Näytetään tekstit, joissa on tunniste erkkola. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste erkkola. Näytä kaikki tekstit

15. heinäkuuta 2021

Tuusulan rantatiellä: Erkkolassa Taneli Eskolan valokuvanäyttely


Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö on hieno paikka vierailla. Ja minähän käyn siellä melkein joka vuosi, koska asun lähellä. Maisema on vehreää ja rehevää, ja nämä viisi taiteilijakotia ovat avoinna yleisölle: 

  • Ahola oli kirjailija Juhani Ahon ja hänen vaimonsa, taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin koti vuodesta 1897. 
  • Maalari Eero Järnefeltin koti Suviranta valmistui vuonna 1901. 
  • Halosenniemi, taidemaalari Pekka Halosen studiokoti, valmistui vuonna 1902. 
  • Myös runoilija J. H. Erkon Erkkola valmistui vuonna 1902. 
  • Säveltäjä Jean Sibeliuksen perhe muutti Ainolaan vuonna 1904.


Erkkola 
Runoilija J. H. Erkko (1849–1906) oli yksi suomalaisen kulttuurin tunnetuimmista nimistä 1800-luvun lopulla. Hän oli suosittu runoilija ja näytelmäkirjailija, joka edisti aikakautensa ihanteita ja ponnisteluja. Talon on suunnitteli Pekka Halonen. Kuvaaminen oli nyt sallittua sisällä ja monet kaakeliuunit ja -takat tekivät vaikutuksen.




Enpä tiedä, kuka suunnitteli nämä erikoiset soihtuvalaisimet pääoven molemmin puolin.


Nyt Erkkolassa on esillä Taneli Eskolan (s. 1958) valokuvia teemalla Ajan virrassa. 
Eskola kuvaa maisemia, puutarhataidetta ja Helsinki-näkymiä. 
Minusta erityisesti Eskolan talvikuvat olivat upeita.



Aleksis Kiven kuolinmökki
Aleksis Kivi (1834–1872) vietti elämänsä viimeiset kuukaudet hyvin lähellä Erkkolaa tässä vaatimattomassa mökissä veljensä Albert Stenvallin hoidossa. Alkoholismista, migreenistä ja skitsofreniasta kärsinyt Kivi otettiin Lapinlahden mielisairaalaan vuonna 1871, josta hän muutti tänne seuraavana vuonna. Kunta maksoi Albertille veljensä hoidosta neljä tynnyriä ruista. On käsittämätöntä, että kahdeksan ihmistä asui mökissä kerrallaan. Miten he löysivät lattiatilaa nukkuakseen?


41 vuotta myöhemmin, joulukuussa 1913, mökissä tapahtui murhatragedia: iäkäs
Albert (1831-1913) ja hänen toinen vaimonsa Vilhelmiina löydettiin puukotettuina. 
Epäiltyjä oli yksi, mutta murha jäi ratkaisematta. - Helsingin Sanomat


18. kesäkuuta 2019

Kulttuurielämyksiä Tuusulan Rantatiellä ❤︎

Viime kesänä podin murtunutta nilkkaani ja makasin kotona kuin tatti.
Siksi nyt tekee mieli liehua siellä sun täällä. Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisöissä 
olen vieraillut toki ennenkin, mutta kyllä tätä kaunista miljöötä katselee vaikka
useammankin kerran kesässä! 
Muutama kuvakollaasi Ainolasta, Erkkolasta, Halosenniemestä ja Lottamuseosta
- vinkiksi kesälomallaan täällä päin matkaileville.


Ainola on aivan hurmaava kotimuseo, kodikas ja sympaattinen.
Tuntuu kuin Sibeliukset voisivat milloin tahansa tulla vierasta tervehtimään!
Ensi syksynä ilmestyy muuten Riitta Konttisen elämäkerta Aino Sibeliuksesta (Siltala).





Erkkolassa juhlitaan J. H. Erkon (1849-1906) syntymän 170-vuotisjuhlaa.
Näyttely oli mielenkiintoinen ja siinä aivan lähellä on vaatimaton Aleksis Kiven kuolinmökki.
J. H. Erkon runo Lehtityttö löytyy Marjut Hjeltin toimittamasta teoksesta 

”Työmieslehti - viisi penniä - ostakaa!”
Viiman vinkuen, purren pakkasen,
katupielessä huutaa tyttönen:
”Työmieslehti ostakaa!”

Kansa virtaa vaan, harva ostaakaan.
Eikö vaikeroi tyttö kodistaan,
ei hän hiisku äidistään,
kuinka hän jäi kärsimään
kuuden pienen lapsen luo -
huvittaisko keitään tuo!

Joku rientäen viskaa viitosen,
joukko kulkee pois, tuskin huomaten.
Tyttö, hän ei taatostaan
kerro, kuinka maailmaan,
lakon tehden läksi se,
jätti tyhjän perheelle.

”Työmieslehti - viisi penniä - ostakaa!”
Tyttö kalvas sen huutaa väristen,
koti, läksytkin johtuu mielehen.
”Työmieslehti ostakaa!”

Kautta pimeän kotiin kiitää hän.
”Ehkä vaaratta sinne ennätän.”
Saapuu. - Kylmä, kostea
huone. Pienin sairaana.
Missä äiti? - Pyykillä.
Joukko alkaa itkeä.

”Työmieslehti - viisi penniä - ostakaa!”
Tuota huutoa kuulen ulkoa
enkä rauhaa saa pienten itkulta.
”Työmieslehti ostakaa!”

J.H. Erkon runo ”Lehtityttö”. Valvoja 4.1901. - Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.


 Pekka Halosen taiteilijakodissa Halosenniemessä on upea kesänäyttely teemalla
Naisia tupa täynnä. Näyttely esittelee meidän kultakauden pahaimmistoa -
naisia sekä taiteilijoina että malleina. Esillä teoksia näiltä taiteilijoilta:

Pekka Halonen, Elin Danielson-Gambogi, Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Amélie Lundahl, 
Albert Edelfelt, Ellen Thesleff, Fanny Churberg, Venny Soldan-Brofeldt, Akseli Gallen-Kallela, 
Eero Järnefelt, Eero Nelimarkka, Tyko Sallinen, Helmi Biese, Anna Sahlstén, Eemil Halonen, 
Marcus Collin, Anders Zorn.

Esillä Elin Danielson-Gambogilta kymmenkunta teosta, mm. nämä, jotka 
Kati Kanto on tekstittänyt hurmaavasti teoksessaan Suomalais-Italialainen rapsodia:


"Balda-tädin kanssa tulen hyvin toimeen, kaikki tulevat. Kukaan ei pärjää hänelle pasianssissa. 
Se on hänen bravuurinsa, jota hän kertoo harrastaneensa nuoresta tytöstä lähtien.
Varsinaiseksi maestroksi hän onkin kehittynyt! Balda-täti polttelee tupakkaa 
ja nautii selvästi elämästään. Hänestä on yhdentekevää, mitä muut hänestä ajattelevat."
- Balda-tädin ajanviete 1886


"On selvää, että uin koko ajan vastavirtaan. Aivan koko ajan joudun taistelemaan jotain vastaan. 
Jos se ei ole konkreettinen este, jonkun ihmisen mielipide, on se yleinen ajatusmaailma.
Miten paljon rakastankaan Tyttyä esittävää maalaustani, jossa hän vetelee haikuja tupakastaan.
Se on niin tyypillinen näky hänestä! Mutta kuinka paljon olenkaan saanut kuulla 
siitä paheksuntaa ja väheksyviä huomautuksia! "
- Teepöydän ääressä, 1890


Lottamuseo on todella vaikuttava. Museotilat tämän kauniin vaaleansinisen
rakennuksen toisessa kerroksessa kertovat modernein audiovisuaalisin keinoin
lottien ja meidän tarinaamme.


Jos matkailija kaipaa ruumiinkin ravintoa, voi pistäytyä lounaalla vaikka Krapihovissa!
Olen kerran istunut isossa seurueessa tässä tunnelmallisessa ravintolassa,
ruoka oli hyvää ja palvelu erinomaista. Kuva Wikipedia.

Lisää tietoa


Toivotan kaikille lukijoilleni ihanaa ja aurinkoista juhannusta!