Riika Helle-Kotka - Auringonpilkuttaja

Välillä poika laski päänsä syliini, suden poika, pentuni.

Riika Helle-Kotka (s. 1964) on runoileva kasvatustieteilijä, montessoriohjaaja ja vaihtoehtoisiin pedagogiikkoihin ja draamakasvatukseen perehtynyt luokanopettaja Espoosta. Hänen koulutustaustansa selittää runokokoelman Auringonpilkuttaja lähtökohtaa. Kokoelman runot käsittelevät lastenkasvatusta 1800-l900-luvuilla, jolloin lasta pidettiin pienenä aikuisena eikä lapsuuden tärkeyttä ihmisen kehityksessä vielä ymmärretty. Helle-Kotka nostaa esiin kolme henkilöä, joista jokaisen osuuksissa on roolirunoja eri puhujien näkökulmista. 

Ensimmäisenä esiintyy ranskalainen Jean Itard (1774-1838), joka toimi lääkärinä kuuromykkien laitoksissa. Hänen tärkein kasvatuskokeilunsa oli Victor Averyon, joka löydettiin vähän päälle 10-vuotiaana metsästä. Itard osoitti, ettei pojan jälkeenjääneisyys johtunut synnynnäisestä vajavuudesta, vaan ihmiskontaktien ja ohjauksen puutteesta. Victor sosiaalistuikin jonkun verran, mutta Itard kyllästyi ilmeisesti autistisen pojan vähäiseen edistymiseen ja hylkäsi tämän mielisairaalaan. Onneksi poika sai hellyyttä Itardin taloudenhoitajalta. 

Villi poikani kuulee jokaisen rasahduksen, käpälän painalluksen, juoksee jäniksen perään, katoaa metsän verhoihin.

Wikipedia listaa paljonkin vastaavia lapsia, jotka ovat eläneet susien, apinoiden tai muiden eläinten kasvattamina. Runot välittävät suurta hellyyttä näitä pieniä ihmislapsia kohtaan, joista kukaan aikuinen ei ajoissa huolehtinut. Victorista ei, kuten ei suuresta osasta muistakaan vastaavista lapsista, tullut ns. normaalia aikuista. Varhaislapsuuden laiminlyöntejä ei saatu paikattua.

Toinen pedagogiikan uranuurtaja kokoelmassa on Italian ensimmäinen naislääkäri Maria Montessori (1870-1952), joka sai kasvatusmenetelmillään hyviä tuloksia heikkolahjaisiksi diagnosoitujen lasten parissa. Hän perusti Montessori-kouluja ympäri maailman ja työskenteli väsymättä köyhien ja hylättyjen lasten hyväksi. Itse hän sai aviottoman lapsen. Hyvin koskettava on hänen pienen poikansa Marion vihantäyteinen rooliruno, jossa poika vihaa noita muita lapsia, jotka vievät äidin pois hänen luotaan. Äitiäänkin Mario vihaa.

Kadulla pimeiltä kujilta, rähjäisistä mökeistä, astelevat kalpeat pienet ihmiset, säikkyvät varjojaan, piiloutuvat hämärän katveeseen. Nuo arat eivät liiku eivätkä ketään liikuta.

Kokoelman kolmas kuuluisa pedagogi on Rudolf Steiner (1861-1925), joka kehitti antroposofisen elämänfilosofiansa ja paljon muuta. Suomessakin on Steiner-kouluja ja Steinerin pedagogiikkaan perustuva Snellman-korkeakoulu. Lasten kanssa työskentelevän Steinerin oma tragedia oli lapsettomuus, josta on myös koskettava rooliruno.

Auringonpilkuttaja-kokoelman lähtökohta on siis hyvin mielenkiintoinen ja Helle-Kotkalle luonteva valinta. Runojen puhuja vaihtuu kunkin kolmen osion sisällä ja lukija voi kuulostella, kuka mahtaakaan nyt olla äänessä, lapsi vai aikuinen. Kokoelma avaa runon keinoin hienosti ja koskettavasti lasten ja pedagogiikan historiaa. Runot soljuvat pehmeästi ja kauniisti, eläytyen lämmöllä vaihtuviin puhujiinsa.

Kokoelman julkkareista taltioidulla videolla Helle-Kotka kertoo kokoelmasta, sen henkilöistä ja lukee kokoelmasta otteita. Hän sanoo, että vanhempien tai kasvattajan tehtävä on aina vaikea, mutta olisi lapsen onni, jos lähellä olisi rakastava ja ohjaava kasvattaja, vaikka lapsuuden jättämiä traumoja ja kolhuja voi paikkailla jälkeenpäin. Väkisinkin tulee nyt joulun alla mieleen ne monet kodit, joissa lapsella ei ole turvallinen olo. Olematta mikään kasvatukseen keskittyvä kirja, kokoelman runot antavat ajattelemisen aihetta pienten lasten vanhemmille. Koskettava ja ajatuksia herättävä runokokoelma vaikkapa pukinkonttiin. Minä ihastuin ❤︎

Tehtäväni on nähdä lapsi, joka ei ole pieni aikuinen eikä kenenkään rönsyilevä jatkojohto.

Tehtäväni ei ole pitää lasta tyhjänä liitutauluna, jonka täyttäisin kirjoituksellani.

Tehtäväni on ohjata lasta täyttämään itse liitutaulunsa.

Auringonpilkuttajaa voi tilata täältä.

Bloggaukseni ihanasta satukirjasta:

Riika Helle-Kotka, Leea Pienimäki - Myrskyn aarre

Riika Helle-Kotka - Auringonpilkuttaja

Kuvitus Riika Helle-Kotka

Rosetta Versos 2021
Arvostelukappale kustantajalta - kiitos!
____________________

Auringonpilkuttaja on nautittavaksi makean karvas cocktail, jossa sekoittuvat fiktio ja fakta. Samalla se on matka aikakauteen, jossa lapsi harvoin nähtiin yksilönä eikä vielä tunnistettu lapsuutta omana erityisenä ajanjaksona.

Rosetta Versos on perulaistaustaisen Zoila Forssin toiminimi, jonka puitteissa hän tekee erityisesti runoihin liittyvää graafista suunnittelua, seripainantaa, käännöksiä, kustannustoimintaa ja tietysti kirjoittaa (esikoisrunoteos 2014). Forss tekee paljon yhteistyötä Suomessa asuvien, muilla kielillä kuin suomeksi kirjoittavien kirjailijoiden kanssa. 

Runosvengi - Untranslated Nature - Kääntämätön luonto

Kun Eeva oli Eeva ja Aatami oli Aatami, syntiä oli vain omenan ottaminen puusta.

- Farzaneh Hatami Landi

Runoantologia Untranslated Nature - Kääntämätön Luonto on Runosvengin ensimmäinen kirjan muotoon painettu julkaisu, johon on koottu kollektiivin viisikon (Anttila-Halinen, Forss, Helle-Kotka, Kotamäki, Sainio) runojen lisäksi heidän työpajoissaan tai muissa tilaisuuksissaan ahkerasti käyneiden runoilijoiden tekstejä. Tämä runoantologia julkaistaan osana yhteistyötä englantilaisen runoilija Andy Willoughbyn kanssa, joka ohjasi runotyöpajoja Helsingissä vuonna 2019.

Antologian kautta Runosvengi tuo esille runojen käännöstyön merkityksen. Tiedämme, että runoja ei voida aina kääntää onnistuneesti syntaktisten, tyylillisten ja kulttuuristen mallien erojen vuoksi, mutta monimuotoisuutemme on myös luonteemme. Käännöstyö on aina tulkintaa niin kuin elämäkin, ihmisluonto ja koko luonto kokonaisuudessaan jatkuvana runouden inspiraation lähteenä.

Olipa tämä mielenkiintoinen runoantologia, jonka yhteisenä nimittäjänä on eri taustaisten suomalaisten runoilijoiden luontokokemus. Antologia ei ole aivan kauttaaltaan kaksikielinen, sillä jotkut runot ovat vain englanniksi. Runojen yhteydessä mainitaan kääntäjä ja lopussa on kaikkien runoilijoiden CV:t Monet runoista ovat pitkiä ja dramaattisia, mutta löysin myös paljon huumoria ja pilkahtelevaa iloa. Runoista löytyy monenlaista tematiikkaa. Ne puhuvat korona-ajasta, muoviroskan valtaamista valtameristä ja siitä, miten pieni ihminen on tässä maailmankaikkeudessa. Runot puhuvat vuodenaikojen kierrosta, talvesta ja lumesta, kesästä, puutarhasta ja jopa viheliäisestä kurtturuususta! Runot puhuvat metsästä ja avohakkuista, Aatamista ja Eevasta ja Havis Amandasta.

Varis lentää Helsingin yllä

talvisen auringonlaskun

huippuhetkellä

Pilvet hekumoivat punaisina

Itämeri flirttailee

hetken syvän purppurana

Ohimoideni kuurasta

huolimatta

haluan silti kaiken.

- Helsingin yllä, Andy Willoughby

...

... solumme soljuvat kuin siivillä

maailmojen virroissa -

kaikki elämä kantaa jotakin,

tulee kannetuksi,

siirtää sirittävän säännön suunnan

ja lehden läpi kynttilä väpättää tasaista sanatonta mantraa:

pala

palaa

palauta

salaa -

rakennun unista,

niistäkin jotka unohdan

- DNA-uni, ote, Kasper Salonen

Luin runoja sekä suomeksi että englanniksi. Halutessaan voi vertailla tulkintaa. Untranslated Nature on todella monipuolinen ja hieno runoantologia, joka tuo suomenkieliselle runonlukijalle maahanmuuttajataustaisten suomalaisten runoilijoiden näkemyksiä. Antologian englanninkielinen nimi vihjaa myös runouden kääntämisen vaikeuteen. Suositan lämpimästi ja tämä antologia olisi mielestäni myös hieno joululahja vaikkapa kirjoittavalle nuorelle, koska siinä voi paneutua myös englanninkieliseen ilmaisuun ja tulkintoihin. Bloggaukseen valitsin muutaman minua puhutelleen runositaatin, toki paljon muutakin siteeraamisen arvoista olisi ollut.

Ikkuna lennähti auki

ja siinä hän oli. Suloisena,

tuulen pieksemänä, pörröisenä,

hengästyneenä,

hän repi takkisi auki,

viskasi hatun päästäsi,

ja työnsi sormensa

hiuksiisi. Kevät.

- Diliana Stoyanova

…

Kohtu vai kaatopaikka?

Muovijätteet kelluvat

laineilla muistolaattoina.

Ei päästä pois alkumerestä,

lapsivedestä.

Kaatopaikkana

Atlantin jätepyörre.

Pullopostin kuskeina merivirrat.

Me tukehdumme.

- Loppusijoitus, Riika Helle-Kotka

Runosvengi - Untranslated Nature - Kääntämätön luonto

• Toim. Zoila Forss ja Andy Willoughby
• Runoilijat: Ursula Anttila-Halinen, O. R. Helle-Kotka, Pirjo Kotamäki, Leena Sainio, Zoila Forss, Andy Willoughby, Kasper Salonen, Lauri Vanhala, Diliana Stoyanova, Shashank Mane, Diana Mistera, Leena Kellosalo, Ye Yint Thet Zwe, Anna Paula Herrera, Farzaneh Hatami Landi, Msblackrose, Mohamed Sleiman Labat, Yaseen Ghaleb. 
• Kutsutut kääntäjät: Teemu Halinen, Kalle Niinikangas, Meri Tirroniemi, Ye Yint Tin Aung Moe.
• Rosetta Versos 2021
• Arvostelukapple kustantajalta - kiitos!

Runoilijoiden esittelyjä

Antologiaa voi tilata täältä