Ilja Repinin näyttely Ateneumissa

Ilja Repinin (1844–1930) näyttely Ateneumissa on laaja ja upea. Näyttely on ensimmäinen Repinin koko uraa esittelevä katsaus Suomessa 2000-luvulla ja esillä on yli 130 maalausta ja paperipohjaista teosta yli kuudenkymmenen vuoden ajalta. Mukana on suurikokoisia ikonisia maalauksia kuten Volgan lautturit ja Ristisaatto, joskin itse ihastelin enemmän Repinin pienikokoisempia töitä ja erityisesti muotokuvia, joissa hän loihtii esiin mallin persoonallisuuden ja kuvaa mestarillisesti heidän ilmeitään. 

Ateneumin Repin-sivut ovat hienot. Keräsin tähän postaukseen sieltä infoa ottamiini valokuviin (kursiivitekstit). Ensimmäisenä ihastelin alla olevaa pienikokoista maalausta, jossa valon ja varjon käsittely on häikäisevää.

Valmistautuminen tutkintoon, 1864

Vain 20-vuotias Ilja Repin maalasi kuvaan lähes oman ikäisensä veljekset Aleksandr ja Aleksei Ševtsovin, joille kummallekaan lukeminen ei juuri nyt näytä maittavan. He olivat Repinin tulevan vaimon Vera Ševtsovan veljiä. 

Taiteilijan vaimo Vera Ševtsova, 1869

Vera Ševtsova (1854–1918) oli Repinin vaimo vuosina 1872–1884. Heille syntyi neljä lasta: Vera (1872–1948), Nadežda (1874–1931), Juri (1877–1954) ja Tatjana (1880–1957).  Vera oli 17-vuotias ja hänellä oli hyvä pohjakoulutus, muodollisesti parempi kuin Repinillä itsellään, ja hän oli pidetty Repinin kollegoiden ja tukijoiden keskuudessa.  Kuitenkin avioliitto muuttui vähitellen onnettomaksi. Moskovan vuosina 1877–1882 Repin pani alulle kolme eri lasta perheen palvelijoiden kanssa, ja vuonna 1882 tapahtuneen Pietariin muuton jälkeen aviopuolisot muuttivat erilleen 1884. Vuonna 1887 he erosivat.

Pyryharakka, Repinin esikoistytär Vera Repina, 1884 - luonnossa kerrassaan hurmaava työ!

Herkkä maalaus taiteilijan tyttärestä Nadeždasta (Nadjasta), 1881.

Vera Repina, 1896

Omakuva Natalia Nordmanin kanssa, 1903

Repin solmi suhteen Natalia Nordmanniin ja rakennutti ateljeekodin Terijoen Kuokkalaan (nyk. Repino). Pariskunta asettui sinne pysyvästi vuonna 1903. Penatyssa toteutettiin, paljolti Natalia Nordmannin aloitteesta, uudenaikaista elämää kasvisruokavalioineen ja seisovine pöytineen. Terijoki oli suomalaisten suosima kesänviettopaikka, jossa erityisesti eri alojen taiteilijat viihtyivät. Penatyn keskiviikkoiset vastaanotot toivat paikalle venäläisiä emigrantteja ja myös Repinille tuttuja suomalaisia taiteilijoita.   Natalia kuoli tuberkuloosiin 1914, mutta Repin jäi Kuokkalaan.

Bolshevikkivallankumous sulki Suomen ja Venäjän rajan huhtikuussa 1918. Repin jäi emigrantiksi Suomen puolelle ja solmi suhteet suomalaiseen taidemaailmaan. Hän lahjoitti taideteoksia Ateneumille, ja sen kunniaksi Repinille pidettiin suuret juhlat Helsingin Seurahuoneella. Taiteessaan hän kuvasi lähipiiriään, mutta hakeutui myös nostalgisesti nuoruutensa Ukrainaan sekä uskonnollisiin kokemuksiinsa. Repin kuoli 1930, ja hänen hautansa on Kuokkalassa ateljeekodin pihamaalla. 

Peltomies (Kirjailija Leo Tolstoi kyntämässä), 1887

Leo Tolstoi

Tolstoi oli Venäjän kirjailijoista Repinille läheisin. Ensimmäisen kerran he tapasivat Moskovassa 1880 ja sittemmin esimerkiksi Tolstoin tiluksilla Jasnaja Poljanassa 1887 ja 1891. Repin arvosti Tolstoin julistamaa elämänohjetta, jossa korostui lähimmäisenrakkaus ja jota kirkon, hallitsijan tai yhteiskunnan asettamat normit eivät saaneet horjuttaa. Tolstoin käsitykset taiteesta eivät kuitenkaan miellyttäneet Repiniä, koska Repin katsoi, että taiteen ei kuulunut olla vain aatteiden julistusta, vaan sen piti ilmentää myös luonnossa piilevien harmonisten muotojen ja sävyjen tasapainoa.

Kirjailija Leonid Andrejev, 1904

 M. P. Mussorgsky, 1881

Modest Musorgski (1839–1881) oli venäläinen säveltäjä ja Repinin hyvä ystävä. Repin ikuisti hänet aamutakissa taiturilliseen ja rehelliseen muotokuvaan. Se on tehty maaliskuussa 1881 Pietarissa, Nikolain sotilassairaalassa. Maalaus valmistui neljässä sessiossa vain muutama päivä ennen säveltäjämestarin kuolemaa. Vaikka Musorgski oli väsynyt ja alkoholisoitunut, on hänen katseessaan vielä voimaa. Repin käytti muotokuvasta saamansa rahat säveltäjän muistomerkin hankkimiseen.  

Nikolai Murashko, 1882

Nikolai (Mikola) Murashko (1844–1909) oli ukrainalaissyntyinen taiteilija ja 

yksi Repinin läheisimpiä opiskeluajan taiteilijatovereita.

Ukrainatar, 1875

Omakuva, 1887

Mikä vapaus!, 1903

Tämä isokokoinen maalaus on Public Domain -kuva netistä. Se hämmästytti erilaisuudellaan. 

Repin luonnosteli maalauksen Suomenlahden rannalla Kuokkalassa. Hänen aikalaisensa, Vladimir Stasov etunenässä, antoivat teokselle vertauskuvallisia tulkintoja: ”Mikä vapaus!” oli kuin ylistyslaulu nuorisolle ja opiskelijoille, jotka olivat valmiita suuriin mullistuksiin ja luonnonvoimien lailla eteneviinmuutoksiin. Stasov olikin vakuuttunut, että tässä teoksessa Repin ”siirtyi hetkeksi pois hänelle luontaisesta realismista ja totuudellisuudesta ja astui vertauskuvien, allegorioiden ja arvoituksellisten pähkinänkuorten alueelle”. Repin itse torjui kaikki maalauksensa piilomerkitykset: ”Mikä muka vertauskuva! … siinä vain opiskelija tanssii masurkkaa kurssilaistytön kanssa, siinä kaikki!” Yhden tulkinnan mukaan maalauksessa voisi nähdä Repinin riemuitsevan sitä, kuinka Kuokkalan kodista oli tuolloin tullut hänen ja Natalia Nordmannin pysyvä asunto. 

Ateneumissa pidettiin huolta turvaväleistä ja kävijämäärää rajattiin. 

Liput ostetaan ennakkoon Lippu.fi:stä. Näyttely on avoinna 29.8. saakka, joten vielä ehtii.