Maria Pettersson - Historian jännät naiset

Toimittaja Maria Petterssonin tietokirja Historian jännät naiset tuo lukijan tietoisuuteen satakunta uskomatonta naista historian hämäristä, eri vuosisadoilta, vuosilta ennen ajanlaskumme alkua 1900-luvulle. Kriteerinä naisen pääsylle kirjaan on ollut hänen elämänsä jännyys tai jännittävyys. Syntyperäisiä suomalaisia naisia kirjassa ei ole, sillä vain muutaman valinta olisi tuntunut epäreilulta, sanoo Pettersson. Kenties joskus on luvassa teos suomalaisista jännistä naisista. Kaksi kirjan naisista on käynyt Suomessa. Sotakirjeenvaihtaja Martha Gellhorn (s. 1908) oli todistamassa Suomen talvisodan alkua marraskuussa 1939 ja tutkimusmatkailija / matkakirjailija Ethel Brilliana Tweedie (s. 1862) matkaili ympäri Suomea 1800-luvun lopulla ja kirjoitti kokemuksistaan matkakirjan.

Pettersson on ryhmitellyt naiset seitsemän otsikon alle: Tiedenaiset, Hallitsijat, Taiteilijat & urheilijat, Aktivistit & toisinajattelijat, Rikolliset & virkavalta, Sotilaat & vakoojat sekä Tutkimusmatkailijat & seikkailijattaret. Kussakin ryhmässä loistavat poissaolollaan tunnetuimmat historian naiset ja mukaan on otettu naisia unohduksesta. Jokaisesta naisesta Pettersson kertoo elämäkertamaisesti tärkeimmät faktat sekä lisäksi heidän omalaatuisista tempauksistaan ja ansioistaan. Teksti on vetävästi kirjoitettu, vaikka faktapainotteista onkin. Toki luettua suurin osa faktoista häipyy mielestä, mutta kirjaan voi ja kannattaa palata myöhemminkin. Useimmista naisista on löydetty valokuvat tai heitä esittävät maalaukset.  Yhteistä näiden naisten elämäntarinoille on hurjuus ja lannistumattomuus. Patriarkaatti on heitä alistanut ja heidän toimintaansa suitsinut, mutta uskomattomalla sisulla naiset ovat puskeneet eteenpäin valitsemallaan tiellä.

Pettersson sanoo, että tämä ei ole kirja naissankareista, mutta monet kirjan naisista ovat olleet poikkeusyksilöitä. He olivat poikkeuksellisen lahjakkaita, poikkeuksellisen rikkaita tai vaikutusvaltaisia. Lisäksi he olivat sinnikkäitä ja rohkeita kieltäytyessään heille varatusta naisen roolista. Muutama kirjan naisista oli minulle tuttu entuudestaan, suurin osa tuiki tuntemattomia. Jokainen näistä naisista ansaitsisi noston bloggauksessani, mutta se ei toki ole mahdollista - kannattaa tutustua tähän upeaan kirjaan, joka on ulkoasultaankin todella edustava ja tyylikäs.

Itävaltalainen ydinfyysikko Lise Meitner (s. 1878) työskenteli yhdessä saksalaisen Otto Hahnin kanssa. Itse asiassa Meitner keksi ja ymmärsi ydinfission, mutta kemian Nobel meni Hahnille fissioreaktion löytämisestä vuonna 1944. Tämähän oli tiedemaailman käytäntö tuolloin; sama kohtalo oli Marie Curiellakin aluksi.

 

Monet naiskirjailijat ovat julkaisseet teoksiaan aviomiehensä nimellä, koska kirjailijuus ja julkaiseminen eivät olleet naisille mahdollista. Maria Anna Mozartia (s. 1751) pidettiin lahjakkaampana kuin pikkuveljeään Wolfgang Amadeusta, mutta Marian oli luovuttava sävellystyöstä 18-vuotiaana. Isä näet naitti tytön 15-vuotta vanhemmalle leskimiehelle, jolla oli entuudestaan jo viisi lasta.

Gustav Mahler kielsi vaimoaan Alma Mahleria os. Schindler (s. 1879) jatkamasta säveltämistä, mutta julkaisi myöhemmin vaimonsa sävellyksiä omissa nimissään. Osa Fanny Mendelssohnin (s. 1805) sävellyksistä on julkaistu hänen veljensä Felixin nimissä!

Michael Field oli kirjailijanimimerkki, jonka takaa paljastuivat insestiset lesborakastavaiset Harris Bradley (s. 1846) ja Edith Emma Cooper (s. 1862).

Suffragettien taistelu naisten oikeuksien puolesta Englannissa 1900-luvun alussa oli vallan hurjaa ja väkivaltaista. Pettersson esittelee kirjassa näistä naisista kaksi: polion takia pyörätuoliin joutuneen Rosa May Billinghurstin (s. 1875), joka vankilaan jouduttuaan ryhtyi syömälakkoon sekä  jujutsumestari Edith Margaret Garrudin (s. 1872), joka opetti suffrageteille taistelulajeja, perusti henkivartijajoukot ja taistelukerhon sekä jujutti ja hakkasi poliiseja. Uskomatonta!

Britanniassa kamppailu naisten äänioikeuden puolesta oli poikkeuksellisen rajua. WSPU (Women’s Social and Political Union) tunnettiin kansalaistottelemattomuudesta ja suorasta toiminnasta. Sen jäsenet järjestivät mielenosoituksia, räjäyttivät pommeja, rikkoivat ikkunoita, tuhosivat postilaatikoita sekä tuhopolttivat kirkkoja ja tyhjiä rakennuksia, ja kun heidät pidätettiin, he menivät syömälakkoon. Vuosina 1905-1914 vankiloissa istui yli tuhat suffragettia.

NÄISTÄKIN NAISISTA VOI LUKEA KIRJASTA

* Sophie Blanchard (s. 1778) oli Napoleon Bonaparten pääaeronautti, joka kuumailmapalloili uhkarohkeasti ympäri Eurooppaa ja jonka tehtävänä oli suunnitella Britannian valloituksen kuumailmapallohyökkäykset.

* Hollantilaissisarukset Freddie (s. 1925) ja Truus (s. 1923) Oversteegen pestattiin teinityttöinä vastarintaliikkeeseen viattoman ulkonäkönsä takia. He pelastivat juutalaislapsia, räjäyttivät rautateitä, viettelivät saksalaisupseereita ja ampuivat natseja.

* Roberta Cowell (s. 1918) oli vankileiriltä selviytynyt toisen maailmansodan hävittäjälentäjä ja kilpa-autoilija sekä ensimmäinen transnainen, jolle suoritettiin Britanniassa sukupuolenvaihdoskirurgiaa.

 

Entä mitäpä tuumit tästä naisesta? Aimée Crocker (s. 1864) oli yhdysvaltalainen prinsessa, satumaisen rikas kirjailija, seikkailijatar ja sarjarakastaja, joka järjesti uskomattomia juhlia ja ennen kaikkea herätti pahennusta.

Kun on lukenut näiden sadan naisen uskomattomat elämäntarinat, voi todeta että totuus on todella tarua ihmeellisempää! Historian jännien naisten ensimmäinen 4000 kappaleen painos loppui kuulemma hetkessä, toinen 3000 kappaleen painos on tulossa. Upea ja ulkoasultaan edustava teos on kertakaikkisen loistava lahja jokaiselle naiselle! Maria Mannerin suunnittelema kansi on yksi vuoden edustavimmista.

Maria Petterson - Historian jännät naiset

Kansi Maria Manner
Atena 2020
Kustantajalta
_______________

Historian jännät naiset marssittaa esiin liudan kiinnostavia naisia, jotka ovat jääneet suurmieshistorian varjoon: kiinnostavia, uskomattomia, kauheita, törkeitä, sankarillisia ja ennen kaikkia jänniä persoonia. 

Maria Pettersson (s. 1984) on Journalisti-lehden päätoimittaja ja historiaharrastaja, jonka unelma–ammatti oli kansainvälinen seikkailijatar. Historian jännät naiset sai alkunsa Petterssonin Twitter-sarjasta, joka laajeni kirjaksi.