#dekkariviikko
Kirjailija, runoilija ja kääntäjä Xulio Ricardo Trigo on syntynyt Galiciassa vuonna 1959 ja hän näyttää kirjoittavan katalaaniksi, koska äänikirjan tiedoissa mainitaan espanjaksi kääntävän nimi. Kirjan nimessä El objetivo del crimen on sanaleikki, sillä el objetivo on sekä kohde että kameran linssi. En oikein keksi hyvää suomennosta, ehkä Rikoksen merkki linssissä, sillä siitä on kyse. Kirjan esittelyssä sanotaankin, että dekkari on kunnianosoitus valokuvauksen kultakaudelle, sen kameroille ja valokuvaajille.
Dekkari käynnistyy II maailmansodan jälkeisestä Dresdenistä vuonna 1946. Venäjän armeija sieppaa Contaxin kameratehtaassa oppia saamassa olevan 12-vuotiaan Erika Ernemannin, tämän äidin ja sisko Ingen sekä kaksisataa muuta kameratehtaan työntekijää. Heidät viedään junassa härkävaunuilla Kiovaan kuin juutalaiset keskitysleirille. Kiovassa siepattujen tehtävänä on valmistaa venäläisille himoitun Contax-kameran kopio. Nykytason kerronnan välissä on otteita nuoren Erikan päiväkirjasta, jossa tyttö kertoo naisten kauhistuttavista kohtaloista venäläisten seksiorjina. Tehtaan johtaja Iván Gólubev vastasi naistyöläisiin kohdistuneista pahoinpitelyistä, sadismista ja julmuudesta. Kaikki tämä järkytti nuorta Erikaa, sillä hän joutui kuvaamaan naisten pahoinpitelyt eikä itsekään välttynyt Golubevin kynsistä.
Vuonna 1961 (ennen Berliinin muurin pystyttämistä) kahdeksan vuoden jälkeen Kiovasta pakoon päässyt Erika työskentelee itä-Berliinissä Saksan poliisissa valokuvaajana. Hän juonittelee poliisipäällikkörakastajansa Hans Brugenin avulla itsensä Barcelonaan tutkimaan kahden nuoren tytön murhaa, koska tytöistä murhattuina otetuissa valokuvissa on hänen isänsä Contaxin merkki. Erika haluaa selvittää, kenen hallussa Kiovassa hävinnyt isän kamera nyt on ja miten se liittyy murhiin. Barcelonassa on iso saksalaisemigranttien yhteisö, joka edustaa ylempiä sosiaaliluokkia. Molemmat murhatut tytöt Heike ja Dagmar opiskelivat valokuvausta Luis Dolmenin oppilaitoksessa, samoin kuin Itä-Saksan konsulin tytär Dora.
Kiovan kokemustensa vuoksi Erika on kylmä ja laskelmoiva kuin Stasin agentti. Hän tekee läheistä yhteistyötä Barcelonan poliisin Eusebio Casajoanin kanssa. Vuonna 1961 Francon Espanjassa naispoliisi herättää kummastusta ja Eusebiollakin on peiteltävää: suvun anarkistinen menneisyys. Kiltti ja lainkuuliainen Eusebio joutuu helposti laskelmoivan Erikan pauloihin ja he viettävät muutamat kuumat hetket Eusebion täyshoitolahuoneessa.
El objetivo del crimen oli jännittävä ja varsinkin Erikan päiväkirja oli yli-inhimillisessä pahuudessaan hyytävä. Historia toistaa nyt itseään Ukrainassa, kun ukrainalaisnaiset päätyvät venäläisten raiskaamiksi ja tappamiksi. Trigo on luonut mielikuvituksellisen valokuvauksen historiaan liittyvän ja vetävän dekkarin. Jostain luin, että tämä olisi fiktiivinen mukaelma jonkun todellisen saksalaisen naisvalokuvaajan sodanjälkeisistä kokemuksista. Pidin Erikan ja barcelonalaisen Casajoanin dialogeista, ajankuvasta ja Barcelonan kuvauksesta. Erika tapaa tapauksen yhteydessä myös siskonsa Ingen, jonka luuli menehtyneen Kiovan vuosina, mutta siskosten kohtaaminen ei todellakaan ole mikään iloinen jälleennäkeminen.
Xulio Ricardo Trigo - El objetivo del crimen
Kannen kuva kirjailijan
Storyside 2022
Äänikirjan lukija Eva Coll
Storyside 2022
Äänikirjan lukija Eva Coll
____________________________________________________________
Kirsin kirjanurkan vetämään Dekkariviikkoon osallistuu melkein 30 blogia.
Itse postaan näistä dekkareista:
TI: Kim Faber, Janni Pedersen - Tierra de invierno / Juncker #1
KE: Pauli Jokinen - Jääleinikin kuolema
TO: Xulio Ricardo Trigo - El objetivo del crimen
PE: Tero Somppi - Jengit
LA: Anna Ihrén - Manttelinperijä. Smögenin murhat #3
SU: Tove Alsterdal - Juurakko, Ådalen #1
Varmaan hyvä kirja, mutta aiheeltaan liian hurja minulle. Tapasin monta vuotta sitten galicialaisen miehen, jonka äidinkieli oli portugalia muistuttava galician kieli eli galego. Ehkä se on ollut tämän kirjan alkukieli.
VastaaPoistaBarcelonan tapahtumat olivat ’siedettäviä’, mutta tosiaan Erikan päiväkirja oli järkyttävä. Galegoa minäkin arvelin alkuperäiskieleksi, mutta jostain netistä luin, että Trigo kirjoittaa katalaaniksi ja espanjaksi. Törmäsin jossain myös tekstinäytteeseen, mutta en osaa erottaa noita kieliä toisistaan.
PoistaKuulostaa tosiaan melkoisen julmalta, joskin myös kiinnostavalta.
VastaaPoistaMinua kiinnosti Francon ajan Barcelonan kuvaus. Olen käynyt muutaman kerran, todella paljon nähtävää.
Poista