Helena Numminen - Kurjen huuto

Kuolin siihen hehkuun ja hekumaan, heräsin ja sammuin taas.

Helena Nummisen novellikokoelma Kurjen huuto vie mielikuvitukselliselle fantasiamatkalle erotiikan maailmaan, alitajunnan syövereihin ja mystisiin uniin. Yhteistä novellien henkilöille on syvä  luontosuhde ja joku ikiaikainen juurevuus. Monet heistä elävät korpimetsän tai suon tuntumassa ja heillä on vahvat vietit. Laskujeni mukaan näkökulma 14 novellissa on naisen, vain kolme tutkailee paripelejä miehen näkökulmasta. Tunnelma on kauttaaltaan kiehtovan mystinen - Nummisen novellien maailmassa eivät totutut lainalaisuudet päde. Riehakkaat ja humorisiset seksuaalifantasiat saavat muutamassa novellissa tosin groteskeja kauhugenren piirteitä, mutta yleisvaikutelma on kuitenkin keveä ja myönteinen.

Novellit puhuttelevat. Niitä lukiessa itsekukin voi miettiä, miten nolosti seksuaalisuus on itseä vienyt ja mitä suhdepelejä on itse pelannut. Voi tuntea empatiaa tai myötähäpeää lukiessa esimerkiksi miten nolosti käy nettideittikumppanin kanssa Tallinnan risteilyllä, miten juhannusöihin ladattujen toiveitten käy ja miten eräs pari toteuttaa seksifantasioitaan junan vessassa. Eihän me seksuaalisuudesta mihinkään päästä, se määrittää elämäämme vauvasta vaariin. Novellin pieni tyttö oppii, että määrättyjen paikkojen koskettelu on pahaa ja likaista, syntiä. Siitä se häpeä sitten syntyy ja seksuaaliset estot alkavat. Lapsia myös kiehtoo kielletty sukupuolisanasto, jota sitten lallatellaan kilpaa. Seksuaalisuus ei myöskään katoa minnekään, kun ihminen ikääntyy, muuttaa vain muotoaan. Tästä esimerkkeinä on muutama ihana novelli, jotka kertovat hoitokotien asukkaiden unimaailmoista. Novelleissa esittäytyy siis laaja kirjo ihmiskohtaloita ja niitä tragedioita, joita novellien hahmot ovat kokeneet. Yksi on ollut lapsena hyväksikäytetty, toinen on tyttökaupan uhri ja kolmas ei saa jätettyä väkivaltaista aviomiestään. 

Kokoelman aloittava Perhonen kertoo tyttökaupan uhrista Irinasta, joka on nuorena tyttönä siepattu kotikylästään tanssimaan ja kiihottamaan kapakallista kuolaavia miehiä. Sitten hänet myydään sirkukseen, passi pysyy tietenkin tiiviisti tirehtöörin taskussa. Enää Irinaa ei raiskata, mutta vanki ja orja hän silti on. Kun vapaus oli riistetty, illuusion vapaudesta toivat vain hurjista hurjimmiksi yltyvät temput korkealla sirkusteltan katonrajassa. Lopulta kosto oli tämän iäkkääksi eläneen diivan - ja se oli suloinen. 

Lilithin punaisena leiskuvat hiukset ja notkea vartalo lumoavat miehiä kaupungin baarissa. Totta vai fantasiaa? Arjessa Lilith on Lola, jonka Lauri on niin kiltti ja nyhverö mies, että ilman fantasioitaan nainen kuolisi ikävyyteen. Lolaa oksetuttaa usein, mikä on muisto lapsuuden kuvottavasta traumasta. Tämä oli koskettava tarina pienestä prinsessasaduista tykkäävästä tytöstä, josta kasvaa levoton ja onneton aikuinen nainen. 

Haluan ne kuumat yöt, jolloin saan kytkeä aivot pois päältä

 ja olla vain naaras. 

Novelli Kolme vanhaa naista ihastutti minua kovin. Kaarina ja Helli ovat kaksi vanhaa naista ja se kolmas on vanha huvila, joka unelmoi entisestä ja huokailee Terijoen rantojen perään! Vaimoaan Helliä hakkaava mies tietää miten se tehdään: näkyville ihoalueille ei saa jättää merkkejä. Helli ei pysty riuhtaisemaan itseään suhteesta irti, koska himoitsee miestään ja rajua seksiä hänen kanssaan.  Mutta hetken hengähdyksen hän löytää taiteilija Kaarinan kainalosta, iho ihoa vasten - naiset ovat löytäneet lempeän koskettamisen.

Novelli Ensimmäinen syysmyrsku kertoo Roosasta, joka lekottelee nautinnollisesti Tomin antiikkiliikkeestä löytämällä punaisella divaanilla. Novellin tapahtumat äityvät varsin hurjiksi ja surrealistseksi kauhuksi. Kerron vain, että luvassa on eräänlaista kimppakivaa homomiesten ja Roosan kesken.

Mustana kuin kahvi on kerrassaan mainio ja mielikuvituksellinen novelli,  joka on yksi suosikeistani. Novellin nainen Leila kertoo Euroopasta, joka on ilmastonmuutoksen aiheuttamien tulvien kourissa ja kaupungit hautautuvat veden alle. Silti afrikkalaiset näkevät Euroopan hunajaisena maanosana ja vaeltavat tänne sankoin joukoin. Ennen pitkää valkoiset eurooppalaiset jäävät vähemmistöksi eikä sinisiä silmiä ole kellään.  

Tämä uni on hyvä, anna sen jatkua ikuisesti, 

mutta jos minun kuitenkin pitää herätä, jätä edes se mies, 

jonka vierestä aamulla havahduin ja jolla oli niin upottavat huulet.  

Helena Nummisen tarjoama novellikattaus viehätti suuresti. Luen harvemmin fantasiaa, siksi Kurjen huuto oli minulle erilainen ja mukaansatempaava lukukokemus. Mukavaa oli se, että novellien maailmat ovat hyvin erilaisia keskenään. Pidin myös siitä, että novellien naiset olivat vahvoja, vaikka heidän olosuhteensa eivät aina niin auvoiset olleetkaan. Seksuaalisuudesta ja fantasioista voi kertoa myös aistikkaasti, hyvällä maulla ja huumorilla - ja ennen kaikkea loistavalla mielikuvituksella. Rimma Erkon mystisyyttä ja magiaa huokuva kansi istuu upeasti kokoelman tunnelmiin.

Helena Numminen - Kurjen huuto

Kansi Rimma Erkko 

Kustantamo Helmivyö 2020

Kustantajalta

______________

Kustantajan sivuilta voi lukea pitkähkön katkelman novellista Perhonen.

Helena Numminen on helsinkiläinen kirjailija, psykologi ja seksuaaliterapeutti. Hän on toiminut eläkeikään asti koulupsykologina Helsingin kaupungilla. Numminen on aiemmin julkaissut romaanit Manzesen madonnat, Punainen mökki, Savannin värit ja Tarinoiden joella sekä rikosnovellikokoelman Murhaavasti. Lisäksi hän on julkaissut runokokoelman Klovni nauraa ja lastenkirjan Lillin villit seikkailut.

Olen lukenut kirjailijalta lastenkirjan Lillin villit seikkailut ja runokokoelman Klovni nauraa, johon tykästyin täysillä.