Asianajajana työuransa tehneen Marja Toivion uusin romaani Lasten takia vie seuraamaan hyvin toimeentulevan parin riitaisaa avioeroa. Sanna Närhi toimii asianajajana yhdessä Helsingin arvostetuimmista asianajotoimistoista, puoliso Arttu on lääke-esittelijä. Nelivitonen pari on ollut naimisissa 15 vuotta ja heillä on 13- ja 12-vuotiaat tyttäret Linnea ja Mirva. Avioliitto on rakoillut pitkään, mutta työmatkalta palattuaan Arttu räjäyttää pommin: hän on rakastunut toiseen naiseen ja muuttaa vielä samana iltana tämän luo. Sanna kihisee raivosta ja aikoo tehdä miehensä elämän helvetiksi, ja avioerojuristina hän kyllä tietää miten.
Ruuhkavuodet ja asiakkaiden riitaisten ja monimutkaisten erojen hoitaminen ovat uuvuttaneet Sannan. On oltava asiakkaiden käytettävissä 24/7 ja toimisto pitää tilastoa työntekijöidensä tuloksista. Sannalle työ kyllä sopii, sillä hän on suorittaja, johon oppi jo lapsena harrastaessaan telinevoimistelua. Mutta liika on liikaa, ylitöitä kertyy ja puoliso Arttu on ollut usein työmatkoilla ja alkanut vapaa-aikanakin viihtyä kodin ulkopuolella.
Seuraa molempien puolisoiden taholta mitä inhottavinta ilkeilyä. Jätetty Sanna heittää miehensä ulos, mutta haluaa tälle vielä häädön; hän ryttää miehen vaatteet jätesäkkeihin ja ryhtyy lähettelemään tekstiviestejä miehensä uudelle naiselle, somestalkkauksesta puhumattakaan. Arttu puolestaan tekee lastensuojeluilmoituksen ja väittää, ettei Sanna huolehdi tytöistä kunnolla. Kun Arttu on poissa, tyttöjen harjoituksiin kuskaaminen jää yksin väsyneelle Sannalle, mutta onneksi hänellä on äiti, joka siivoaa ja laittaa ruokaa. Mutta ilman diapamia hän ei pysty nukkumaan.
Sanna pyytää ositukseen apua äitinsä avioeron hoitaneelta konkariasianajajalta Sepolta, joka yrittää rauhoitella riitaisaa paria. Molemmat tytöt alkavat oireilla prosessin kuluessa: toinen joutuu humalaisena alaikäisenä putkaan ja toista taitoluisteluvalmentaja haukkuu lihavaksi ja tyttö lopettaa syömisen. Heistä on kuitenkin tukea toisilleen, vanhempi yrittää houkutella siskoaan syömään, mikä oli liikuttavaa. Tytöt myös pohtivat, että lasten takia pitäisi julistaa avioerokielto, sillä niin paljon vanhempien avioero lasten elämään vaikuttaa. Kaveripiirissä on paljon avioeroperheitä, jolloin lasten on pakko sopeutua isän tai äidin uuteen kumppaniin ja jopa vaihtaa koulua ja asuinpaikkakuntaa.
Useampi kuukausi kuluu kiukutellessa, mutta pikku hiljaa tunnekuohut laantuvat ja järki voittaa ja asiat saadaan sovittua. Minusta Lasten takia oli ihanan rehellinen ja todentuntuinen kuvaus avioerosta, joka ei mene niin kuin strömsössä. Monilla ero nostaa vihaa ja kaunantunteita, kenellä enemmän, kenellä vähemmän. Itse olen eronnut kauan sitten ja oma eroni oli myös riitaisa, joten peilailin omia eronaikaisia kaoottisia tunnelmiani. Romaanista saa myös hyvän ja realistisen kuvan siitä, miten riitaisa eroprosessi etenee ja miten asianajaja toimii. Eläkkeellä oleva juristi Marja Toivio kuvaa prosessia ja ihmisten reaktioita asiantuntevasti, omaan pitkään työkokemukseensa nojaten. Suositan kirjaa heille, jotka harkitsevat eroa tai joilla ero on vireillä.
Sivuhenkilöistä eläkkeellä olevan Sepon elämäntarina on myös mielenkiintoinen. Hän toimi aikoinaan yrittäjänä ja maksoi liian vähän eläkemaksuja, mikä näkyy nyt pienenä eläkkeenä. Kirjan loppu on toiveikas. Ylisuorittaja Sanna harkitsee uusia työkuvioita aivan kuten ystävättärensä Miiakin. Uskon, että eronjälkeinen aika sujuu tämän perheen osalta sopuisammin.
– Kirjan nimi Lasten takia liittyy pariinkin asiaan. Perheen tyttären mielestä erot pitäisi lasten takia kieltää. Asianajajan asiakas pohtii, että lasten takia on parempi pysyä yhdessä. Lopussa päähenkilö miettii, että lasten takia eksän kanssa pitäisi tulla jotenkuten toimeen, Toivio kertoo. - Länsiväylän haastattelu.
Aiemmin Toiviolta lukemani romaanit:
Marja Toivio - Lasten takia
Atrain & Nord 2022
____________________
____________________
Kuva ja kirjailijan haastattelu Länsiväylä.
”Kun hoidit toisten asioita ja olit heidän taakkansa kantaja, et voinut itse väsähtää. Kun he luottivat sinuun kuin kallioon. Ja jos eivät luottaneet, potkaisivat pois kuin rikkinäisen kengän. - - Sopiva homma psykopaatille.”
Niinpä niin, itsekin olen eronnut ja toisen kerran naimisissa. Mieheni on nyt kolmatta kertaa naimisissa ja neljäs oli pitkä avoliitto. Vaikka lapset ovat jo aikuisia, on parempi, että pysytellään sovussa lasten ja exien kanssa.
VastaaPoistaTuo on niin totta Mai. Me emme pystyneet käyttäytymään aikuisten tavoin ja nyt ensimmäinen mieheni on jo kuollut. Elämä on.
Poista