Marie Benedict - Rouva Einstein

Marie Benedictin teos Rouva Einstein kuvaa Albert Einsteinin (1879-1955) ja hänen ensimmäisen vaimonsa Mileva Marićin (1875-1948) rakkaus- ja avioliittodraamaa. Itse en ole ikinä uhrannut ajatustakaan A. Einsteinin yksityiselämälle - eikä ollut kirjailija itsekään, mutta aikamoiseksi itsekkääksi paskiaiseksi Benedict herran kuvaa. Toki on muistettava, että teos on fiktiota. Kirjan lopussa kirjailija luettelee lukuisia faktalähteitä, mm. Einstein Papers -nettisivun. Mikä on totuus Milevan osuudesta suhteellisuusteorian synnyssä? Spekulaatioita on esitetty puoleen ja toiseen. Kirjassa Benedict väittää vuonna 1905 julkaistun suppean suhteellisuusteorian olleen Milevan, vaikka se kirjattiin Albertin nimiin.

Mileva ja Albert tutustuivat opiskellessaan fysiikkaa Zürichin teknillisessä korkeakoulussa 1896, jossa Mileva oli kuuden opiskelijan joukossa ainoa nainen. Hän oli kotoisin pienestä serbialaisesta kylästä ja ontui toista jalkaansa. ’Lännessä’ itäeurooppalaisiin suhtauduttiin alentuvasti ja itäeurooppalaiseen naiseen eritoten. Professori Weber nöyryytti Milevaa kaikin tavoin. Kurssitoveri Albert, jolla oli villisti sojottavat hiukset ja ryppyiset puvut, alkoi liehitellä Milevaa ja tuppautui käyttäytymissääntöjä uhmaten kutsumatta viuluineen tämän pensionaatin musiikkihetkiin. Mileva yritti vastustaa Albertin ruskeita silmiä, opiskeli jopa vuoden Heidelbergissä tunteitaan viilentääkseen, mutta rakastumista ei voinut paeta. Albert oli boheemi ja sanoi Milevaakin sellaiseksi, mikä oli arvostuksen, ei paheksunnan osoitus. Tulevaisuudessa he rakastaisivat toisiaan ja tekisivät tasavertaisina tiedettä - mutta toisin kävi.

Lieserlin tragedia on faktaa

Vasta vuonna 1986 selvisi, että Mileva synnytti tammikuussa 1902 tyttären, siis ennen avioliiton solmimista. Lapsen syntymä selvisi Albertin ja Milevan tuolloin julkistetusta kirjeenvaihdosta. Molempien vanhemmat olivat vastustaneet jyrkästi nuorten avioliittoa, erityisesti Einsteinin äiti mm. siksi, että Mileva oli neljä vuotta Albertia vanhempi. Skandaalia välttääkseen raskaana oleva Mileva joutui keskeyttämään opintonsa ja matkustamaan Zürichistä lapsuudenkotiinsa Serbiaan. Mileva palasi Zürichiin ilman tytärtä, joka jäi joko Milevan äidin hoitoon tai annettiin adoptioon. Tarkkaa tietoa tästä ei ole. Se tiedetään, että Lieserl kuoli puolentoista vuoden iässä syyskuussa 1903. Ajan kaksinaismoraalista tai sitten Albertin kylmyydestä kertoo se, että pari avioitui tammikuussa 1903 ja Lieserl sai jäädä silloinkin Serbiaan. Kirjassa Mileva käy sairastunutta tytärtään katsomassa, mutta isä ei kertaakaan. Miten raskasta kaikki tämä olikaan Milevalle.

Einsteinien perheeseen syntyy pian ’esikoinen' Hans Albert 1904 ja pikkuveli Edouard 1910. Milevasta tulee kotiäiti, joka seuraa sivusta Albertin uran nousukiitoa. Huippuälykkään Milevan omat fyysikon urahaaveet romuttuvat ja Albert näyttäytyy kirjassa itsekkäänä ja välinpitämättömänä isänä ja aviomiehenä, joka jopa syyttää vaimoaan raskaaksi tulosta heidän seurusteluaikanaan. Avioliiton alkuvuosina keskusteltiin sentään vielä tieteestä kotona, mutta nopeasti Albert sivuuttaa vaimonsa tiedeasioissa täysin. Mileva poikineen seuraa miestään maasta ja kaupungista toiseen - Bern, Praha ja Berliini vuonna 1914. Sittenkin Berliini, vaikka Albert vihasi Saksaa eikä enää ollut edes maan kansalainen. Mutta virat olivat upeita ja suitsutus hunajaa. Milevan kannalta katsoen Berliini tiesi pahasti rakoilevan avioliiton loppua: siellä asui Albertin serkku ja rakastajatar Elsa Löwenthal, jonka kanssa rakkaussuhde oli kestänyt jo kaksi vuotta. 

Rouva Einstein päättyy vuoteen 1914, jolloin Mileva palaa poikineen Zürichiin. Wikipediasta luin, että Einsteinien avioero astui voimaan vasta 1919 sopimuksella, jossa Albert lupasi lahjoittaa ounastellun tulevan Nobel-palkintonsa rahat Milevalle. Varat säätiöitäisiin poikien koulutusta varten. Vanhemmasta pojasta tuli insinööri; nuorempi, hyvin lahjakas poika sairastui skitsofreniaan kaksikymppisenä ja eli elämänsä laitoksissa. Oli mielenkiintoista tutustua tämän sitkeän ja huippuälykkään naisen tarinaan, jonka lahjakkuus valui epätasa-arvoon ja misogyniaan.

Toisenlainen kahden huippufyysikon tarina on nobelistipari Pierre ja Marie Curien tarina. Espanjalainen Rosa Montero on kirjoittanut Marie Curiesta upean teoksen La rídicula idea de no volver a verte, jota ei valitettavasti ole suomennettu.

Marie Benedict - Rouva Einstein
Alkuteos The Other Einstein 2016
Suomentanut Kaisa Haatanen
Sitruuna Kustannus 2020
Äänikirjan lukija Ritva Holmström
_______________

Kirjoihin kadonnut

Kirjojen kuisketta

Kirsin Book Club

Heather Terrell (s. 1968) on yhdysvaltalainen kirjailija ja juristi, joka käyttää myös pseudonyymiä Marie Benedict.