20. lokakuuta 2019

Sara Stridsberg - Rakkauden antarktis


Kuollut tai elävä, sillä ei ollut enää mitään merkitystä. 
Olin kuollut jo valmiiksi, aikoja sitten, vaelsin ystävieni kanssa hautajaissaattueena läpi Tukholman.

Rakkauden antarktis on hurjin Sara Stridsbergin kolmesta suomennetusta teoksesta. Minäkertoja on Inni, nuori heroinisti ja prostituoitu. Hän ei enää elä tässä maailmassa, sillä hänet on murhattu, paloiteltu kahteen valkoiseen matkalaukkuun ja hänen päänsä on heitetty lietelammikkoon. Aika hurja lähtökohta siis. Fiktion taustalla on Ruotsia kuohuttanut prostituoidun paloittelumurha kaukaiselta 80-luvulta.

Verisuonissa kupliva ruskea neste sai aikaan jotakin, mikä muistutti viimeistä kohtalon hetkeä miehen käsien alla, jolloin kaikki yhtäkkiä hiljeni, ja minä lakkasin pyristelemästä vastaan. Taika-aineen huumaava teho häivytti arvottomuuden ja huonommuuden tunteen, ajatuksen siitä että olin pelkkä tuhohyönteinen joka piti karkottaa.

Tuonilmaisista Inni kertoo, miten tähän on tultu, miten hän lähti saalistajan matkaan Herkulesgatanilta kuin isäntää seuraava kuuliainen koira. Stridsberg ei anna armoa lukijalle, vaan veivaa murhan kulkua ja yksityiskohtia toistuvasti. Teksti on leijailevan runollista, mutta sitten kirjailija läväyttää pöytään (inho)realistiset termit, ei kaihda yhtäkään ilmaisua. Inni kertoo vanhemmistaan Rakshasta ja Ivanista, jotka elivät vain toisilleen, rakastivat, ryyppäsivät ja riitelivät. Vanhempien etunimet viittaavat maahanmuuttajataustaan, mutta selviää vain, että Rakshan entinen maailma tuhoutui riehuvana liekkimerenä. Inni ja hänen pikkuveljensä Eskil olivat maailman yksinäisimpiä lapsia, joitten oli pärjättävä omillaan. Eskil oli Innille rakas, mutta sitten tapahtui onnettomuus, joka jätti syvän haavan Innin sieluun, ja syyllisyydenkin.

Rakkaus on kuin lunta, se kietoo maailman valoonsa ja katoaa sitten.

Tylsässä ja tapahtumattomassa ajattomuuden tilassa, vainajien maailmassa, Innillä on aikaa ja kyky seurata vanhempiensa ja lastensa elämää maan päällä. Kyllä, hänellä on kaksi lasta. Vaikka henki on väkivaltaisesti riistetty, äitiyttä ei ikinä voi kukaan häneltä riistää. Inni ja miehensä Shane (Turkista kotoisin?) olivat huumekoukussa eivätkä he päässeet siitä irti kuin väliaikaisesti. Inni myös paljastaa, ettei ikinä oikeasti halunnut heroiinista eroon; hän oli kaksikosta enemmän altis. Valle eli Valentino otettiin huostaan sosiaalitoimen hurjalla rynnäköllä kolmivuotiaana, Solveig lähti sijaiskotiin suoraan synnytyslaitokselta. Vain hetken kuluttua vastasyntyneestä Solveigista luovuttuaan, Inni jo istuu vessassa kiristysside ja neula reidellään.

Olen monesti ajatellut että kuolema ei halunnut minua, maistoi vain ja sylki samantien ulos. Mutta lopulta sen mieli näköjään muuttui. Mitä siitä pitäisi sanoa? Ikävää toki, etten saanut elää pidempään, mutta kukaan meistä ei selviä elämästä hengissä.

Kun lapset oli menetetty ja Shane lähtenyt, Inni ei toivonut elämältään enää yhtään mitään. Hän oli loistava saalis saalistajalle, tuolle jääsilmäiselle miehelle, jonka siisti ja normaali olemus peitti pedon. Stridsberg kelaa siis toistuvasti Innin murhaa edeltäviä hetkiä. Hänen päänsä painuu mutaan ja hiekkaan miehen raiskatessa ja julmasti irrottaessaan kuristusotetta hetkeksi, kunnes vie tappamisen loppuun.

Kaikki on sallittua, ja me olemme aina siellä. Me emme odota mitään, emme omista mitään, me vain olemme, meille saa tehdä mitä vain.

Rakkauden antarktis on järkyttävää luettavaa, mutta Stridsberg kirjoittaa upeaa kaunokirjallisuutta ja taikoo lukijan maagisella otteella lumoihinsa. Kirjaa ei oikein voinut panna syrjään, niin voimakas sen imu oli. Muisteluiden valossa Innistä välittyy fiksu ja ajatteleva ihminen, joka kertoo tarinaansa selkeästi ja tunteilematta, sortumatta sääli- tai empatiapisteiden kalasteluun. Tekstiin piiloutuvat terävät heitot nykymaailmasta ja nyky-Ruotsista jäävät mietityttämään. Keltainen lehdistö mässäilee surutta rikoksilla, joiden uhri on nainen. Myös dekkareita kuluttava yleisö voi tutkistella itseään: useimpien dekkareiden kidutettu tai murhattu uhri on nainen, nuori tyttö tai lapsi. Tällainen juoni myy parhaiten.

Takakannesta tarttui silmääni pari lausetta: Stridsberg kirjoittaa kenties Ruotsin intensiivisintä ja kauneinta proosaa. / Stridsbergin kielen ilmaisuvoima on tyrmäävä. Se satuttaa kauneudellaan ja rumuudellaan. Usein samanaikaisesti. Näihin ajatuksiin on helppo yhtyä. Rakkauden antarktis on raju ja karu, mutta loistelias ja kaunis. Kiitokset elämyksestä myös Outi Mennalle.

Sara Stridsberg - Rakkauden antarktis
Alkuteos Kärlekens Antarktis 2018
Suomentanut Outi Menna
Tammi 2019
Kirjastosta
________________

Muualla: Kiiltomato, ruotsiksiLeena Lumi, Reader why did I marry him
Bloggaukseni teoksista Niin raskas on rakkaus Unelmien tiedekunta

Tarinaa kertoo Inni, prostituoitu ja narkomaani, jonka elämä päättyy julmalla tavalla kuusikossa järven rannalla. Kuolleen naisen perspektiivistä katsotaan maailmaa, jossa hänen lapsensa ja vanhempansa ja tietysti murhaaja jatkavat elämäänsä. Kuten Stridsbergillä yleensä, tämänkin tarinan takana on todellinen tapahtuma, Ruotsin tunnetuin paloittelumurha vuodelta 1984, jossa prostituoitu Catrine da Costan ruumiin osia löytyi Tukholman ulkopuolelta. Tunnusomaiseen tapaansa Stridsberg onnistuu kohottamaan todelliset, järkyttävät tapahtumat taiteeksi, joka käsittelee suuria teemoja -- tällä kertaa naisvihaa, äitiyttä ja sukupolvien yli jatkuvaa syrjäytymisen ketjua.

18 kommenttia:

  1. Riitta, niin samaa mieltä: Julmaa ja kaunista! Sarasta on tullut yksi tärkeimpiä seurattaviani. Kuvasi on kuin napakymppi tälle kirjalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena. Stridsberg on kyllä mieletön kirjailija, vahvaa ja vakuuttavaa.

      Poista
  2. Kuulostaa hurjalta, jälleen. Itse olen vain tuon Niin raskas on rakkauden lukenut ja vaikka pidin siitä, niin en varsinaisesti lumoutunut. Minulla on nyt kirjastosta lainassa tuo Unelmien tiedekunta josta olen pari sivua lukenut mutta piti laittaa kirja sivuun, kun toinen kirjastosta varaamani kirja saapui ja siitä on muitakin varauksia, niin pakko lukea se ensin.

    Unelmien tiedekunnan tyyli ainakin vaikuttaa erikoiselta. Siis sen perusteella, mitä olen sitä selaillut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin näköjään antanut Niin raskas on rakkaudelle kolme tähteä, pidin neljän verran Unelmien tiedekunnasta ja tästä sitten eniten! Tässähän on aika raflaava asetelma: minäkertojana murhattu nainen. Tämä vei!

      Poista
  3. Sara Stridsberg vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta. Seuraavalla kirjastokäynnillä etsin häntä. Rosoisenkaunista, ilmaisuvoimaista ja intensiivistä romaania on ihana ahmia, vaikka se järkyttäisi.Nams! Kiitos taas kirjavinkistä ja -arvostelusta. Hyvää alkanutta viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on minusta Stridsbergin suomennetuista paras. On juuri ilmestynyt, kirjastoissa voi olla ruuhkaa. Vietävän hyvin ja mukaansatempaavasti kirjoitettu, vaikka aihehan on aivan kamala.Kivaa viikkoa sinullekin Marja.

      Poista
  4. No sabia de este blog, es muy interesante riitta. Lo veré con más tranquilidad. Besitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bienvenida Teresa <3 Google traductor no es bueno pero ayuda. Me interesa y encanta también la literatura española. Mire aquí - más de cinquenta escritores de España: https://kirjaviekoon.blogspot.com/search/label/espanja

      Poista
  5. Stridsbergiä en ole lukenut. Tämä kuulostaa sellaiselta teokselta, johon en ehkä ensimmäiseksi tarttuisi, rankka aihe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Stridsbergin aiheet tuntuvat olevan aina rankkoja, kuten Sofi Oksasenkin. Hieno kirjailija silti.

      Poista
  6. Kuulostaa todella rankalta kirjalta. Mielenkiintoista kuulla, että on samalla rankka ja samalla niin kauniisti kirjoitettu. Eli mielenkiinto herää. Ihan tuntematon kirjailija on minulle ollut tähän saakka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolme Stridsbergin kirjaa on tähän mennessä suomennettu, hienoja ovat kaikessa rankkuudessaan.

      Poista
  7. Tämä kuulostaa sellaiselta, etten taida ihan heti lukea. Kauniskaan kieli ei minulle peitä väkivallan kuvausta, enkä yleensä halua lukea kovin rankkaa kuvausta. Toki toisinaan, mutta se vaatii ihan tietynlaisen mielentilan. Ovatko kirjoittajan muut kirjat yhtä rankkoja vai voisiko niistä kenties aloittaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä 'kevein' on Niin raskas on rakkaus, jolla on löyhä autofiktiivinen tausta.

      Poista
  8. En ole lukenut Sara Stridsbergiltä vielä mitään, mutta kirjailijan tuotanto kiinnostaa kyllä minua kovasti (osin tosin sen vuoksi, että on ollut niitä kohujuttuja...). Tämä kirja taitaa vaatia hieman tavallista enemmän keskittymistä, joten taidan säästellä lukuyritykset joulun tienoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tämä oli paras. Jos lukee dekkareitakin, ei julmuus ole ylivoimaista!

      Poista
  9. En ole lukenut mitään Stridsbergiltä enkä varmasti lue tätäkään, aihe ja ilmeisesti myös kirjoitustyyli olisivat minulle liian rankkoja. Kun en edes dekkareista tykkää saati näin raa'asta. Vaikka olisikin kauniisti kirjoitettu, mitä en epäile.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, ehkä ei sinulle, jos dekkaritkaan eivät mene... Kiitos kommentista & hyvää syksyä.

      Poista

Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.

Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.