Maritta Hirvonen - Komediantit

Keskimmäisenä koppalakkirivistössä istuu viiksiperkele itse, vaaleanharmaassa takissa, rautaristi rinnallaan. Hänen silmänsä ovat kiinni, ja hän hymyilee kuin näkisi kaunista unta. Weberin Taika-ampuja on hänen lempioopperansa.

Nokialainen Maritta Hirvonen on kirjoittanut aiemmin kaksi tietokirjaa, ihastuttava Komediantit on hänen esikoisromaaninsa. Romaani kertoo useammassa aikatasossa toisen maailmansodan jälkeistä Saksaa kiertävästä Schreierin sirkusperheestä, jolla on alalla monen sukupolven traditio. Lukija saa eläytyä näiden komedianttien arkiseen elämään, harjoitteluun ja sinnikkyyteen.  Kirjan lopusta löytyy perheen sukupuu, henkilöt syntymäaika- ja kuolintietoineen. Komediantit yllätti monella tapaa. Hirvosen siviiliura, 21 vuotta Tampere Filharmonian intendenttinä kuuluu musiikin tietämyksestä ja saksankielisten liedien valinnoista ja sanoista. Kirjailija on varmastikin seurannut läheltä balettitanssijoiden tai sirkusesiintyjien harjoittelua ja esiintymisiä, sillä niin eläytyvää ja asiantuntevaa hänen tekstinsä on.

Pilvet roikkuvat harmaina patjoina kattojen päällä. Haisee sateelle ja jollekin mädäntyneelle. Olen palaamassa harjoituksen jälkeen kotiin. Juuri kun saavun Königstrasselle, melkein talomme kohdalle, näen perheeni astumassa ulos ovesta. Isä kävelee edellä, hänen jälkeensä Thomas, ja vähän kauempana heistä äiti. Perässä tulee sotilas kivääreineen ja hätistelee heitä kulkemaan nopeammin. Mutta eivät he hidastele, vaan melkein juoksevat matkalaukkuineen.

Tämä oli päivä jona dresdeniläinen Esther Weiss näki viimeisen kerran vanhempansa ja pikkuveljensä. Kohtaaminen oli sanaton, vain äiti vinkkasi silmillään ja melkein huomaamattomalla päännyökkäyksellään tyttärelleen, että mene, elä elämääsi ja tule onnelliseksi. Kulturellin juutalaisperheen tytär Esther soitti pianoa ja tanssi Dresdenin oopperan baletin kuorossa, mutta natsismi tuhosi hänen unelmansa maailman oopperalavoista. Esther saa uuden nimen ja identiteetin sekä väärennetyn passin. Lopun elämäänsä hän elää Arabella Richterinä, jonka isä oli muka Puolan rintamalla kaatunut Wehrmachtin sotilas.

Länteen pakenevan ja nääntyneen Arabellan pelastaa Schreierin kiertävä sirkus. Tyttö jää asumaan heidän kanssaan ja sitkeästi harjoittelemalla hänestäkin tulee esiintyvä sirkustaiteilija. Vuosikymmenestä toiseen komediantit matkaavat vaunuineen kaupungista toiseen, pystyttävät ja purkavat telttansa ja toivovat yleisöä, mutta sodanjälkeisessä Saksassa on sekasortoista ja kaikesta puutetta. Schreierin sirkuksen kohtalo on alinomaa vaakalaudalla.

Naisesta on tullut riesa. Kävelee perässä ja kyselee mitä teemme ja miksi. Mitä helvetin väliä sillä on? Tehdään niin kuin aina on tehty. Edith sitä vaunussaan hyysää, nälkiintynyttä reppanaa, jonka luut varmaan napsahtaisi poikki, jos vähänkin tyrkkäisi. Edes yhtä keilaa ei pysty noilla käsillä kantamaan. Joka paikkaan se tunkee surkean naamansa. Sen posket on kuopalla ja mustat silmät kyselee ja etsii katsetta. Miksi? Sen pikku paskiaisen pitäisi ymmärtää, että minulla on tekemistä.

Noin kirjoitti epävarma Arabella päiväkirjaansa. Hän rakastui koko sydämensä voimalla sirkuksen johtajan poikaan Heinziin ja heistä tulee lopulta pari, vaikka sirkuslaiset eivät juuri privaatteja yhteisöönsä kelpuuttaneet.  Syntyy kolme lasta, joilla on geeneissään esiintymisen taito. Arabella valitsee salaamisen: hän ei koskaan kerro miehelleen juutalaisuudestaan tai menneisyydestään ja melkein kaiken hän on entisestä elämästään unohtanutkin. Vähäiset muistot tulvivat kuitenkin mieleen painajaisina. Kirjan toisessa osassa hän käy kirjeenvaihtoa Dresdenissä edelleen asuvan lapsuudenystävänsä Giselan kanssa, joka on DDR:n ideologian ja kommunismin aivopesemä. Rautaesirippu erottaa nämä naiset, jotka  kertovat toisilleen muistoja lapsuudestaan ja niistä paljastuukin jotain hyvin dramaattista.

Komediantit on upea esikoisromaani. Ihailin Maritta Hirvosen kauniisti soljuvaa, kuvailevaa tekstiä ja hänen musiikintietämystään. Itse en kunnon sirkusta ole livenä nähnyt, kiertävien pienempien tivoleiden esityksiä vain. Sirkustaiteilijat ovat taidoillaan ja kehonhallinnallaan yhtä loistavia kuin oopperalavojen balettitanssijat, mutta taidemuoto ei ole yhtä arvostettu. Romaani palautti mieleen taas kerran toisen maailmansodan mielettömyyden ja natsien juutalaisvainot. Sodan loppuvaiheessa liittoutuneet pommittivat Dresdenin tiilimurskaksi. Kirjan toisen osan kirjeenvaihto Arabellan ja Giselan välillä toi selvästi esiin, miten vastakkaiset ideologiat saavat ihmiset käyttäytymään tavallaan samoin: usko omaan ideologiaan on sokeaa ja menee kaiken edelle, jopa perheenjäsenet ilmiannetaan.

Sirkuksen maailmaan oli kiehtovaa tutustua ja pidin eri kielisistä laulujen ja liedien sanoituksista, joiden nimet ja säveltäjät on listattu teoksen lopussa. Esitysten ja näytösten kulku oli loistavasti kuvattu. Minua kutkutti tietää, onko Schreierien sirkusperheellä todellinen esikuva, mutta asia ei minulle selvinnyt. Sen sijaan dresdeniläinen maailmankuulu Sarrasanin sirkus oli olemassa. Kirjan kansi on yksi vuoden kauneimmista: taiteilija Tuulikki Pietilän teos Taitoratsastaja-jonglööri vuodelta 1964.

Maritta Hirvonen - Komediantit

Kansitaide Tuulikki Pietilä, Taitoratsastajatar-jonglööri, 1964, Kansallisgalleria
Stresa 2020
Kustantajalta
______________

Elämä on ihanaa  /  Jorman lukunurkka

Komediantit on kertomus sirkuksesta, rakkaudesta ja pakolaisuudesta. Maneesilta vaunuun kuuluva musiikki tuo muistoja mieleen Arabella Schreierille, jonka tie oopperan balettioppilaasta kiertävän sirkusperheen artistiksi on ollut kuoppainen, mutta täynnä elämää. Päähenkilön ja Dresdeniin jääneen ystävättären kirjeenvaihdossa kohtaavat kaksi lapsuutta ja todellisuutta, natsi-Saksan ja DDR:n. Voiko kummastakaan selvitä?

Maritta Hirvonen on nokialainen, Tampereella syntynyt vapaa kirjoittaja. Hirvonen on toiminut taustavaikuttajana kirjallisuuden ja muun kulttuurin alalla. Hänellä on takanaan kolmikymmenvuotinen ura Tampereen kulttuurihallinnossa, josta viimeiset 21 vuotta Tampere Filharmonian intendenttinä. Aiemmat teokset Seiso vankkana suomalainen & Hämäränmaassa valon syvyys.