Toisessa postauksssa Nippernaati #2 - Runot.
Dave Lindholm on uskomattoman tuottelias sanoittaja, kitaristi ja muusikko. Täällä listaa hänen tuotannostaan. Vuonna 2006 Lindholm sai säveltaiteen valtionpalkinnon pitkästä ja tinkimättömästä urastaan. Tällöin tuli kuluneeksi 35 vuotta Lindholmin ensilevytyksestä. Vuonna 2009 hän sai Juha Vainio -palkinnon ja vuoden 2011 Emma-gaalassa Erikois-Emman. Häntä luonnehdittiin näin: Aito bluesmies, suomalaisen bluesin ja rockin peruskallio.
Olen aina pitänyt Lindholmin persoonallisesta äänestä, tyylistä ja hänen musiikistaan, joten oli aivan pakko tutustua tähän teokseen. Kävin myös kuuntelemassa Lindholmia Helsingin kirjamessuilla. Sanat sisältää kaikki muusikon suomenkieliset sanoitukset vuosilta 1972 - 2016, ja niitä on parisen sataa. Sanoitukset on jaettu kolmeen osioon: Rakkaus +, Rakkaus - ja Elämä. Hidas & Nopee. Ryhmittely olisi voinut olla myös kronologinen ja levytyskohtainen. Näin sanoja olisi ollut kätevä pitää esillä levytyksiä kuunnellessa. Sanoitusten aakkosellinen hakemisto on kyllä, mutta plaraamiseksihan se menee.
Sanoituksia lukiessa tuli hiukan häkeltynyt olo. Lindholmin sanoitukset kaipaavat mielestäni ympärilleen ehdottomasti laulajan äänen, kitaran ja sävelen. Laulettaessa puhekieli ja slangi toimivat niin upeasti, pelkkänä lyriikkana eivät niinkään. Mutta on hienoa että Lindholmin sanoitukset on saatu talteen yksiin kansiin, suorastaan kulttuuriteko. Ehkä vielä saadaan kerättyä kirjaksi englanninkielisetkin sanoitukset, joita on toinen mokoma.
Kirjassa oli paljon tuttujen laulujen sanoja, mutta myös itselleni outoja. Siteeraan tässä kokonaisuudessaan minua erityisesti puhutellutta sanoitusta Voinko jättää kyyneleet pöytään vuodelta 2009. Kun kuuntelee laulun ja samalla seuraa sanoja, huomaa miten hienosti Lindholm fraseeraa ja painottaa. Teksti herää eloon aivan huikealla tavalla.
Silmästä silmään
sen tiedät
mielessäs on muu
aika on mennyt
menee vähiin
aika loppuu
Et halua päättää
toivot vain ett haihtuisin pois
päätin tämän ja se pitää
elämä yksin alkaa
Voinko jättää kyyneleet pöytään?
Niit ei oo syytä pyyhkii
eihän ne häiritse ketään
en tarvii niitä enää
Rauhaa, rauhaa sitä kaipaan
Ketään ei voi pakottaa rakastamaan
ymmärrän sen taas
Voinko jättää kyyneleet pöytään?
Niit ei oo syytä pyyhkii
eihän ne häiritse ketään
en tarvii niitä enää
Aikaa, aikaa nyt sitä taas on
Valheen ajan tuolla puolen näen uuden huomisen
"Vuonna 1972 ilmestyneestä ensilevystään alkaen Dave Lindholm on näyttänyt, mihin suomenkielinen laululyriikka taipuu. Kaikkihan me muistamme mm. nämä: Pieni & hento ote, Sitähän se kaikki on, Annan kitaran laulaa vaan, Joo, joo, mä rakastan sua... Vuonna -52 syntyneen Lindholmin perhe oli ruotsinkielinen, mutta hän on kirjoittanut tuotantonsa suomeksi ja englanniksi."
Dave Lindholm
Sanat, Sitähän se kaikki on
Toim. Timo Ernamo, Lamppu Laamanen ja Anne Nåhls
Johnny Kniga 2017
Kustantajan lukukappale - kiitos
Sanat, Sitähän se kaikki on
Toim. Timo Ernamo, Lamppu Laamanen ja Anne Nåhls
Johnny Kniga 2017
Kustantajan lukukappale - kiitos
Osallistun #runo18-haasteeseen postaamalla runoista joka sunnuntai.
❤︎
Harmaasusi
Tuija luki Olli Sinivaaran Purkautuvan sataman
Estherin herkkä kuva & runo
Heidi luki Kaisa Ijäksen Aurinkokellon
Harmaasusi
Tuija luki Olli Sinivaaran Purkautuvan sataman
Estherin herkkä kuva & runo
Heidi luki Kaisa Ijäksen Aurinkokellon
Kiitos muistutuksesta. Olin Daven jo unohtanut. Oli aika jolloin nauhoitin hänen kappaleitaan Sanon aina, etten ertyisemmin pidä runoista, mutta pidänhän minä. Kuuntelen mielelläni lauluja myös sanojen vuoksi.
VastaaPoistaHyvää runosunnuntaita!
Varmaan sinäkin muistat nuoren Daven ja kitaran :) Kuuntele tuo Voinko jättää kyyneleet pöytään. Se on todella hieno!
PoistaHyvää runosunnuntaita Kirsti.
Hyvää runosunnuntaita, Riitta! Parhaimmillaan musiikkisanoitukset ovat puhuttelevia. Osittain niissä on käyttökelpoista tilapäätunoutta, joihin musiikin mukana notkujat voivat samastua, mutta joukossa on jysäyttäviä RUNOJA. Eilen kotiin ajellessani kuuntelin radiota ja sattumalla Paperi T:n uusimman biisin. Kokonaistaideteos! Tai Yonan Getto. Runoa. Ja Isokynä. Usein runoa. Kiitos, että toit tämän näkökulman runosunnuntaihin.
VastaaPoistaKuten Kirstikin tuossa yllä sanoi, monet kuuntelevat laulujen sanoituksia, mutta ehkä ei ajatella että myös ne ovat runoutta. Meillä on tavattoman paljon kotimaisia sanoittaja-muusikoita - en lähde luettelemaan, koska listasta tulisi pitkä. Ehkä yksi: olen juuri lukemassa Rauli Badding Somerjoen elämäkertaa ja kyllä, upeita kappaleita ja sanoituksia!
PoistaPaperi T on minulle toistaiseksi tuntematon. Eikös häneltä ole ilmestynyt runokirjakin? Hyvää runosunnuntaita.
Suosittelen Paperi T:n runoja (olen postannut). Asia on sydäntäni lähellä, sillä olen virkatyöhöni liittyviin julkaisuihin aina limittänyt osaksi kirjallisuutta sanoituksia.
PoistaKäynpä kurkkaamassa!
PoistaMinusta Lindholmin sanoituksia voi lukea hyvin ilman musiikkia ja laulua. Olet valinnut hyvän laulun esimerkiksi. Selailen usein laulujen sanoituksia omaksi ilokseni.
VastaaPoistaMukavaa sunnuntaita <3
Tuo on todella hieno kappale - hyvää sunnuntaita Mai!
PoistaUpeita sanoituksia hänelle kyllä on, herkkää ja tunteita herättäviä.
VastaaPoistaKappale hieno! Mukana jälleen minäkin omalla panoksellani.
Mukavaa sunnuntaita sinulle!
Lindholmin rento tyyli on aina vedonnut minuun. Sanoja pitäisi lukea laulua ja melodiaa kuunnellessa.
PoistaKiitos runosta - hyvää sunnuntaita!
Tämä olisi kiva lukea. Lindholmin sanat (ja sävelet) uppoavat hyvin minuunkin.
VastaaPoistaLindholm on niin ihana ja rosoinen <3 Jos luet Katja, niin kuuntele samalla säveliä!
Poista