8. huhtikuuta 2018

Nippernaati #2 - 2/2 - Runot #runosunnuntai


Toisessa postauksessa Dave Lindholm - Sanat.

Tänään Nippernaati #2:n neljä virolaista runoilijaa

Tämän Nippernaatin runoilijakattaus taisi viedä minua hiukan mukavuusalueeni ulkopuolelle: kaksi rämäpäistä punkkaria, yksi intelligentti ja yksi nostalgisti - jos näin voi sanoa. Antologian puitteet tietysti rajoittivat myös: esimerkit olivat hyvin lyhyitä välähdyksiä näiden runoilijoiden tyylistä.  Niinhän siinä kävi, että ainoastaan Aareleid puhutteli, muut jäivät etäisiksi. Tämä bloggauksenikin jäi surkean tyngäksi - ihan nolottaa. Siksipä kehotan lukijaa kurkkaamaan Viro-instituutin sivulle, sillä tekstit ovat siellä luettavissa ja sieltä löytyy myös enemmän kunkin runoilijan luonnehdintaa. 

Kai Aareleid  ***
s.   1972, muistoja, minäkuvan pohdintaa / suomentanut Hanna Pippuri
Aiemmin lukemani Aareleidin ihastuttavat pienet tarinat veivät sydämeni - niistä kirjoitin täällä. Kolmen esimerkkirunon valossa häntä puhuttelevat runoissaankin muistot ja elämän vääjäämätön kulku. Aareleidilta ilmestyy suomeksi jotain ensi syksynä ja hän myös esiintyy Lahden Runomartonilla kesäkuussa.

TUOKSUVAT
rautatiet
eivät tuoksu enää kuten ennen
makean pien tilalla
hajuton betoni

vesi sillan alla
ei ole enää sama kuin ennen
ei tuo mukanaan
makeaa soiden tuoksua
seisoo

elämä ei tuoksu enää niin kuin ennen

mutta monen asian
tuoksu on entisellään
vanhan puutalon rappu
tyhjä hillokellari
romahtanut leivinuuni
hylätty verstas
kylmä kappeli

suru ja muistot
tuoksuvat yhä
samalta

...

laskeva aurinko silmissänne
aika ja menneisyys silmissänne
katumus kun
pidempi matka yhteistä tietä
on jo takana
ei edessä
liian monta päivää on mennyt
hiljaisuuteen
etäisyyteen
...

Sveta Grigorjeva 
s. 1988, koreografi, tanssija, tunnustuksellisuus / suomentanut Tuula Irene Friman
Grigorjeva vaikuttaa kapinoivalta ja rääväsuiseltakin punkkaritytöltä, ja hän onkin hämmentänyt Viron kirjallisuuskenttää railakkaalla runoudellaan ja sovinaisuuksien haastamisellaan. Venäläiset sukujuuret askarruttavat myös Grigorjevaa: Sveta > Svea > Sveta. Viro-instituutin sivuilla on esimerkkejä myös melkoisen rajuista runoista, käy lukemassa!

SYNNYIN VUONNA 1988
ei en puhu viroa aksentilla
etenkään silloin
kun jätän nimeni kertomatta
ei en puhu venäjääkään aksentilla
etenkään silloin kun jätän kertomatta virolaisen äitini nimen

lue tämä runo
katsomatta nimeäni

lue tämä runo
ilman minun nimeäni

ja sano vielä
että puhun aksentilla

tällä paperilla

ja
ei
minä en halua pseudonyymiä

...

Marko Mägi 
Boheemius, absurdius, punkhenkisyys, lavarunous / suomentanut Hannu Oittinen
Tätä punkhenkistä irrottelijaa pitäisi ehdottomasti kuunnella livenä! Poetry Slam -tyyppisessä tilaisuudessa kapakkaympäristössä hän on taatusti vedossa. Esimerkkirunot olivat hyvin lyhyitä heittoja, en osaa sanoa onko se hänen tavaramerkkinsä yleensäkin. Runoissa kuuluu elämän monotonisuus ja riettaasti krapulan ylistys.

SÄVELASTEIKKO
olen sävelasteikko
vanha sävelasteikko

astelkaa
minua
pitkin
...

AIDAN KATVEESSA
Tuuli hellii kielevästi kyrvänvartta.
Oi riittäisipä sillä vielä puheenpartta.
...

KRAPULAN TERVEYDEKSI
Oikeastaan jokaisella krapulalla on luonteensa,
syntyhistoriansa ja kehityksensä.
Kunnioittakaamme sitä!

Kippis!
...
LAATU
uni
kuin
kulunut C-kasetti
hauras ja katkeileva

kuolema
kuin
kiiltävä CD-levy
kova ja kestävä
...

Kaur Riismaa 
s. 1986, näytelmät, näyttelijä, haikeus, kaipuu, elämän absurdius, suomentanut Heidi Iivari
Riismaa on pohtiva, elegantti ja intelligentti. Pitkä runo Kaarel E. kertoo poliittisista syistä maanpakoon lähteneen perheenisän koskettavan tarinan. Pelko ajoi pois, sillä hänen isänsä oli Omakaitsessa ja ampunut jonkun kommunistinkin. Elämä kului - erossa vaimo Liviasta ja pojasta:

KAAREL E.
Lähdin Virosta, koska pelkäsin, yksinkertaisesti pelkäsin.
...
Livia kirjoitti kerran.
Nuoriso oli kuulemma nauranut
vuonna 38 ostetulle pitsileningille,
nyt osa siitä on nallekarhun päällä.
Mutta hänellä oli se päällään tuona toukokuun aamuna,
kun tapasimme ensimmäistä kertaa
ja tuona syyskuun iltapäivänä, kun lähdin
elämänpituiselle kävelylleni.
...

Suurin osa suhteista,
jotka sattuvat tiellemme,
ovat olemassa vain siksi,
ettemme suurta yksinäisyyttämme
yhtenään itkisi kylpyhuoneen lattialla.

On traagista ja huvittavaa,
että ymmärrämme sen vasta kaiken jälkeen.

Ja sitten on tietenkin vakiot.
He joiden luokse ainakin ajatuksissamme
yhtenään palaamme.
...

Kai Aareleid, Sveta Grigorjeva, Marko Mägi & Kaur Riismaa

_____
Nippernaati #2
Toimittanut Sanna Immanen
Viro-instituutti 2016
Lukukappale kustantajalta - kiitos
_______________

Kaikki tagillä viro
Lukuhaaste Rakas Viro juhlistaa Viron 100-vuotista itsenäisyyttä - somessa #rakasviro
Nippernaateista lisää Viro-instituutin nettisivulta.


Osallistun #runo18-haasteeseen postaamalla runoista joka sunnuntai.
❤︎

2 kommenttia:

  1. Mulla on nyt jonkunlainen runojumi. Mikään ei oikein iske. Luin just Kaldmaan Rakkauden aakkoset, mutta en siitäkään oikein innostunut. Tai sit on vaan niin, että ei ole osunut sellasta huippua kokoelmaa kohdalla, kun mitä oli vaikka Tuulisolmut, josta viimeksi innostuin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se siitä hellittää Omppu. Ei millään voi kaikki puhutella, vähän samaa vikaa täällä... Ei oikein mikään romaanikaan ole innostanut... Elämää.

      Poista

KIITOS kommentistasi ♥ THANK YOU for your comment ♥

HUOM! Kaikki jonkun mainoslinkin sisältävät kommentit poistetaan. - OBS! All comments containing an advertising link shall be removed.

Kirja vieköön! ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja itse. Blogger-blogina noudatamme Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivultaYksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.