Eesti ja Soome luulet / 8+8 II - Mathura #runosunnuntai

8+8 II /  Eesti ja Soome luulet / Suomalaista ja virolaista runoutta on kaksikielinen runoantologia, joka esittelee kahdeksan suomalaisen ja kahdeksan virolaisen nykyrunoilijan tuotantoa. Runot on luettavissa vain yhdellä kielellä ja runoilijakohtaisesti on listattu mistä kokoelmista runot ovat, mutta sen enempää runoilijoista ei kerrota. Hyvin mielelläni olisin lukenut suomalaistenkin runoilijoiden runot, mutta ihastelen kyllä runoilijavalintaa - kaikki valitut ovat loistavia suomalaisia nykyrunoilijoita.

Suomalaisista ovat mukana minullekin tutut huippunimet Anja Erämaja, Sanna Karlström, Tomi Kontio, Henriikka Tavi ja Ilpo Tiihonen, joiden runoihin olen aiemmin ihastunut. Tutustumatta ovat itsellä vielä Birgitta Boucht, J. K. Ihalainen ja Hannu Kankaanpää. Virolaisista ovat mukana Maarja Kangro, Andrus Kasemaa, Mathura, Liisi Ojamaa, Ly Seppel, Karl Martin Sinijärv, Andra Teede ja Tõnu Õnnepalu. Heistä olen tutustunut vain Maarja Kangroon novellistina Nippernaati #1:ssä.

Nyt käytän bloggarin vapautta ja puhun ainoastaan Mathurasta, sillä hänen runojensa teemat kiehtoivat minua. Estonian Literature kertoo runoilijasta paljonkin englanniksi. Oikealta nimeltään hän on Margus Lattik ja syntynyt vuonna 1973. Mathura on kaupunki Intiassa, ja pseudonyymi juontaa Intiassa vietetyiltä ajoilta. Mathura on julkaissut useita runokokoelmia, lastenkirjan ja kirjoittanut laululyriikkaa. Häneltä on suomennettu runokokoelma Kimalaispäivä / Basam Books (2015). Mathura  on myös kuvataiteilija, ja se juuri oli se jokin, joka kiinnitti huomioni. Mathuran runot on suomentanut Katja Meriluoto.

Public Domain

Mathuralta on 8+8 II -antologiassa sikermä eri taiteilijoille omistettuja runoja. Mukana on runot Johannes Vermeerille, Edward Hopperille (1882-1967), Veikko Vionojalle, Thórarinn B. Thórlakssonille (1867-1924), Andrei Tarkovskille ja Isabella Stewart Gardnerille (1840-1924). Minusta tämä oli hyvin mielenkiintoista. Itse olen Amsterdamista tuonut kotiin tuon Vermeerin ihanan Maitotytön julisteena ja ihaillut hänen muitakin teoksiaan Rijksmuseumissa. Runossa Delft Mathura puhuu Vemeeristä näin:

Täällä sinä maalasit ja uskoit, täällä rakastit,

vihasit. Uskoit. Ennemmin tai myöhemmin kaikki löytää

vastakuvansa - vesi taivaassa, taivas maassa -

ja menneisyys on vain nykyhetken avaimenreiän läpi

nähty camera obscura. Hillityt

harjakset. Juuri sekoitettu väri. Tietoisuus siitä, että

ennemmin tai myöhemmin jokaisesta suuresta lahjasta

tulee jonkun tulonlähde.

...

Ihmisten notkea toimeliaisuus. Sade, joka valuttaa yhä

enemmän vettä hopeisiin kanaviin. Sade.

Joku pysähtyy seuraavalla sillalla. Yhä sataa.

Nieuwe Kerk. Sade ja valo.
***

The Martha McKeen of Wellfeet / Studio Galleryn juliste

Edward Hopper kiinnitti huomioni, koka mm. Tommi Melender on jossain teoksessaan sanonut ihailevansa hänen teostaan Nighthawks - Yöhaukat vuodelta 1942 yli kaiken. Mathura runoilee tässä antologiassa teoksesta The "Martha McKeen" of Wellfleet 1944, joka on tunnelmaltaan jotain aivan muuta kuin tumma Yöhaukat: maalauksessa on keveää taivaan- ja merensinistä, poutapilviä, purjeita ja lokkeja. Teos 'Martha McKeen' ilahduttaa taiteenystävää Madridissa Museo Nacional Thyssen-Bornemiszassa enkä siitä löytänyt julkaisuvapaata versiota, vain julistekuvan. Pitkä runo alkaa näin:

Ensimmäinen luonnos:

Ääriviivat.

Horisontti, joka puolittaa palttinan.

Hiukan epämääräistä heleyttä.

Toinen luonnos:

Lintumuhkurat kuin patsaat, ethän vielä tiedä

onko tämä lähtö

kotisatamasta

vai tervehdys vanhalta tutulta luodolta.

Public Domain

Islantilaisesta taidemaalarista Thórarinn B. Thórlakssonista en ollut kuullutkaan, mutta tämä hevosmaalaus vuodelta 1900 on innoittanut Mathuraa runoilemaan näin:

Silloin kun maa paljastuu lumen alta,

herää myös taivas uuteen eloon.

Hevonen, täydellinen eläin, tulee

joelle juomaan, ja sammal sen jalkojen alla

kasvaa suhisten suureksi. Yö kerää

rippeensä ja vaeltaa

etelään. Kolme päivää. Kolmeen päivään en ole

nähnyt ristinsielua ja

sisimpäni on nyt yhtä tyhjä

kuin maisema ympärilläni. Tyhjä,

täpötäynnä avaruutta.
***

Kerroin bloggauksessani nyt vain Mathuran runoista, jotka kuvataide on inspiroinut. Me ihailemme entisaikojen taidemaalareita museoissa, mutta on kiehtovaa että joku heistä ja heidän taiteestaan myös runoilee. Toivon että viihdyit tämän pienen runon ja kuvataiteen yhteensulauman parissa. 8+8 II / Eesti ja Soome luulet / Suomalaista ja virolaista runoutta on hieno Suomen ja Viron välinen runohanke, jonka runoista varmaan jokainen löytää itseään puhuttelevaa. Pari säettä vielä tähän loppuun Veikko Vionojalle:

Keväinen haapa ja tuomenkukat,

kuunvalkeiden nuottisivujen hiljaisuus,

lapsuusniittyjen unettava rauha.

Kaikki se on palttinallasi

jaettu kauneus,

ja kauneus, sinä sanot, on aina muisto.

***

8+8 II / Eesti ja Soome luulet / Suomalaista ja virolaista runoutta

Toimittaneet Kalju Kruusa ja Hannu Oittinen

Runojen valinta Eeva Park, Kalju Kruusa ja Hannu Oittinen
Useita suomentajia, Mathuran runot Katja Meriluoto

Kansi Tarmo Puudist

NyNorden 2015

Kirjastosta
_______________

Virolaisesta runoudesta Suomessa / Heidi Iivari
Lukuhaaste Rakas Viro juhlistaa Viron 100-vuotista itsenäisyyttä - somessa #rakasviro

#runo18-haaste 

❤︎
SusuPetal runoilee olosuhteisiin osuvasti - JANO
Oma digitaide on innoittanut Esther Helmiää - katso upeat työt ja rakkausrunot!
Tuija hyppää kesäkuun syliin ja ilahduttaa meitä haikulla ja tankoilla - ihania - kiitos!
Omppu luki Lassi Hyvärisen runokokoelman Tuuli ja kissa
Heidi luki Rae Armantroutin runokokoelman Kunhan sanon