Liisa Näsi - Eilispäivä ei kuole

Jere irti, mami ei tykkää. Mamin oma isotassu hassunassu ❤︎

Noin huudahtaa Niina yhdelle cottoneistaan! En osaa edes määritellä spekulatiivista fiktiota, koska se on minulle outo genre. Mutta Liisa Näsin esikoisteos Eilispäivä ei kuole oli villi, ilotteleva ja todella riemastuttava kuuntelukokemus - lukijana Mili Kaikkonen hyvin suggestiivisella ja hypnotisoivalla äänellään. Kirjassa on kymmenen novellia, joissa aluksi realistiselta tuntuvaan kerrontaan sujahtaa jossain vaiheessa jotain nyrjähtänyttä ja surrealistista. Varsinaista kauhua on vähän, enemmänkin yllättävää huumoria ja odottamattomia juonenkäänteitä. Jonkinlaisessa kauhuskenaariossa on eletty melkein vuosi, joten Näsin novellien vinksahtaneisuus ei pelottane liikaa. Koin, että Näsin teksteissä oli mieltä kutkuttava ristiriita:  ilmavaa ja hyvin kaunista kieltä sekä huolellisesti viimeisteltyjä lauseita - ja sitten odottamaton absurdi käänne. Tykkäsin todella paljon.

Novellien nimistä ei voi päätellä paljoakaan, vai mitä? Käenpesä, Hyttysmagneetti, Ruma, Ostalginen päivä, Rapsutuskausi, Hiuskarvan varassa, Eilispäivä ei kuole, Kesälahja, Näkemisen taito ja Luonnonlapsi kätkevät kaikki sisälleen jotain huimaavan mielikuvituksellista ja reaalielämässä mahdotonta. Ehkä ihmettelet, miksi olen valinnut kirjan kansikuvan taustaksi liehuvan palmikon? Grimmin satuun Tähkäpäästä viittaa novelli, jossa esiintyvät veli ja sen sisko, sekä satu ja kissa. Sitten eläydyin siihen, että minun oli pakko istua tuntikausia järven pohjassa ja hengittää ohuen ruokopillin kautta - koska ylläni pörräsi jättimäinen hyttyskerä pistimet tanassa. Kansallisromantttisessa kesäisessä idyllissä tapaamme Poutapiltin, joka myy sadesäätä torppareiden tarpeisiin. Äiti tykkää uudesta vauvasta, koska se on nätti. Maaretista äiti ei tykkää, koska Maaret on ruma peikkotyttö. Mitä tapahtuu kun Outotonttu ja kansantieteen kirja tulevat tytön avuksi? 

Jokaista vanhenevaa naista riemastuttaa varmasti novelli Näkemisen taito. Vanheneva nainenhan muuttuu näkymättömäksi, etenkin jos hänellä on ollut lisäksi niinkin tylsä ammatti kuin kirjanpitäjä, kuten novellin Marjalla. Hänet ohitetaan kauppajonoissa eikä yksikään nuori tarjoa istumapaikkaa bussissa.  Marjan kohdalla näkymättömyys etenee yhä pahemmaksi: peilistä näkyy vain sumea hahmo, kohta katoavat sormet ja koko nainen. Näkymättömyys tuottaa kaikenlaista käytännön hankaluutta, mutta tuottaa riehakasta iloakin etenkin vaateostoksilla, sillä varashälyttimetkin vaikenevat hänen kohdallaan! Varsin eeppinen kohtaus tapahtuu kulmakunnan vanhassa kahvilassa, joka on uudistanut bisneskonseptiaan. Nyt se on virtaviivainen Poltergeister-kahvila, jossa henkiparantaja J. Karmankeko jututtaa kuolleita. Näkymättömänä eläminen saavuttaa kliimaksinsa, mutta on joitakin, jotka näkevät Marjan.

Minulle Eilispäivä ei kuole oli täysi napakymppi ja suositan kirjaa jokaiselle, joka etsii jotain erilaista. Minua viehätti aiheiden erilaisuus ja se, miten Näsi piilotti niihin aina tärkeitä teemoja. Tämän enempää en voi tekstejä avata, mutta uskon että viihtyisit Näsin uskomattoman hienojen novellien parissa.

Liisa Näsi - Eilispäivä ei kuole
Kansi Taivo Org
Basam Books 2019
Äänikirjan lukija Mili Kaikkonen
_______________

Novellikokoelma Eilispäivä ei kuole on Liisa Näsin esikoisteos. Hän lainaa novelleihinsa aineksia ja filosofiaa niin kansanperinteistä ja kauhusta kuin narratiivisesta työskentelystäkin. Liisa Näsi on koulutukseltaan fil.maisteri, kielitieteilijä ja tehnyt kansainvälisiä töitä Helsingin yliopistolle ja YK:lle.