Syysprinssi ilmestyi vuonna 1996 ja on nyt juuri ajankohtainen, sillä kirjaan pohjautuva elokuva sai ensi-iltansa 14.10. Syysprinssi kertoo Anja Snellmanin, silloisen Kaurasen, ja kirjailija Harri Sirolan hullun ja huumaavan nuoruuden rakkauden tarinan.
Vain 22-vuotias hurmaava Harri Sirola oli hämmentänyt kirjallisuuden kenttää 1980 julkaistulla esikoisromaanillaan Abiturientti. Varakkaan lääkäriperheen poika asusti Eirassa boheemissa kellariasunnossa ja kapinoi kaikkea järjestäytynyttä kohtaan - Punkin hengessä. Kallion työläiskortteleissa alkoholisti-isän ja sairaan siskon varjossa kasvanut Kauranen ja Sirola tapasivat. Mieletön intohimo ja rakkaus syttyivät, pupu ja lammas täysin eri maailmoista kohtasivat.
Tämä pari oli lehdistön lemmikki, he olivat nuoria, kauniita ja superlahjakkaita. Kaurasta tituleerattiin Punkin papittareksi, perustettiin Virhe-yhdistys lehtineen, kokoukset ja paneelit seurasivat toisiaan. Elämä oli kiihkeää ja intohimo vei.
Hullu rakkaus alkoi hiipua Sirolan ailahtelevaan mieleen, ajoittaisiin katoamisiin ja painajaisiin. Sirolan kirjoittaminen ei sujunut, mutta Kauranen julkaisi 1981 esikoisteoksensa Sonja O kävi täällä. Nuoruuden rakkaus hiipui kestettyään vuoden, tiet erosivat.
14 vuotta myöhemmin Sirola ja Kauranen kohtaavat sattumalta kotimaan lennolla. Sirolalla menee huonosti. Hän sairastaa pahaa maanis-depressiivisyyttä, saa masennukseensa muistin heikentäviä sähkösokkeja ja viettää toistuvia jaksoja Lapinlahdessa. Kauranen kävelyttää Sirolaa heidän kiihkeän rakkautensa reiteillä, Helsingin rannoilla. Voin vain kuvitella mitä Kaurasen mielessä tuolloin liikkui.
Lahjakkaan Harri Sirolan kohtalo on hyvin traaginen. Suurella lahjakkuudella on usein kääntöpuolensa. Kauranen kirjoitti tästä vaikeasta aiheesta kauniisti ja hienovaraisesti. Punkin aikakausi piirtyi rajuna ja elävänä. Näiden rakastavaisten elämää siivittivät äly & älyllinen into, usko tulevaisuuteen sekä fyysinen vetovoima kaiken nielevine intohimoineen.
Ohut kirja, traaginen tarina, surullinen olo jäi.
Blogeissa sanottua: Mai / Kirjasähkökäyrä, Asko / Onko kaunosieluista kyborgeiksi
Blogeissa sanottua: Mai / Kirjasähkökäyrä, Asko / Onko kaunosieluista kyborgeiksi
Anja Kauranen*
Syysprinssi
Wsoy 1996
✮✮
Omasta hyllystä
* Käytin tässä Snellmanin sijasta nimeä Kauranen, koska itsellä oli vuoden 1996 painos.
* Käytin tässä Snellmanin sijasta nimeä Kauranen, koska itsellä oli vuoden 1996 painos.
Tämä olisi nyt ajankohtainen, vähän olen tätä punninnut. Postauksesi oli kiva lukea, sain tästä vähän intoa tähän tarttumiseen. :)
VastaaPoistaTiia
Tiia,
PoistaTämä on ohut kirja, jotain 125 sivua. Jos aiot katsoa elokuvan, antaa taustaa. Plus se että olet nuori. Näkisit miten ennen on revitelty!
Olen lukenut Kauraselta ennen blogiaikaa vain Sonja O:n ja blogiaikana uudestaan Sonja O:n ja Snellmanilta Rakkauden maanosat. Luin syksyllä Ihon ajan, Kultasuun ja Pääoman (bloggaukset tulossa). Oikeastaan useimmissa teoksissa sama perhekuvio on taustalla, tämä on siihen minusta jotain uutta.
VastaaPoistaKauranen kuvasi hienosti tätä hullua rakkauttaan ja punkin kuvaus teki myös vaikutuksen. Rajua oli! Pääoma kiinnostaa, kiinnostava kirjailija kaiken kaikkiaan!
PoistaToivottavasti maanisdepressiivisten masennuksen hoito on tehokkaampaa nykyään kuin tuolloin. Karmea kohtalo oli Sirolalla. Luin jostain netistä mitä hän sanoi masennuksestaan: kuin olisi veden alla ja happi loppumassa, jollain pienellä mehupillillä vaan pystyi hengittämään...
Olen menossa tänään katsomaan elokuvan Syysprinssistä. Saas nähdä mitä pidän siitä.
VastaaPoistaOlet muuten löytänyt hurjan kuvan tuohon kuvaan. Harri Sirolalla oli hakaneula jossakin vaiheessa kämmenselässään. Hakaneulat olivat niin punkkiin kuuluvia.
Minä olen niin ihastunut Kauranen Snellmanin tekstiin. Se on lyhyttä ja tehovoimaista, pakottaa ajattelemaan itse ja lisäksi tämä kirja herättää valtavasti muistoja.
Mai, tämä on kuvattu kirjastani. En tiedä yhtään onko se joku erikoispainos. Ei mitään tekstejä kansissa, vain tämä ison hakaneulan lävistämä käsi.
PoistaKatsoin elokuvan trailerin. Kellarikämppä & Syysprinssi vaikuttivat hyviltä. Mutta sittenhän sen näet kun katsot elokuvan! En ollut tajunnutkaan että punk oli noin rajua Suomessakin!
PS
Lisään linkin bloggaukseesi, eilen en ehtinyt!
Olen jotenkin kuvitellut, että olisin muka lukenut Syysprinssin. Jos olen, en muista siitä mitään. Ilman muuta pitäisi nyt lukea, elokuvankin takia. Hienoa, kun kotimaista kirjallisuutta viedään valkokankaalle.
VastaaPoistaMinä googlailin aika paljon tämän tiimoilta. Löytyi Kaurasen haastatteluja ja Sirolankin live-haastattelu. Elokuva pitäisi mennä katsomaan.
PoistaTämä on hieno kirja. Tutut elokuvan nähneet ovat kehuneet myös sitä. Pitäiis lukea uudestaan.
VastaaPoistaMinulla on Harri Sirolan äidin lääkäri Irma Kerppola-Sirolan kirjoittama Ihmisen ääni ja Kirjeitä R.lle. Hän oli myös muutama vuosi sitten Maarit Tastulan keskusteluohjelmassa puhumassa itsemurhista ja itsemurhaan pätyneiden omaisten selviämisestä.
Itsemurhaan päätyneiden omaisten kohtalo onkin rankka. Ei ole vastauksia - vain, jos, jos ja jos. Ja oma syyllisyys.
PoistaMieltä liikuttava tarina. Hiukan minua tässä kirjassa häiritsi Kaurasen syyttelyt äitiään kohtaan. Mutta varmaan omat ankeat kotiolot saivat hänet heittäytymään rakkauden ja punkin vietäväksi.
Marjatta, tarkoitin sitä että Kaurasen esille tuomat katkeruuden välähdykset tuntuivat irrallisilta tässä yhteydessä. Toki ymmärrän hänen katkeruutensa hyvin, kun äiti ei saanut kiskaistua itseään ja tyttäriään irti väkivaltaisesta alkoholistimiehestään. Alkoholistien vaimoille lähteminen on tunnetusti vaikeaa.
PoistaKauranen ehkä selitteli tällä katkeruudella jotain?
En nyt enää oikein muista yksityiskohtia, kun minulla on kirjan lukemisesta aikaa, mutta olen pitänyt Kaurasen selityksiä lapsuudenkotinsa vaikutuksesta huonoon oloonsa järkevinä, hänellähän on tätä aihepiiriä monissa teoksissaan. Antautumisessa hänellä oli sitten uusi selitys, mikä "vesitti" edelliset, erityisherkkyys. Minä olin pettynyt tähän päätelmään.
PoistaOlen jotain Kauraselta lukenut, mutta en muista mitään. Pitää ottaa uusintakierros. Varmastikin hänen lapsuuskokemuksensa ovat vaikuttaneet nyt myöhemmällä iällä psykologin opintoihin suuntautumiseen.
Poista