5. huhtikuuta 2018

Nippernaati #2 - 1/2 - Proosa



Viro-­instituutin julkaisemassa Nippernaati #2:ssa on mukana kymmenen kirjailijaa suomentajineen. Antologian proosakattaus vetosi minuun, sillä lukuhetkeni mielentilaan sopivat erityisen mainiosti nämä lempeät muistojen tarinat. Toki kaikkien prosaistien luomat tunnelmat olivat puhuttelevia ja kieleltään kauniita, mutta Matsin ja Undusk jäivät hiukan etäisiksi.

Sen verran on virolaista luettua bloggausjonossa, että tiedän, etteivät virolaiset kirjailijat suinkaan aina pysyttele leppeissä tunnelmissa. He tykkäävät irrotella ja heittäytyä absurdiuteen ja groteskiuteen.  Mutta nyt kirjailijoiden tyyli puhutteli minua kovasti. Hienoon lukuelämykseen vaikuttivat myös upeat suomennokset. Kiitän kaikkia niitä tahoja, jotka ovat tuoneet tämän hienon lukuelämyksen ulottuvilleni!

Jüri Kolk - proosalastuja *****
s. 1972, herkkyyttä, ironiaa, sarkasmia / suomentanut Anniina Ljokkoi 
Kolk hurmasi minut täysin proosalastuillaan! Hänen lyhyet tarinansa ovat jonnekin pakinan ja novellin välimaastoon sijoittuvia.  Antologiassa on Kolkilta kaikkiaan 8 valloittavaa tarinaa otsikoiltaan Vuodenvaihde, Suuri sota paremman maailman puolesta, Ikävystyminen, Koulutus, Jotain puuttuu, Andres ja Rakkaus numeroina. Kolk tuntuu muistelevan omaa lapsuuttaan ja kouluaikojaan; toisaalta hän kertoo huomioita oman lapsensa tarhaelämästä ja vaikka mistä. En osaa määritellä mikä näissä Kolkin teksteissä se jokin on - ehkä se on joku absurdi nyrjähtäneisyys ja ironian pikku pilke. Otan lyhyen sitaatin lastusta Vuodenvaihde, jossa yksinäinen nuorimies yrittää löytää uudenvuodenaattona taloa jossa bileet pidetään - ei mene uudenvuoden juhlinta hänellä aivan putkeen:

Yö oli kesy. Sudet eivät hyökänneet, varikset eivät nokkineet silmiä päästä, lepakot eivät varastaneet karvahattua. Jos vastaan olisi tullut karhu, sekin olisi varmaan vain kysynyt tulta ja tunnustanut pian nolona, että ei oikeastaan polta.... Nyt ei ollut huolen häivää. Muutama yksittäinen piski räksytti, ja minä olin matkalla jonnekin. Olin koko ajan matkalla jonnekin, kaikki oli niin kuin pitikin.

Kai Aareleid - Viattomuus & Valkea leninki *****
s.   1972, muistoja, minäkuvan pohdintaa / suomentanut Hanna Pippuri
Aareleidin runoista kirjoitan ensi sunnuntaina, mutta häneltä on antologiassa myös kaksi lyhyttä ja viehättävää tarinaa - Viattomuus & Valkea leninki. Molemmat tarinat vievät kaihoisasti lapsuusmuistoihin. Viattomuudessa minäkertojalla on sydänystävä Hendrik, mutta jo viisivuotiaana hän oppii että 'siellä missä on rakkautta, on aina myös kuolemaa'. Jälkimmäisessä novellissa minäkertoja muistelee lapsuuttaan puutarhakaupungissa isoäitinsä luona. Isoäiti ompeli pienelle tytölle kasoittain mekkoja, mutta opetti myös miten siivet kantavat.

Aareleidilta ilmestyy Korttitalo / S & S suomeksi ensi syksynä, todella upea juttu! Tähän voisi lisätä myös sen uutisen, että Aareleid tulee Lahden Runomaratonille 14 - 17.6. - Myös Hasso Krull!

Mutta ne (mekot) juuri, joita en käytä, muistuttavat siitä, miten elämä höykyttää minua ja muita, miten ajan hammas vääjäämättä puree. Ja usein muistuttaa kirjava mekkorivi kaapissani yksinkertaisesti siitä, miten aika venyy, venyy siinä mielessä, että se jatkuu vielä silloinkin, kun minä olen jo mennyt.

Mudlum alias Made Luiga Leppäkerttujen vuosi ****
Muistoja, omanlaistaan maagista realismia / suomentanut Varja Arola
Novelli kertoo isättömän ja yksinäisen Emman lapsuudesta. Äiti ja tytär pistivät ympäristössään silmään, oli teeskenneltävä koko ajan. Varsinkin äidillä oli sääntöjä ja normeja joita loputtomiin täyttää. Äiti voivotteli ja valitti, moitti ja määräsi. Alituisilla moitteillaan äiti mursi Emman itsetunnon ja vei tulevaisuudenuskon. Traagista:

Minusta ei koskaan tule tuollaista kuin äiti, Emma ajatteli. Hän ei tiennyt, millainen hänestä tulee, mutta hän tiesi, millainen hänestä ei tule. Äidillä oli surulliset silmät ja vihainen suu, hän osasi tehdä äänellään ihan mitä vain. Emmalle hän aina sanoi: "Mihin sävyyn sinä oikein puhut!"

Jüri Kolk, Kai Aareleid & Mudlum
_____
Ilmar Taska - Vuokralle annetaan ****
s. 1953, ikävä, yksinäisyys, rakkaus / suomentanut Annamari Typpö 
Novellissa Taska kertoo riipaisevasti mihin kaikkeen yksinäisyys ihmisen vie. Lidia on vanheneva nainen ja niin äärimmäisen yksin. Tämä novelli hyväksyttiin antologiaan Best European Fiction 2016.

Ilta oli pimenemässä. Alkusyksyiselle taivaalle oli noussut tummia yöpilviä. Lidia katsoi vastapäisen talon ikkunoita. Puoleen niistä oli syttynyt jo valot. Valaistujen ikkunoiden takana liikkui pieniä ihmishahmoja. Lidia seisoi verhojen suojassa pimenevässä huoneessaan ja seurasi varjojen leikkiä.

Mart KivastikOmakuva naisen ja hevosen kanssa ****
s. 1963, myös näytelmät ja elokuvakäsikirjoitukset / suomentanut Katariina Suurpalo 
Tässä novellissa yrityksensä kanssa konkurssiin joutunut mies tuskailee vaikean päätöksen kanssa: ei auta muu kuin myydä rakas hevonen Pille. Liikuttavia ajatuskulkuja ja hienoa hevosen ominaispiirteiden kuvausta. Sellaiselle lukijalle, jolla on läheinen suhde hevosiin tämä on varmasti napakymppi!

Paavo Matsin - alku romaanista Gogolin disko 
s. 1970 / suomentanut Sanna Immanen
Gogolin disko voitti EU:n kirjallisuuspalkinnon vuonna 2016. Romaani on tulevaisuuteen sijoittuva slaavilaisen hurmahenkinen ja sekoileva veijaritarina. Itse en oikein tämän tarinan imuun päässyt, voi olla ettei ole minun lajini, tai sitten pitäisi lukea vähän pitempi näyte. Matsinilta ilmestyy Gogolin disko suomeksi ensi syksynä. Hieno juttu!

Jaan Undusk Rakkaudesta kirjaan
s. 1958 / suomentanut Kaisu Lahikainen 
Novelli on hyvin kirjallinen nimensä mukaan ja kertoo päähahmonsa hulvattomista seikkailuista kirjastossa, kirjojen ja kirjallisuuden parissa.  Ja niin - rakkaudesta kirjaan! Undusk on taitava ja arvostettu, mutta tämä novelli jäi etäiseksi.

Mart Kivastik, Paavo Matsin, Ilmar Taska & Jaan Undusk
_____

Antologiasta runopostaus sunnuntaina 8.4.: Kai Aareleid, Sveta Grigorjeva, Kaur Riismaa ja Marko Mägi.

Nippernaati #2
Toimittanut Sanna Immanen
Viro-instituutti 2016
****
Lukukappale kustantajalta - kiitos
_______________

Myös Omppu ihastui Nippernaati #2:n proosaan!

Luetut tagillä viro
Lukuhaaste Rakas Viro juhlistaa Viron 100-vuotista itsenäisyyttä - somessa #rakasviro
Nippernaateista lisää Viro-instituutin nettisivulta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

KIITOS kommentistasi ♥ THANK YOU for your comment ♥

Kirja vieköön! ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja itse. Blogger-blogina noudatamme Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.