Anne Roth - Sekundakroppa. Elämäni kilpirauhaspotilaana

Täällä kilpirauhaspotilas Riitta, tervehdys,

Kiitän tästä kirjavinkistä Kirjasähkökäyrän Maita, ja hetimiten varasinkin 

Sekundakropan kirjastosta lukuun. 

Keskittymiskykyni on juuri nyt vähän huono, kanssapotilaat tietänevät miksi. 

Syynä on huonosti toimiva ajatus = kilpirauhasen vajaatoiminnan aiheuttama ns. aivosumu.

Minähän olen alunperin kärsinyt kilpirauhasen liikatoiminnasta, 

aivan kaikkine hulluine oireineen, joita löytyy listattuna pilvin pimein, 

vaikka Kilpirauhasliiton sivuilta. 

Ihmettelin oireitteni mystisyyttä ja aaltoilua; välillä olo oli suhteellisen normaali, 

välillä taas aivan kamala. Sydän tykytti, tuntui paniikilta ja hikoilin itseni läpimäräksi 

joka ikinen yö. Epäilin aika vahvasti ns. hulluksi tulemista :) 

Jossain vaiheessa terveyskeskuslääkäri laittoi lähetteen kilpirauhasen ultraan, 

jossa todettiin kyhmystruuma ja tilani jäi tarkkailuun. Pikkuhiljaa suurentuneet 

kilpirauhasen kyhmyt / lohkot alkoivat puristaa kaulalla, ja muutaman 

ultran jälkeen päätettiin leikata koko riivatun kilpirauhanen suit sait pois. 

Tämähän tietää elinikäistä tyroksiinilääkitystä, 

mutta ajettelin ettei kait se niin vaivalloista voi olla.

Leikkauksesta on nyt kolmisen vuotta, ja pääsääntöisesti vointini on ollut 

paljon parempi kuin ennen leikkausta. Olen siis periaatteessa hyvin tyytyväinen.

Mystistä tässä on se, että kilpirauhasarvot heittelevät aivan miten sattuu, 

vaikka tabletin ottaa kaikkien sääntöjen mukaan ja aina samalla tavalla 

- tyhjään vatsaan aamuisin.

Nyt alkukesä oli energistä ja hienoa aikaa, mutta viimeisen kuukauden 

olen ollut aivan vetämättömissä. Kilpirauhaskoe vahvisti epäilyni: 

reippaasti vajaatoiminnan puolella ollaan taas vaihteeksi. Annostusta nostettiin 
tänään puolella tabletilla per päivä, ja kuukauden päästä uusi kontrolli. 
Minä haluan ’unohtaa' sairauteni. Nytkin etsin muita syitä
väsymykseeni - runsas liikunta, pimenevät päivät...
Mutta Main bloggauksen ansiosta tutkin hetimiten kilpirauhasarvoni.

Ja luin Annen hurjan kirjan. Hänen sairaushistoriansa on 

moninkertaisesti rankempi kuin omani.

Halusin tällä epätavanomaisella postauksella valottaa omaa tarinaani
ja samalla suositella Sekundakroppaa 

kaikille kilpirauhaspotilaille ja heidän läheisilleen. 
Arviot vaihtelevat, mutta meitä kilpirauhaspotilaita on
Suomessa 400 000 - 500.000.

Eihän tämä henkeä uhkaa, mutta itse on oltava aktiivinen, 

pidettävä oirepäiväkirjaa ja otettava tarvittaessa yhteyttä lääkäriin.

Hienoa Anne, että kerroit kokemuksestasi, kiitos vertaistuesta ❤︎

Anne Roth - Sekundakroppa. Elämäni kilpirauhaspotilaana
Kansi Jarkko Lemetyinen
Docendo 2019
Kirjastosta
_______________

Kirjarakkautta, Kirjasähkökäyrä

Anne Roth (s. 1975) on oululainen esikoiskirjailija. Hän toimii aktiivisesti vapaaehtoisena kilpirauhaspotilaiden hoidon ja tiedon edistämisen hyväksi. Hän on työskennellyt Suomen Kilpirauhasliitto ry:n kokemuskouluttajana ja vertaistoiminnassa vuodesta 2014.

"Anne Rothin selviytymistarina kertoo taistelusta vaikeasti hallittavaa kilpirauhassairautta vastaan. Kirja on matka taudin ensioireista tähän päivään, liki kahden vuosikymmenen ajalta, potilaan näkökulmasta. Anne sairastaa tautia loppuelämänsä. Anne sai diagnoosin kilpirauhasen liikatoiminnasta vuonna 2002. Yksi alkuvaiheen vaikeimmista oireista oli hikoilu, joka oli niin voimakasta, että hänen hiuksensa jäätyivät pakkasessa. Valtava laihtuminen, sekavuuden tunne ja unettomuus olivat liikatoimintakauden jatkuvia seuralaisia. Helpottava diagnoosi sai kuitenkin aikaan tapahtumaketjun, joka kulki kilpirauhasen totaalipoistoleikkauksen kautta äänihuulihalvaukseen ja erittäin oireiseen kilpirauhasen vajaatoimintaan. Vajaatoiminta näyttäytyi hallitsemattomana lihomisena ilman ruokavaliomuutoksia, jatkuvana väsymyksenä, totaalisena haluttomuutena ja aivosumuna. Naisena oireiden käsitteleminen oli vaikeaa ja aiheutti myös Annen läheisille surua. Samaan aikaan hän taiteili työelämän kiemuroissa, opiskeli ja tuli äidiksi. Häneltä vei kaksi ja puoli vuotta löytää oikea lääketasapaino, sillä lääkkeiden tehoaminen vaatii malttia. Mutta hän selvisi. Annen tarina on rohkaiseva esimerkki siitä, että kilpirauhassairauden kanssa voi elää. Vieläpä järjissään!

Kirja tarjoaa runsaasti asiatietoa ja vertaistukea kaikille kilpirauhassairauksista kiinnostuneille ja pyrkii samalla parantamaan yhteistyötä perusterveydenhuollon ja potilaan välillä. Potilaan äänen lisäksi kirjassa kuuluu sisätautiopin dosentin, perusterveydenhuollon lääkärin, psykoterapeutin, hyvinvointivalmentajan ja Suomen Kilpirauhasliitto ry:n edustajan ääni. Kirjassa valotetaan myös liitännäissairauksia sekä pohditaan niitä psykologisia vaikutuksia, mitä kilpirauhasen häiriöt voivat potilaalle ja hänen läheisilleen tuoda. - Kustantaja