Isät ovat tyttärille suojamuureja. Oma isäni on pelkkä tuulenhenkäys.
Vanessa Springoran omiin kokemuksiin perustuva Suostumus on malliesimerkki siitä, miten helposti haavoittuva nuori tyttö voi joutua alaikäisiä saalistavan pedofiilin uhriksi. Tämä tapahtui 80-luvun yltiövapaamielisessä Pariisissa, jossa #metoo:sta ei ollut tietoakaan. Tämän päivän näkökulmasta kaikki tuo tuntuu käsittämättömältä ja kuvottavalta. Mutta edelleenkään nuoret tytöt eivät ole turvassa netin saalistajilta, jotka ovat kehittäneet groomingin taiteeksi ja osaavat tekeytyä luotetuksi isähahmoksi tai välittäväksi ystäväksi, jota nuori yksinäinen tyttö on vailla.
V:n koti oli riitaisa. Öisin pieni tyttö kuunteli vanhempiensa riitoja, myöhemmin vasta 6-vuotiaana äitinsä ja tämän rakastajan öisiä ääniä. Kun äiti jätti mustasukkaisen aviomiehensä, elämä muuttui hyvin vapaaksi. Nuori kaunis äiti liikkui kirjallisuuspiireissä ja äitinsä rinnalla tyttö tunsi itsensä rumaksi, mutta eräissä kirjallisissa juhlissa kaikkien ihailema ja arvostama kirjailija G osoitti tytölle huomiota. Se oli kaikki mitä isänsä hylkäämä tyttö kaipasi - hänet oli valittu, hänet oli nähty. V täyttäisi kohta 14 vuotta, G 50.
Äidin ystäville meidän suhteemme on julkinen salaisuus, mutta lähipiirin ulkopuolella on oltava varovainen. Meidän pitää olla tarkkana. Olen kuin takaa-ajettu eläin. Vaanimisen kokemus herättää minussa vainoharhaisuutta, ja lisäksi tunnen kaiken aikaa syyllisyyttä.
G aloittaa pyörityksensä, lähettelee rakkautta hehkuvia kirjeitä ja odottaa tyttöä koulun portilla. Tyttö rakastuu ja joutuu miehen manipuloivaan valtaan. Platonisuus etenee nopeasti seksisuhteeksi. Springora sanoo, että aluksi äiti ei hyväksynyt hänen ja G:n suhdetta, mutta lopulta hyväksyi sen tytön varhaiskypsyyden ja jääräpäisyyden edessä. 70-80-lukujen Ranska oli hyvin liberaali seksin suhteen ja monet arvostetut vasemmistointellektuellit allekirjoittivat lausumia, jotka puolustivat aikuisten miesten seksisuhteita alaikäisten kanssa (mm. Jean-Paul Sartre, Simoine de Beauvoir, Roland Barthes, ja tietysti myös G). V:n ja G:n suhteesta tehtiin jonkun verran ilmiantoja poliisille, mutta charmantti, älykäs ja kuuluisa G sumutti kerta toisensa jälkeen sinisilmäisen virkavallan - syytteitä ei nostettu.
Saako kirjallisuuden varjolla kaiken anteeksi?
Ei jää epäselväksi, että kirjan G on Gabriel Matzneff, tänä päivänä 84-vuotias mies, jota vasta nyt Springoran kirjan ansiosta syytetään pedofiliasta. Matzneff on monesti palkittu ja tuottelias kirjailija, joka julkaisi päiväkirjanomaisia (paljastus)teoksiaan kirja per vuosi tahdilla. V:n ja G:n suhteen loputtua Matzneff kirjoitti tunnistettavasti heidän suhteestaan ja siteerasi suoraan V:n kirjeitä. Eikä mitään ollut tehtävissä. Kaikkihan oli vain fiktiota.
Matzneff had long described performing acts of pedophilia and hebephilia in his work; his diary Un Galop d’Enfer, published in 1985, stated that whilst in the Philippines he would regularly have sex with underage boys. He wrote that "Sometimes, I’ll have as many as four boys — from 8 to 14 years old — in my bed at the same time, and I’ll engage in the most exquisite lovemaking with them."In 1990, during an appearance on the French talk show Apostrophes, he was confronted about this by Canadian writer Denise Bombardier. Nevertheless, he remained sheltered from any criminal prosecution for decades, and benefited from a large support within the French literary world. - Wikipedia
On selvää, että kaikki koettu löi leimansa Springoraan. Seurasi sekavaa elämää, anoreksiaa, psykoosia ja vuosien psykoterapiaa, ennen kuin tervehtyminen alkoi. Hän on syyllistänyt itseään siitä, että suostui suhteeseen. Oliko hän siis kanssarikollinen seksissä? Mutta lapsi ja aikuinen eivät ole tasavertaisia sopimuskumppaneita, siksi vastuu tässä ja vastaavissa tapauksissa on vain aikuisen. Näistä kokemuksista kertominen on vaatinut hirvittävän suurta rohkeutta. Ajan henki oli toinen, mutta Suostumuksen jälkeen ranskalainen yhteiskunta on vapissut ja katsonut itseensä. Lisäksi yhden nuoren naisen kokema laajenee yleiseksi: toivottavasti isät, äidit ja ympärillä olevat ihmiset osaavat katsoa ja nähdä mitä nuorten elämässä tapahtuu; ettei nuorten seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtuisi niin helposti. Järkyttävä ja taidokkaasti kirjoitettu kirja.
Voi sitä poloista, oletko varma? Hän jumaloi sinua. // Sinulla oli seksisuhde G:n kanssa, minunko tässä pitäisi pyydellä anteeksi?
V:n äiti
Vanessa Springora - Suostumus
Alkuteos Le Consentement
Suomentanut Lotta Toivanen
Kansi Anna Makkonen
Wsoy 2021
Äänikirjan lukija Sanna Majuri
_______________
Alkuteos Le Consentement
Suomentanut Lotta Toivanen
Kansi Anna Makkonen
Wsoy 2021
Äänikirjan lukija Sanna Majuri
_______________
Vanessa Springora (s. 1972) toimii johtajana ranskalaisessa Éditions Julliard -kustantamossa. Hänen esikoisteoksensa Suostumus ravisutti Ranskaa ja koko kirjallista maailmaa. Teoksen käännösoikeudet on myyty yli 20 maahan, se on voittanut palkintoja, ja siitä ollaan tekemässä elokuvaa. Kirjan ilmestyminen herätti yhteiskunnallisen keskustelun Ranskassa, ja seksin harjoittamista alaikäisen kanssa koskevia lakeja ollaan Ranskassa kiristämässä.
Luin tämän vähän aikaa sitten. Kävi niin, että kaikki alkoi tuntua toisinnolta, koska olin lukenut vähän aiemmin samasta aiheesta Elina Kilkun romaanin Ihana tyttö, Kate Elizabeth Russellin romaanin Vanessa ja Wendy C. Ortizin elämäkertakirjan Excavation. Ortiz syytti Russellia (hassusti) aiheensa varastamisesta. Kaikissa näissä viettely on samaa ja viittaillaan Nabokovin Lolitaan. No, se on ymmärrettävää, että halutaan kirjoittaa omasta tragediasta, ja kyllähän se tulee todistetuksi, että tällaista tapahtuu. Minun vain olisi pitänyt pitää vuosi väliä ennen kuin luen taas uuden kirjan tästä aiheeesta.
VastaaPoistaPidän kaunokirjallisesti parhaina näistä Kilkun ja Russellin kirjoja.
Seksin suojaikärajat on kiistelty asia, jota aika ajoin korjataan. Ranskassa ne olivat pitkään eurooppalaisittain aika alhaiset. Suomessakin on monia erilaisia ikiä. Vaikea asia lakiin kirjattavaksi. Mutta kyllä jokaisen aikuisen ihmisen pitäisi ilman lakipykäliäkin ymmärtää, että teini on teini ja tunne-elämältään raakile. Teinien keskenkin tapahtuu hyväksikäyttöä, mutta siinä ei yleensä tapahdu psyykkistä manipulointia kuten näissä aikuisten miesten suhteissa nuoriin tyttöihin.
Olen aina kummastellut Beauvoiria, ajoiko häntä halu näyttää, ettei sukupuolella ole väliä, olla yksi jätkistä, reipas ja sopeutuva!
Kiitos kommentistasi Marjatta. Minulle tämä oli tuore, koska en ole lukenut noita mainitsemisi kirjoja. Springora sanoo tässä, että asia olisi ollut toinen, jos G olisi rakastunut vain häneen eikä G:llä olisi ollut rinnalla muiden pikkutyttöjen ja -poikien hyväksikäyttöä. Rakkaus toki voi olla ihmeellistä, onhan se nähty :)
PoistaTässä minua kuvotti se, että yleisesti tiedettiin G:n pedofiilisesta toiminnasta, hymisteltiin vain eikä kukaan puuttunut.
Juuri nyt en pysty tämäntyyppistä kirjaa lukemaan/kuuntelemaan.
VastaaPoistaRaivostuttavaa ja turhauttavaa nuo paljastus-kirjat ja se, ettei kukaan puuttunut Matzneffin tekemisiin.