Laura Balagué - Las pequeñas mentiras

Dekkari Pieniä valheita on erittäin mielenkiintoinen tapahtumamiljöönsä vuoksi: vajaan 200 000 asukkaan kaupunki San Sebastian, baskiksi Donostia, Espanjan Baskimaalla. Kirjassa vilisee baskinkielisiä, konsonanteilla kyllästettyjä nimiä. Baskimaan poliisilaitos on nimeltään Ertzaintza ja kaupungissa toimii edelleen ETA:n jäänteinä terrorisminvastainen yksikkö. Ylellisen turkisliikkeen toinen omistaja Cristina Sasiain löydetään liikkeestään murhattuna. Ovatko asialla eläimsuojelijat vai onko kyseessä terroriteko?

Jutun saa hoitaakseen Ertzaintzan viisikymppinen rikostutkija Carmen Arregui. Hän on tavallinen, vähän pyöristymään päässyt perheenäiti, jolla on mies ja kaksi teini-ikäistä poikaa, Ander ja Borja. Huusholli pursuaa poikien kamoja eikä niitten slangista ole saada selvää. Eletään joulunalusviikkoja ja opettajan virastaan jo joululomalla oleva puoliso Mikel auttaa naista päivien venyessä ja venyessä. Carmenin elämästä ei naisenelämää kummallisempaa tai valheita löydy, mutta murhatun elämästä kyllä.

Turkisliikkeen toinen omistaja Lucía Noailles päätyy heti epäiltyjen listalle, olivathan työntekijät kuulleet pomojensa riitelevän. Entä aviomies Andoni Usabiaga? Voiko mies todellakin suhtautua välinpitämättömästi siihen, että koko kaupunki tietää että vaimolla on rakastaja ja jopa tunte tämän nimeltä? Mikä saa joululomalle kotiin palanneen tyttären yrittämään itsemurhaa? Entä missä vainajan itkuinen nuorin poika Guillermo on käynyt mutaisilla kengillään? Mahdollisten syyllisten lista on pitkä.

Pieniä valheita oli sellainen normidekkari, ehkä vähän säyseämmän puoleinen. Kerronta oli sujuvaa eikä pahista arvannut ihan heti. Oli hienoa käydä dekkarin siivellä San Sebastianissa - ehkä joskus eksyn sinne oikeastikin jos matka suuntautuu Bilbaoon. Rikostarkastaja Carmen Arregui oli hyvä tyyppi ja hyvä esimies, vaikka tuskailikin alaisensa, toivottoman Fuentesin kanssa; ja kuten genreen kuuluu pomo huohotti koko ajan niskaan. Juoneen oli hienosti punottu vanhojen rikkaiden sukujen omituisuuksia, salaisuuksia ja valheita, jotka eivät kaikki niin pieniäkään olleet. Viihdyttävä välipala vähän erilaisessa miljöössä, kovin sateisessa Baskimaan joulukuun säässä.

Laura Balagué
Las pequeñas mentiras 2015
Ei suomennettu
Ediciones B
***
Kirjastosta
________________

Ajatuksia kirjasta espanjaksi

Barcelonassa vuonna 1958 syntynyt Laura Balagué on ammatiltaan sairaanhoitaja ja asuu San Sebastianissa. Hän on aiemmin julkaissut useita teoksia: Sala de espera, Viaje a Suiza & Falsas apariencias... 

Tämä dekkari on palkittu PREMIO LA TRAMA DE NOVELA / ARAGON NEGRO -palkinnolla.

Joaquín M. Barrero - La tierra dormida

Joaquín M. Barrero on Madridissa vuonna 1939 syntynyt espanjalainen kirjailija. Hän on kirjoittanut useammankin teoksen, jossa esiintyy etsivä Corazón Rodríguez: El tiempo escondido - Piilotettu aika, Una mañana de marzo - Maaliskuun aamu ja Detrás de la lluvia - Sateen takana. Hän on asturialaisista sukujuurista lähtöisin ja vietti Venezuelassa siirtolaisena 4 vuotta, oikealta ammatiltaan kemisti ja julkaisi ensimmäisen kirjansa vasta 66-vuotiaana.

La tierra dormida - Uinuva maa tapahtuu kahdessa aikatasossa. Vuonna 1955 joukko espanjalaisia maanviljelijöitä lähti siirtolaisiksi diktaattori Trujillon hallitsemaan Dominikaaniseen tasavaltaan. Trujillo ihaili Espanjan Francoa ja diktaattorit olivat sopineet tästä siirtolaisuudesta keskenään. Trujillon tarkoituksena oli edistää maanviljelystä, mutta myös lisätä maansa valkoista väestöä mustan Haitin puristuksessa. Näiden siirtolaisten joukossa oli kaksi asturialaista veljestä, Martín ja Polín. Kirja on kertomus heidän ja heidän perheensä kohtaloista Trujillon diktatuurissa. Vuonna 2015 etsivä Corazón Rodríguez saa Espanjassa monimutkaisten sattumusten johdosta kimppuunsa ammattitappajat ja ryhtyy tutkimaan tapausta.

En erityisemmin innostunut tästä dekkarista, mutta luin sen tämän uskomattoman juonen takia. Se perustuu todellakin tositapahtumiin: nelisentuhatta köyhää espanjalaista matkusti Trujillon kustannuksella Dominikaaniseen tasavaltaan. Heille luvattiin hedelmällistä maata ja kunnon talot. Mutta lupaukset eivät pitäneet paikkaansa. Epävakaissa diktatuurin oloissa oli muutakin vaikeutta ja suunnilleen puolet palasikin myöhemmin takaisin Espanjaan.

Olihan tässä mielenkiintoisia juonenkäänteitä, mutta en saanut oikein otetta. Melkein jätin kesken, mutta sinnittelin. Voi olla myös, että jouluruuat ja takkatulen lämpö olivat vieneet aivoista terän :) Loppu oli jännittävä, pakko myöntää. Toisaalta tutustuin köyhään Asturian maakuntaan Luoteis-Espanjassa ja opin historiasta tämmöisenkin jutun, josta olin täysin tietämätön!

Dekkareilla(kin) on sivistävä vaikutus!

Joaquín M. Barrero

La Tierra dormida
Ediciones B 2014

Ei suomennettu (Uinuva maa)
**
Lainattu kirjastosta.