, Pomeraniaksi säikähtäessään muuttuvan Salin, puutarhurointia rakastavan metsänhenki Pheen ja orpokotia johtavan hurmaavan Arthurin. Saarelaiset suhtautuvat hyvin kylmästi ja torjuvasti orpokodin outoihin lapsiin ja kärhämää on tuon tuostakin. Vallitsee isoveli valvoo -mentaliteetti ja jättimäiset katukyltit kehottavat ilmoittamaan kaikesta oudosta.

Klune luo mahtavan upean ja värikkään fantasiamaailman ja haluaa kirjallaan sohia erilaisuuden pelkoamme. Hänen luomansa maagiset hahmot ovat persoonallisuuksia joka ikinen. Ehkä eniten minua ihastutti ja huvitti Lucy, joka varsin usein äityi mahtailemaan kyvyillään ja pelottelemaan Linusta ja muita lapsia maailmanlopun uhkakuvilla. Äänikirjan lukija eläytyi upeasti Linuksen puuskahduksiin! Sympaattinen tyyppi oli myös puutarhatonttu Talia, joka puhui puutarhatonttujen kieltä ja tarjosi Linukselle lohdutusta ja vertaistukea pulleuteen. Ihana tyyppi oli myös puutarhaan hurahtanut Phee, jonka viherpeukalo sai kaikki kasvit kukoistamaan.

Klunen kirjan ollessa kyseessä mukana on myös queer-rakkautta: Linuksesta ja Arthurista tulee rakastavaiset. Nössö Linus rohkaistuu kirjan kuluessa kyseenalaistamaan viraston toimintaa eikä katso enää hyvällä sen päätöksiä. On itse asiassa älytöntä kutsua Marsyasin saaren orpokotia orpokodiksi. Orpokoti on lapsille väliaikainen paikka, josta lapset adoptoidaan perheisiin - mutta kukaan ei adoptoi ikinä näitä omituisia lapsia. Linus ja Arthur rakastavat näitä lapsia ja heidän on löydettävä lasten tulevaisuudelle kestävä ja onnellinen ratkaisu - ja sen he tekevät.

Olihan tämä maaginen kirja, joka piti otteessaan, täynnä värikkäitä hahmoja ja tunteisiin meneviä kohtauksia. Yksinäinen Linus koki rakkautta ja hyväksyntää ensimmäisen kerran elämässään ja lapset osoittautuivat lapsiksi omituisesta ulkonäöstään ja ihmeellisistä kyvyistään huolimatta. Ei voi kuin ihailla Klunen mielikuvitusta ja tarinankerronnan lahjaa!

Kirjaa on luettu mm. näissä blogeissa:  Kasoittain kirjoja,  Kirsin kirjanurkka &  Yöpöydän kirjat

T. J. Klune - La casa en el mar más azul

Alkuteos The House in the Cerulean Sea 2020 / Talo taivaansinisellä merellä, Otava 2021
Planeta audio 2022
Äänikirjn lukija Marc Gómez
____________________

Lumoava fantasia oman paikkansa löytämisestä sekä ennakkoluuloista ja niiden murenemisesta Orpokodissa asustaa kuusi maagista lasta: maahinen, metsänhenki, traakki, tunnistamaton vihreä otus, ihmissylikoira ja Antikristus. Linuksen tehtävä on selkeä: hänen on arvioitava, voivatko lapsoset saada aikaan maailmanlopun.

T. J. Klune - Under the Whispering Door

Fantasia ei ole minun juttuni, mutta kuuntelin kuin kuuntelinkin äänikirjana T. J. Klunen fantasian Under the Whispering Door (Kuiskaavan oven alla). Tarina kertoo itsekkäästä ja häikäilemättömästä lakimiehestä Wallace Pricesta, jolla ei ole minkäänlaista empatiakykyä työntekijöitään ja harvoja läheisiään kohtaan. Erityisen kaltoin hän on kohdellut ex-vaimoaan. Wallace kuolee sydänkohtaukseen, havahtuu hautajaisissaan ja hämmästyy siitä, että siunaustilaisuudessa on läsnä vain kourallinen ihmisiä eikä kukaan sure häntä eikä puhu hänestä kauniisti. Asianajotoimiston muut osakkaat mutisevat keskenään ja sanovat Wallacea paskatyypiksi. 

Wallace istuu kirkon takapenkissä ja ihmettelee, miksi kukaan ei näe häntä. Mutta reaper Mei näkee ja on siellä Wallacea varten. Tämän naispuolisen viikatemiehen tehtävä on viedä Wallace kuolemanjälkeiseen välitilaan, joka on jossain metsän keskellä sijaitseva teehuone, Charon's Crossing. Vainajat ovat siellä seitsemän päivää ja siirtyvät sitten neljännen kerroksen oven kautta lopullisesti kuoleman jälkeiseen elämään. Wallace ei millään halua hyväksyä kuolemaansa, sillä hän herää huomaamaan, ettei ole koskaan oikeastaan elänyt. Hän on kohdellut koko elämänsä läheisiään ja työntekijöitään todella tylysti.

Charon’s Crossingin teehuonetta pitävät yhdessä lautturi Hugo ja viikatemies Mei. Siellä on myös Nelson, Hugon isoisä odottamassa siirtymistä kuolemanjälkeiseen elämään, ja Hugon koira Apollo. Muitakin vainajia teehuoneen kautta kulkee. Teehuone on suosittu ja siellä käy paljon eläviä asiakkaita, koska he rakastavat Mein leipomia pullia. Päivien kuluessa Wallace herää katumaan kaikkia elämänsä pahoja tekoja. Bi-seksuaali Wallace rakastuu Hugoon ja tunne on molemminpuolinen. Erityisesti Wallacea surettaa se, miten hän eläessään kohteli ex-vaimoaan, mutta Hugo auttaa sovittamaan tätä tuskaa soittamalla naiselle ja kertomalla, miten avuliaaksi ja hyväksi Wallace on muuttunut. 

Wallacelle ei riitä seitsemän päivää teehuoneella tehdäkseen tiliä kaikista elämänsä ilkeyksistä. Niinpä Johtaja (jumala) antaa hänelle viikon lisäaikaa. Koska Wallace auttaa pyyteettömästi muita vainajia, Johtaja tekee hänet uudestaan eläväksi. Wallacesta tulee viikatemies, joka auttaa uusia vainajia Hugon ja Mein rinnalla.

Fantasia ei ole minun juttuni, mutta tarina on mielikuvituksellinen ja opettaa elämään niin, ettei kaduttavaa jää. Varmasti huippukirja fantasian ystäville, kuten aiempi teos Talo taivaansinisellä merellä.

T. J. Klune - Under the Whispering Door

Tor 2021
Äänikirjan lukija Kirt Graves
____________________

John Klune (b. 1982) is an American author of fantasy and romantic fiction featuring gay and LGBTQ+ characters. His fantasy novel, The House in the Cerulean Sea, is a New York Times best seller and winner of the 2021 Mythopoeic Fantasy Award for Adult Literature. Klune has spoken about how his asexuality influences his writing.