6. syyskuuta 2016

Laura Gustafsson - Korpisoturi



Kolmevitonen Ahma on sovinisti, sivari ja survivalisti, joka tietää että SHTF* & TEOTWAWKI* tulevat vääjäämättä. Hän perusti linkolalaisen Edeninsä itärajan tuntumaan mummun perinnön turvin. Taakse jäivät työttömyyskortisto ja kela. Puolen hehtaarin tilukset riittävät omavaraisviljelyyn - härkäpapua, lanttua, naurista... Järven on läheinen sikatila rehevöittänyt levälätäköksi. Mukavuuksia ei ole, ei edes sähköä. Seinät huokuvat tuulta ja kylmää. Tunkeutujien varalle asevarustelun on oltava riittävä, ja niin se Ahmalla onkin - suorastaan kunnioitettava. Suo, kuokka ja rynnäkkökivääri.

Ahma kuuntelee uutisia patteriradiostaan, lukee iltapäivälehtiä kylän rautakaupan kassajonossa ja juttelee hengenheimolaistensa kanssa nettifoorumilla kirjaston tietokoneella. Elämänfilosofiana on yleinen vastustaminen, minkä kohteeksi joutuvat mm. Venäjä, EU, turvapaikanhakijat, feminismi, raha ja pankit, koko nyky-yhteiskunta.

Tiluksilla alkaa pyöriä villiintynyt jättimäinen emakko, johon Ahmalla on viha-rakkaussuhde. Hän pelastaa mm. kauhusta kirkuvan emakon kaivamastaan juoksuhaudasta ja tarjoaa sille sapuskaa. Emakko on kuin vahtikoira turvaa tuoden, se on ystävä yksinäisen korpisoturin elämässä. Väliin tosin suhde kärjistyy kun emakko tallaa ja tuhoaa lanttusadon.

'Lantut ovat minun. Minä tein työtä niiden eteen. Minä omistan ne. Jos haluat lanttuja, istuta itse perkele. (...)' Sika vaatii kyhnytystä. Ei häivy, vaikka Ahma kertoi sille tuntonsa. Jostain syystä elikon rapsuttamisesta ei tule paha mieli eikä muutenkaan vituta niin paljon.

Aivan eristyksiin ihmiskontakteista - etenkään naisista - Ahma ei pääse. Valmistautuessaan TEOTWAWKIIN hänellä on hurjasti hommaa. Työlista on pitkä vaatien ostoksia ja kuluttamista. Kylän rautakaupan kassalla hölöttää ylisosiaalinen ja ylimeikattu Pamsu, joka tekee itsepintaisesti tuttavuutta ja tuppautuu seuraan; mustan mamun raskaana oleva vaimo Linnea käy hevosensa kanssa auttelemassa speltin kylvössä; kirjoittaapa Ahma artikkeleita lehteenkin, jonka johdossa on valitettavasti nainen. Ja sitten on vielä nettiforumin tiehensä kävellyt Lynx.

Maailmanloppu ja hätätila  vyöryvät Suomeen odotettua nopeammin, sillä EU on määrännyt Suomelle suuret sanktiot ja kauppasaarron pakolaispolitiikan vuoksi. Vienti ei toimi, tuonti ei toimi. Kaupat tyhjenevät, tavarat on hamstrattu. Presidentti lausuu, poliitikot pitävät puheitaan. Anarkistisolu kaataa koko maan sähköverkon, koko yhteiskunta romahtaa. Shit hits the fan! Tässä sekasorrossa omaan napaansa tuijottava Ahma löytää itsestään armeliaita piirteitä: hän alkaa jakaa tarvitseville ruoka-apua yhdelle mitoitetusta varmuusvarastostaan. Mutta olot raaistuvat kun sivistyneen yhteiskunan rippeetkin katoavat täysin eikä mitään syötävää enää ole.

Näin tuumii kirjailija itse Korpisoturista:

Kolmas romaanini katsoo ihmistä raadollisuudessaan, pienuudessaan ja loputtomassa kauneudessaan. Se on tutkielma selviytymisstrategioista, yhteisöstä ja siitä, miten ihminen on lyhyessä ajassa menettänyt kosketuksen maahan, kaiken perustaan. Korpisoturi on rakkauskirje isänmaalle, äiti maalle, Suomen maaperälle, joka kasvattaa povessaan lantun ja nauriin, puolukan, männynkäppyrän, yksinäisiä petoja. Homo sapiensin kyky vallata alaa ja toimia suurten luonnonmullistusten kaltaisena voimana on kauhistuttava, mutta myös jotain ihailtavaa on ihmisen tavassa selviytyä mahdottomissa olosuhteissa; elämänvietissä, joka nousee silloinkin, kun olisi viisainta kuolla ja kompostoitua.


Teos on sirpaleinen ja alussa hulvattoman hauska. Gustafsson on napannut aiheita päivänpolitiikasta ja  uutisista, jotka sitten värittyvät ahmamaisen vinksahtaneiksi ja sarkastisen linkolalaisiksi. Gustafssonilla on sana hallussa ja hän kirjoittaa asiantuntevaa, terävää ja osuvaa tekstiä - kaikesta mitä taivaan ja maan välillä tapahtuu tai on aikojen saatossa tapahtunut.

Kun sitten SHTF & TEOTAWKI tulivat todeksi, hauskuus loppui tylysti. Ahma ja hänen hoteissaan majailevat ihmiset kokivat kovia, nälkää ja väkivaltaa. Ääriolot saivat ihmiset tekemään äärimmäisiä tekoja. Moraali jäi eloonjäämisvietin jalkoihin. Korpisoturilla on huumorinsa rinnalla vakavaa sanottavaa maailman ja Euroopan nykytilasta, haasteista ja uhkakuvista. Kirja sai ajattelemaan mm. sitä, miten haavoittuvainen yhteiskunnan infrastruktuuri on sähköverkon ja tietoliikenteen häiriöille. 

Viihdyin Korpisoturin matkassa erinomaisesti. Aavistuksen surullinen jälkimaku jäi, mutta onneksi lopussa orasti toivo. Elämänvietti voitti, tekoja ei kyselty.

Sanastoa:
* SHTF - When the Shit Hits The Fan. 
* TEOTWAWKI - The End of the World as we know it.

Blogeissa sanottua: Annelin kirjoissa

Laura Gustafsson
Korpisoturi
Into 2016
★★★★
Arvostelukappale - Kiitokseni kustantajalle

8 kommenttia:

  1. Tämä kiinnostaa minua kovasti ja odottaakin hyllyssä. Innostit, kiitos <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli hurjan hauska, kunnes sitten koko yhteiskunta romahti - ja tuli tragediaa, traagisuutta ja raadollisuutta. Sika & Ahma olivat hyvä pari :) Otin Sian esiin, kun kohtauksissa oli hulvatonta huumoria!

      Toivottavasti pidät Krista!

      Poista
    2. Ja ei ollut mitään hajua noista survivalistien lyhenteistäkään, googlattava oli :) Opin siis taas!

      Poista
  2. I am learning something new from the Glossary. Have a wonderful day!

    VastaaPoista
  3. Tämä on tulossa minullekin lukuun tänä syksynää. Odotan lukukokemusta mielenkiinnolla!

    VastaaPoista
  4. Luin tämän Isomäen "Haudattu uhka"- teoksen perään ja teemassa pysyttiin linkolalaisittain ja huovismaiseen malliin. Mainio postauksesi ei jätä mitään lisättävää! Sirpalemaisuus toimi ja huumori kukoisti islamisaation ja maailmanlopun meiningin uhallakin. Kirjailija letkauttelee Ahman suulla oivia viisauksia, kuten "Historia opettaa, eivät joululaulut","Miehen pitää tietää syntyneensä riisinjyvästä" ja "Ei voi olla vapaa vieraalla kielellä" Monisyinen ja hauska teos:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gustafsson tosiaan piilotteli noita helmiään sirpaleisiinsa. Varsin julmaksi ja raa'aksi meno äityi, oliko aivan pakko? Kirjailija varmaan halusi osoittaa, että oman hengen säilyttäminen ajaa inhimillisyyden ja ns. sivistyksen ohi.

      Kirpakkaa ja hauskaakin onneksi. Huorasatu pitää talven mittaan lukea!

      Poista
  5. Korpisoturista minulle jäi mieleen, että se on tärkeä ja ajankohtainen kirja. Tuo wannabe-survivalisti ilahdutti ja ärsytti minua. Arvostin kirjailijan tekemää pohjatyötä.

    VastaaPoista

Kiva kun kävit & kiitos kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...