Vuosi sitten ilmestyi Suomessa britti Shaun Usherin toimittama teos Kirjeitä jotka mullistivat maailmaa, josta innostuin kovasti. Nyt olemme saaneet suomalaisen vastineen, Timo Kalevi Forssin toimittaman Unohtumattomia kirjeitä Suomesta. Konsepti on sama: sata kirjettä, joista on lyhyt infoingressi ja sitten valokuva alkuperäisestä kirjeestä.
Suomen historiasta johtuen mukana on paljon sotiamme - sisällissotaa sekä talvi- ja jatkosotaa - käsitteleviä kirjeitä, niin korkean tason kuin tavallistenkin ihmisten lähettämiä. Kesä 1944 oli Suomelle dramaattista aikaa. Presidentti Risto Ryti vakuutteli yksityisessä kirjeessään uskollisuutta liittolaisellemme Saksalle ja Adolf Hitlerille. Rytin erottua presidentin tehtävästä hänen tilalleen presidentiksi valittu Mannerheim päätti irrottaa Suomen sodasta. Josef Stalin puolestaan ehdotteli YYA-sopimusta kirjeessään J. K. Paasikivelle vuonna 1948. Sota-aikojen painotus teki teoksesta ehkä vähän raskaan, ainakin nykyisessä maailmantilanteessa. Toisaalta kirjeistä huokuu se, että ennenkin sekä Suomella että meillä kansalaisilla on ollut valtavia haasteita ja on eletty dramaattisia aikoja. Kirjeet osoittavat, että elämä jatkuu ja maapallo jatkaa pyörimistään.
Jenny hyvä nyt on elämästäni kysymys
Älä siis viivyttele hetkeäkään Myy vaikka
kaikki mitä irti saat laita panttiin vaikka huonekalujamme
että saat rahaa mutta älä anna minun enää odottaa vaan heti toimit
//
Pikkuiselleni isän terveiset syntymäpäivänään
vieläköhän jumala suo että teidät nään
- Nälkään nääntymässä olevan Hugo Enbomin kirje Tammisaaren vankileiriltä vaimolleen Jennylle 21.6.1918
Varhaisin on Elias Lönnrotin kirje Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteerille vuodelta 1835, jossa hän ehdottaa kansanrunokokoelmansa nimeksi Kalevalaa. Sitten on pari Aleksis Kiven kirjettä. Vuonna 1864 hän kirjoitti isälleen ja vuonna 1871 Charlotta Lönnqvistille. Näitä kolmea kirjettä lukiessa voi todeta, miten huikeasti suomen kieli kehittyi jo kolmessakymmenessä vuodessa! Lönnrotin kirjeen vanhahtavia ilmaisuja lukiessaan nykylukija joutuu ponnistelemaan, mutta Kiven kirjeet ovat jo aivan selvää nykysuomea.
Olen ennenkin törmännyt Suomen kultakauden taiteilijoiden lähettämiin kirjeisiin - ne ovat kerrassaan hienoja tuulahduksia maailmalta pieneen Suomeen. Kirjan sisäkansiin on painettu Albert Edelfeltin vuonna 1890 Pariisista sisarelleen Bertalle lähettämä kirje - hurmaava täyteen ahdettuine teksteineen ja piirroksineen! Akseli Gallen-Kallela puolestaan vuodatti sydäntään norjalaiselle kollegalleen Carl Dørnbergerille tammikuussa 1889. Gallen-Kallela sanoo olevansa viinalakossa ja että hänellä on kaunis espanjalainen rakastajatar, mutta Maalaaminen on yhtä paskaa! Kirjeeseen on piirretty luonnos mm. Aino-triptyykistä. Kirjeessä Gallen-Kallela arvelee, ettei koskaan mene naimisiin, mutta avioitui jo seuraavana vuonna Marynsa kanssa. Wikipedian mukaan Akseli ja Mary olivat menneet salakihloihin jo 1887, ennen kuin sulho lähti taas Pariisiin!
2000-luvun kirjeitä on mukana mm. näiltä kirjailijoilta: Leena Krohn, Laura Gustafsson, A. W. Yrjänä, Sofi Oksanen ja Arno Kotro. Kirjeitä tai twiittejä on mukana seuraavilta poliitikoilta: Li Andersson, Alexander Stubb, Antti Rinne ja Sanna Marin, jonka kuuluisa kaupan kassa -twiitti 15.12.2019 kuului näin:
Olen tavattoman ylpeä Suomesta. Täällä köyhän perheen lapsi voi kouluttautua pikälle ja yltää elämässään moneen. Kaupan kassasta voi tulla vaikka pääministeri. Ilman duunareita ei Suomi selviäisi. Arvostan jokaisen työntekijän, ammatinharjoittajan ja yrittäjän työtä korkealle!
Unohtumattomia kirjeitä Suomesta antaa hyvän kuvan lähihistoriastamme ja lukija saa kurkistaa monen ihmisen yksityisiin ajatuksiin. Minua liikuttivat eniten tavallisten ihmisten kirjeet läheisilleen, kuten esim. edellä siteerattu nälkää näkevän punavangin kirje vaimolleen ja nuorten miesten kirjeet rintamalta kotiin. Painotus on siis historiastamme johtuen traaginen ja dramaattinen, iloa ja huumoriakin onneksi joukossa on. Varsin pirskahteleva on esimerkiksi Tove Janssonin kirje silloiselle miesystävälleen Aatos Wirtaselle vuodelta 1943. Tässä iloisessa kirjeessä on myös muumeja ennakoivaa kuvitusta ja ensimmäiset muumisarjakuvat ilmestyivätkin Wirtasen päätoimittamassa Ny Tid -lehdessä vuonna 1947.
Postimuseossa Tampereella on samateemainen näyttely. Valitettavasti näyttelyyn ei pääse juuri nyt tutustumaan, mutta toivottavasti museot pystyvät taas pian avaamaan ovensa. Mutta paljon löytyy verkostakin! Kurkista vaikka tähän linkkiin tai eläydy vaikka nyt pääsiäisen aikaan Seela Sellan ja Esko Roineeen lukemiin kirjeisiin! Kuva: Tomi Aho, Postimuseo.
Kansi Tuomo Parikka
Like 2020
Kirjastosta
________________
Muualla: Kirjavinkit, Kulttuuritoimitus
Timo Kalevi Forss (s. 1967) on helsinkiläinen tietokirjailija, joka on aiemmin kirjoittanut mm. menestysteoksen Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo (2017).
Tällaiset kirjat ovat kiinnostavia. Pitäisikin lukea nämä molemmat, myös tuo Kirjeitä jotka mullistivat maailmaa. Onpa todella riipaiseva tuo vankileiriltä lähetetty kirje... Hyvin nämä varmasti kertovatkin Suomen historiasta.
VastaaPoistaForss on tallentanut tähän hienosti meidän historiaamme alkaen Eugen Schaumanin kirjeestä ja Bobrikovin murhasta. Nuoremmallekin lukijalle suositan kyllä! Ja kirjeethän ovat vähän niin kuin pyhäinjäännöksiä ja harvinaisuuksia, joita ei meidän jälkeemme juuri jää.
Poista