19. heinäkuuta 2021

Monika Helfer - Roskaväkeä



Hyvää naistenviikkoa.  Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogi haastaa naistenviikkohaasteeseen 
tänä kesänä jo seitsemättä kertaa. Minä julkaisen muutaman bloggauksen naiskirjailijan teoksista.

Itävaltalaisen Monika Helferin teos Roskaväkeä on autofiktiota ja kertoo hänen omasta suvustaan, erityisesti hänen kauniista isoäidistään Mariasta. Romaani polveilee useissa aikatasoissa ja pomppaa nykyhetkeenkin, mutta tärkeimmät tapahtumat sijoittuvat ensimmäisen mailmansodan vuosiin. Maria asuu miehensä Josef Moosbruggerin ja neljän lapsensa kanssa Itävällan vuoristoseudulla syrjäisessä kylässä. He ovat köyhiä ja heidän talonsa on kylän kaukaisin. Perhe elää melko eristyneenä muista kyläläisistä, jotka pitävät heitä roskaväkenä: he ovat muualta muuttaneita ja Josefilla on hämäräperäisiä bisneksiä pormestari Gottlieb Finkin kanssa. Eniten puheita herättää kuitenkin Marian satumainen kauneus, jota naiset kadehtivat ja kylän miehet seksuaalisesti himoitsevat.

Kun Josef lähtee sotaan, hän sopii pormestari Finkin kanssa, että tämä vahtii Marian seksuaalista puhtautta ja pitää huolta lapsista. Tuo himokas mies kyllä toimittaa perheelle ruokaa, mutta käy kuumana Mariaan. Reippaan Lorenz-pojan ja muiden lasten auttamana Maria pystyy pitämään pormestarin loitolla, mutta ei voi vastustaa Hannoverin miestä Georgea. Olot olivat epävarmat. Sotaan lähteneistä kylän miehistä oli jo neljä kaatunut ja oli epävarmaa, tulisiko Josef sodasta takaisin. Maria rakastui Georgen pisamaisiin ja hymyileviin kasvoihin. Mutta mies ei jää, vaan lähtee pois ja Maria menettää elämänhalunsa ja juo itsensä tainnoksiin. 

Sitten Maria tulee raskaaksi, ja kylällä riittää puhetta. Onko se Josefin, pormestarin vai hannoverilaisen Georgen? Monika Helferin äiti Grete syntyy sodan aikana ja Josef pitää tyttöä elämänsä loppuun asti toisen miehen siittämänä. Hän ei ikinä katso tai kosketa tyttöä eikä sano hänelle sanaakaan. Myöhemmin kirjailija on yrittänyt ottaa selvää tapahtumista ja jututtanut tätiään Katariinaa. Sataprosenttisen varmaa selvyyttä Greten isästä hän ei saanut.

Roskaväkeä kuvaa säväyttävästi ahdasta kyläyhteisöä, joka eristää erilaiset joukostaan. Myös ensimmäisen maailmansodan aikainen ja sen jälkeinen köyhyys oli järkyttävää. Mietin, miltä tuntui isänsä hyljeksimästä Gretestä, miltä tilanne muista lapsista. Kotona olleiden jännitteiden lisäksi heitä painoi kyläyhteisön ulkopuolisuus ja hyljeksintä. Jopa kylän pappi saarnasi tulikivenkatkuisesti Marian huoruudesta ja Katarinan opettaja julisti hänen äitinsä huoraksi luokan edessä. 

Kauneutensa vuoksi Maria joutui olemaan kylän miesten seksiobjekti ja heidän halujensa kohde, jota myös naiset kadehtivat. Kolmikymmenvuotiaana hän oli seitsemän lapsen äiti (Heinrich, Katharina, Lorenz, Walter, Grete, Irma ja Sepp). Maria menehtyi 32-vuotiaana umpisuolen tulehdukseen ja Josef pian hänen jälkeensä, Grete oli tällöin seitsemän. Seitsemän orpolasta elelivät itsekseen mökissä, kunnes se pakkohuutokaupattiin ja lapset pääsivät asumaan sodan uhreille tarkoitettuun asuntolaan.

Kesti kotvan aikaa, ennen kuin pääsin sisään tarinaan, mutta sitten Sinikka Sokan ääni vei minut lumoten sadan vuoden takaiseen itävaltalaiskylään ja Helferin suvun kohtaloihin. Kirja on tietysti erittäin tärkeä kirjailijalle itselleen, mutta liikutti lukijaakin.

Täällä saksankielinen juttu kirjasta.

Monika Helfer - Roskaväkeä
Alkuteos Die Bagage 2020
Suomentanut Anne Kilpi
Kustantamo Huippu 2021
Äänikirjan lukija Sinikka Sokka
_______________

Monika Helfer (s. 1947) on palkittu ja arvostettu itävaltalaiskirjailija, joka on kirjoittanut sekä lapsille että aikuisille. Roskaväkeä palkittiin vuonna 2020 Baijerin kirjallisuuspalkinnon yleisöpalkinnolla, jonka voittajan äänestivät lukijat, ja vuonna 2021 Schubart-kirjallisuuspalkinnolla. Monika Helfer on ollut myös Saksan kirjallisuuspalkintoehdokkaana, ja Roskaväkeä oli vuonna 2020 Itävallan kirjallisuuspalkinnon lyhyellä ehdokaslistalla. Roskaväkeä on Monika Helferin ensimmäinen suomennettu teos.

8 kommenttia:

  1. Voi miten surullinen sukutarina. Kirjalla on sopiva nimi, joka kuvaa tuota aikaa ja ihmisten ennakkoluuloja muualta tulleita kohtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itävaltalaisia kirjailijoita tulee tosi harvoin eteen. Helfer kertoo eloisasti myös setiensä ja tätiensä värikkäistä myöhemmistä vaiheista. Äänikirjana hyvä kokemus.

      Poista
  2. Aika kurjalta tosiaan kuulostaa! Ihmiset osaavat olla kyllä petoja toisilleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Eristynyt pieni kylä 1900-luvun alussa. Tämmöisiä ahdasmielisiä ja ennakkoluuloisia pieniä yhteisöjä löytyy varmaan vieläkin jossakin.

      Poista
  3. Onpas melkoisen surullinen tarina, mutta kirjana kiehtoo kovasti. Laitan listalleni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monika Helferiä on varmaan pitkään haluttanut kirjoittaa tämä sukunsa tarina. Kauneus oli isoäiti Marialle kirous.

      Poista
  4. Onpa raju teos! Olen lukenut hyvin vähän itävaltalaista kirjallisuutta, vaikka pidän Itävaltaa henkisesti toisena kotimaanani. Laitan muistiin eli voin lainata, kun tuntuu siltä. Nyt en kaipaa näin raakaa, sillä on tapahtunut liikaa. Toivottavasti elo-syyskuu kaiken muuttaa voi.

    ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä vaan Leena. Sinikka Sokka lukee upeasti. Ei tämä niin raaka ollut, mutta traaginen tietysti.

      Poista

Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.

Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.