J. S. Meresmaa - Hämäränsäteet

Spekulatiivinen fiktio tai steampunk eivät juuri ole minun heiniäni, mutta kiinnostuin Hämäränsäteistä tapahtumien näyttämön vuoksi. Ursiininuoret Säde ja Anttoni saapuvat Viipurista junalla Imatralle, jossa upea linnamainen Valtionhotelli on juuri avattu. Vielä kesyttämätön Imatrankoski jylyää ja pauhaa uomassaan hotellin alapuolella. Tehtävänä on vakoilla hotellin holvikerrosten alla tulevaa fennomaanien ja kareliaanien kokousta.

Olin hiukan pihalla, koska en ollut lukenut trilogian avausosaa Naakkamestari, mutta alun hämmennyksen jälkeen pääsin vauhdikkaaseen ja hienosti kerrottuun tarinaan hyvin mukaan. Käsitykseni mukaan ursiinit olivat Meresmaan vaihtoehtoistodellisuudessa pieni vainoa kokeva etninen ryhmä Tampereen seudulla, uskontonaan ikioma luonnonuskonto.  Pieni sitaatti pakanuudesta ja luonnonuskonnoista 'Topias Sapeliuksen' kynästä:

Ammoisista ajoista ihmiskunta on uskonut elolliseen luontoon, siihen että kaikella on sielu. Ja tuohon harhaoppiin monet yhä tukeutuvat, vaikka kristinusko on meille valonsa tarjonnut. Pakanuus elää sitkeänä monien kansojen keskuudessa: suomalaisista tunnetuin pakanaheimo lienee ursiinit, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa huhutaan yhä olevan jatuleita ja idän suunnalta löytyvät omat pakanauskonsa kareliaaneista ja tsuudeista. 

Nuorilla on hotellissa liittolaisenaan Rauha, mutta vakoiluoperaatio menee pahasti pieleen. Yllättäen kokoukseen mukaan tunkenut tsuudi Ljuttin osaa vaientaa Anttonin rakentamat sudenkorentomikrofonit. Slavojen santarmit pidättävät Rauhan ja nuoret päätyvät Ljuttinin kidnappaamiksi Kruunupuiston hiidenkirrnujen tienoilla. He pääsevät pakoon, mutta hotellille ei ole menemistä eikä siltaa uskalla käyttää. Parin paikallisen hässlärin avustamina Säde ja Anttoni ryhtyvät uhkarohkeaan yritykseen ylittää valloillaan pauhaava koski köysien varassa liikkuvassa korissa - marraskuun jäätävässä lumituiskussa.

Sisu. Miten kaunis sana. Sen nimistä ursiinia ei ollut, sillä sisu oli liian pyhä kenenkään nimenä kannettavaksi. (...) Mutta ursiinit tiesivät, mistä sisu kumpusi. Otavaisen väestä. Mustat kuuset tuijottivat humisevina selällään makaavaa Sädettä. Tien kostea kylmyys luikersi vaatteiden läpi. Lumihiutaleita suli huulille. Sisu. Kyllä sitä hänessä oli. Perkele, kyllä oli.

Enempää en sitten juonesta kerrokaan, vaan suositan sarjan lukemista järjestyksessä. Minua viehätti Meresmaan eloisa kerronta; vauhdikkaat kohtaukset veivät mennesssään eikä Anttonin Tampereen murrekaan minua karjalaista haitannut. Oivaltava lisä olivat nuo 'Topias Sapeliuksen' tekstit kappaleiden välissä. Ne ovat jonkin verran mukailtuja Zacharias Topeliuksen Maamme-kirjasta ja luovat maalailevalla tyylillään mukavan kontrastin sekä antavat hyvin paljon tietoa Suomesta ja Itämeren kansoista.

Pieni liikkis yksityiskohta olivat isä Siimeksen, Jylyn, Anttonin ja Säteen apuun rientäneet saimaannorpat 💕 Kirja oli kiinnostavaa luettavaa, vaikka en kohderyhmään kuulukaan. Kirja on mukavaa taskukokoa ja vain 150-sivua. Minut Hämäränsäteet vei ihanalle nostalgiamatkalle lapsuuteni maisemiin. Kaikki kouluvuoteni kuljin Valtionhotellin ohi joka päivä ja ylitin kosken uoman sillan yli. Monina talvina pieni veden juoksutus sai tienoon puut upeaan huuruun. Vanha, 70-luvulla purettu rautatieasema sijaitsi kouluni lähellä. Meresmaa oli hyvin selvillä senkin sijainnista. Kerrassaan hurmaava mielikuvituksellinen nostalgiatrippi!

J. S. Meresmaa 

Hämäränsäteet

Kansi: Julia Savtchenko

Robustos 2018

***

Lukukappale kustantajalta - kiitos

_______________

• Kirjailijan nettisivulta: 
  Ursiini-trilogia sijoittuu vaihtoehtohistoriaan, jossa Veiksel-jääkausi on jatkunut Euroopassa pitkään ja mahdollistanut monien jääkauden eläinten, kuten mammuttien, jättihirvien ja villasarvikuonojen eloonjäämisen. Trilogia on paikallishistoriapainotteista steampunkia, ja se kertoo vallasta ja vastarinnasta ursiinivähemmistön näkökulmasta. Trilogian osat ovat Naakkamestari (2016), Hämäränsäteet (2018) ja Voimanpesä (2019). Kirjailijan kynästä on myös Mifonki-fantasiasarja.

• Kirsin kirjanurkka on kirjoittanut Ursiini-trilogian kahdesta ensimmäisestä osasta. 
• J. S. Meresmaa (s. 1983) asuu Tampereella ja on koulutukseltaan puutarhuri.

Taustakuva: Public domain: Arseni Meštšerskin maalaus Imatrankoskesta, 1883. Teos kuuluu nykyään Fortumin Taidesäätiön kokoelmiin.