Tallinnasta pois - groteskia virolaista proosaa

Toimittaneet Raija Hämäläinen ja Hannu Oittinen

Jos haluaa haastaa itseään ja hämmentää mieltään, sitten tämä! Tässä novelliantologiassa on mukana 18 hurjaa virolaista kirjailijaa. Aloitanpa vaikka listaamalla heidät: Matt Barker, Veiko Belials, Jüri Ehlvest, Indrek Hargla, Mehis Heinsaar, Aapo Ilves, Kauksi Ülle*, Jan Kaus, Kaur Kender*, Andrus Kivirähk*, Veiko Märka*, Karen Orlau, Eeva Park, Kerttu Rakke, Olavi Ruitlane*, Peeter Sauter, Urmas Vadi* ja Ervin Õunapuu*. Antologian lopussa on jokaisesta kirjailijasta lyhyt esittely. * kirjailijan nimen perässä tarkoittaa, että antologia listaa heiltä suomennettuja teoksia tai he ovat mukana muissa suomennetuissa antologioissa. Toki Tallinnasta pois antologian julkaisun jälkeen (2003) on saattanut tulla lisää suomennoksia. Kirjastoista ja googlaamalla voi etsiä lisää luettavaa.

Pitkässä esipuheessaan otsikolla Särmää ja suhteettomuutta Hannu Oittinen luonnehtii antologiaa. Tekstit ovat hänen mukaansa Viron kirjallisuuden kokeilevinta kärkeä ja ne on julkaistu 1990- ja 2000-luvuilla. "Auvoisia tunnelmia ei tässä antologiassa juuri esitetä, mutta siitä löytyy kuitenkin viljalti ronskia asennetta ja mustaa huumoria, ironiaa, parodiaa, railakkuutta, matalaa korkean vastapainoksi." Oittinen sanoo myös, että kirjailijat tyytyvät toteamaan ilman selvää kannanottoa, näin tulkinta jää valtaosin lukijalle.

Sain mitä otsikko ja esipuhe lupasivat: antologiasta vyöryvät absurdius ja groteskius saivat tämän lukijan pään pyörälle. En oikeastaan ole scifin ystävä, ja sellaisia mustalla huumorilla (!?) höystettyjä scifitarinoita löytyi montakin. Novellit veivät myös varsin erilaisiin miljöihin ja eri aikakausiin sekä kuoleman tunnelmiin. Olihan tämä jännittävä lukukokemus; oman mukavuusalueen ulkopuolelle on hyvä kurkistella ja uteliaisuus kannattaa mielestäni aina. Tallinnasta pois osoitti että lahden eteläpuolella osataan ja uskalletaan irrotella. Ymmärrän kyllä virolaisten pointin: kun on vuosikaudet kirjoitettu siivosti ja suitsittu suuta, on tullut aika repäistä. Muutama sana mieleeni jääneistä novelleista.

Olavi Ruitlane - Presidentti, suom. Raija Hämäläinen ****

Kauniina kesäpäivänä Presidentti patsastelee palatsinsa laiturilla adjutanttinsa Sebastianin kanssa. Näkymä merelle on kaunis ja herättää yleviä tunteita, mutta kusihätä yllättää. Presidentti lorottelee tyytyväisenä veteen, mutta liian hätäinen vetskarin kiskaisu aiheuttaa katastrofin: jotain arkaa jää väliin. Tilanne uhkaa karata käsistä, sillä kansainvälisen naisasialiikkeen (tai transvestiittiryhmän!!??) helikopteri laskeutuu tuossa tuokiossa palatsin pihalle. Onnistuuko kunniallinen audienssi vai lipeääkö?

Jüri Ehlvest - Se soi, suom. R. Hämäläinen

Tämä novelli sekoittaa fantasian keinoin eri aikatasoja, Mika Myllylän häpeää ja suossa tarpomista pienen pojan koulumatkaan.

Matt Barker - Tohtori, suom. R. Hämäläinen ****

Lääkäri Tanel on löytänyt rahakkaan homman lainvastaisesta eutanasiabisneksestä. Sairaalassa kaikki on helppoa: tehdään vain päätös jättää elvyttämättä ja sillä siisti; sairaalan ulkopuolella kaikki on monimutkaisempaa. Mies on naimisissa Urman kanssa ja heillä on pieni tytär Siiri. Sekä eutanasiabisnekset että rakastajatar Heidi vaativat paljon poissaoloja kotoa, ja tämäkös saa vaimon vainoharhaisen mustasukkaisuuden valtaan. Tanel vaikuttaa järkevältä ja ihmisrakkauden ajamalta, mutta onko asia sittenkään niin? Aika hurjaa mustaa irrottelua vakavalla aiheella.

Kaur Kender - Kaunotar ja hirviö, suom. Hannu Oittinen ****

Tämä novelli nykyvirolaisesta mafiososta on kirjoitettu räväkällä slangilla. Sankarimme ajelee iso musta Glock kupeillaan hienolla mersulla ja hänellä on kaunis, aidosta flaamilaisesta taiteesta innostunut tyttöystävä Anu, joka muutti nimensä Annaksi ikävien anus-assosiaatioiden vuoksi. Sankarimme on syvästi rakastunut naiseen; mukiloi tai päästää pois päiviltä Annaa loukkaavat miehet ja kiikuttaa naiselle aidot Aivazovskit, Dürerit sun muut.

Veiko Märka - Jumala, Lenin ja Emajoki, suom. Mika Keränen

Tämä hirtehinen novelli on 12-osainen ja kertoo näiden kolmen kohtaamisista eri yhteyksissä.

Ervin Õunapuu - Kuolemaan menevät tervehtivät, suom. Petteri Aarnos

Tämä novelli koostuu kahdestatoista itsemurhakirjeestä Spoon River -antologian tyyliin.

Tallinnasta pois oli aikasten häkellyttävä ja räväkkä lukukokemus. Lukekaa jos uskallatte, sanoi Oittinenkin esipuheessaan. Otin haasteen vastaan ja uskalsin. Löysin hurjaa menoa ja railakasta irrottelua. Ei tämä omaksi suosikikseni yltänyt, mutta suosittelen kurkkaamista. Eniten pidin novelleista, jotka olen korostanut boldilla.

Tallinnasta pois, groteskia virolaista proosaa

Toimittaneet Raija Hämäläinen ja Hannu Oittinen

Useita suomentajia

Kansi Michael Diekmann

Absurdia 2003
***

Kirjastosta
_______________

Kaikki tagillä viro

Lukuhaaste Rakas Viro juhlistaa Viron 100-vuotista itsenäisyyttä - somessa #rakasviro