Mieko Kawakami - Breasts and Eggs & Heaven

Mieko Kawakami - Breasts and Eggs ****
Alkuteos Natsu Monogatari 2020

Kustantaja W. F. Howes Ltd.
Äänikirjan lukijat Emily Woo Zeller & Jeena Yi

En ole aivan varma, mistä nappasin Mieko Kawakamin nimen ja hänen teoksensa Breasts and Eggs, ehkä Elegian blogista. Olin varannut kirjan kirjastosta, mutta kuuntelin sen pääosin äänikirjana, mikä olikin upea kuuntelukokemus - taitava lukija, japanilaisen kirkasta & rauhallista proosaa, ja mielenkiintoinen kurkistus japanilaisen naisen elämään. Kirjan ensimmäisessä osassa Breasts tarinan kertoja Natsuko on kolmikymppinen kirjailijanalku, joka on muuttanut Osakasta Tokioon jo kymmenen vuotta sitten. Yhtään kirjaa hän ei ole saanut vielä julkaistua, toimeentulo on niukkaa ja pienen vuokrayksiön vuokrat rästissä. 

Osakassa edelleen asuva nelikymppinen sisko Makiko tulee vieraisille puhumattoman teinityttärensä Midorikon kanssa. Makiko on eronnut ja työskentelee baariemäntänä surren pieniä rintojaan ja rapistuvaa ulkonäköään. Hänellä on pakkomielle saada rintaimplantit eikä muusta puhu. Tytärtä ärsyttää äitinsä tissipakkomielle ja pohtii itsekseen päiväkirjassaan naiseutta, naiseksi kasvamista, kuukautisia ja munasoluja. Midoriko puhuu normaalisti koulussa, mutta kommunikoi äitinsä ja tätinsä kanssa vain paperilappusten välityksellä. Siskosten välit ovat jännitteiset, mutta oleskelu Natsukon ahtaassa asunnossa saa heidät avautumaan, missä auttaa railakas ryyppääminen.

Kirjan toinen osa Eggs kertoo ajasta kymmenen vuotta myöhemmin. Midoriko on nuori aikuinen ja seurustelee vakituisesti, viisikymppinen Makiko viihdyttää edelleen miehiä baariemäntänä Osakassa. Natsuko on saanut julkaistua yhden romaanin, ei seurustele, koska seksi on hänen mielestään kuvottavaa. Natsuko huomaa kuitenkin biologisen kellon tikittävän ja hänelle syntyy pakkomielle saada lapsi spermapankin ja keinohedelmöityksen avulla. Kirjan toinen osa vatvoo ehkä liikaakin yksinäisen naisen oikeutta saada lapsi sekä keinohedelmöitettyjen lasten oikeutta saada tietää alkuperänsä.  

Breasts and Eggs tuo esille japanilaisen naisen alisteisen aseman ja kysyy myös, kenellä on oikeus saada lapsi ja millä keinoin. Teemoiltaan kirja puhuttelee varmasti lapsettomia sinkkunaisia, jotka miettivät äitiyttä. Vanhenevan Makikon työpaikka baariemäntänä Osakan ravintolakortteleissa tuntui säälittävältä. Kun Natsuko ilmoittaa naispuoliselle kustannustoimittajalleen haluavansa lapsen, tämän reaktio on tyrmistys. Uraa tekevällä sinkkunaisella ei voi olla lapsia, piste. 

Kirjan nimi viittaa enimmäkseen munasoluihin, mutta kananmuniakin kirjassa esiintyy. Mm. vallan riemastuttavassa kohtauksessa, jossa nämä kolme naista rikkovat hiuksiinsa kaikki Natsukon jääkaapissa olleet kananmunat!

Mieko Kawakami - Heaven *****

Alkuteos Hevun 2009

Kustantaja W. F. Howes Ltd.

Äänikirjan lukija Scott Keiji Takeda

Kawakamin varhaisempi teos Heaven on järkyttävä romaani koulukiusaamisesta; tarina sijoittuu vuoteen 1991, ennen internetin ja nettikiusaamisen aikaa. Minäkertoja on 14-vuotias nimetön poika, jolla on ns. laiska silmä. Poika on saanut kiusaajiltaan haukkumanimen Eyes ja häntä kiusataan todella rankasti. Laiska silmä tarkoittaa karsastusta, syvyysnäön puuttumista ja näön puutteita ja sumenemista. Kawakami kuvaa shokeeraavasti, miten väkivaltaista ja systemaattista kiusaaminen on.

Samalla luokalla on tyttö nimeltä Kojima, jota kiusataan hänen likaisuutensa ja epäsiisteytensä vuoksi, mihin on omat, myöhemmin paljastuvat koskettavat syynsä. Näillä kiusatuilla nuorilla on tukenaan vain toisensa, sillä he häpeävät kiusatuksi tulemista niin kovin, että vaikenevat siitä tyystin. Nuoret ystävystyvät koulussa vaihtamalla kirjelappusia ja alkavat tapailla toisiaan myös koulun ulkopuolella. He puhuvat keskenään kaikesta muusta kuin kiusaamisesta, mutta kun he matkustavat kesälomalla junalla Tokion ulkopuolella sijaitsevaan taidemuseoon, patoutuneet tunteet purkautuvat.  

Poika ja Kojima miettivät paljon sitä, miksi heitä kiusataan ja etenkin Kojima yrittää jotenkin ylevöittää kärsimystään. Syynä on heidän mielestään yksinkertaisesti se, että kiusaajat voivat tehdä niin. Lopulta poika päättää kohdata kiduttajansa eikä enää vain alistua. Hän puhuttelee pääkiusaajaansa Ninomiyaa ja tämän apuria Momosea, mutta kiusaaminen vain yltyy. Kiusaaminen kulminoituu koulun pihalla  veriseen pahoinpitelyyn, johon opettajat ja sivulliset vihdoin puuttuvat.

Koulukiusaamistapauksissa uhri useimmiten vaikenee, eikä kerro asiasta vanhemmilleen tai opettajille. Mieleeni tuli Antti Röngän hieno esikoisteos Jalat ilmassa, jossa vanhemmat olivat samoin tietämättömiä poikansa kiusaamisesta. Myös Édouard Louis puhuu koulukiusaamisesta teoksessaan Ei enää Eddy. Kawakamin tarina on mielestäni näistä kolmesta rankin.

Mieko Kawakami is the author of the internationally best-selling novel, Breasts and Eggs, a New York Times Notable Book of the Year and one of TIME’s Best 10 Books of 2020. Born in Osaka in 1976, Kawakami made her literary debut as a poet in 2006, and published her first novella, My Ego, My Teeth, and the World, in 2007. Her writing is known for its poetic qualities and its insights into the female body, ethical questions, and the dilemmas of modern society. 

Paloma Sánchez-Garnica - Últimos días en Berlín

Paloma Sánchez-Garnican (s. 1962) muhkea lukuromaani Últimos días en Berlín (Viimeiset Berliinin päivät) oli toinen Premio Planeta -ehdokkaista vuonna 2021; se tuli toiseksi ja voitti 200.000 euroa. Romaanin aikajänne on pitkä ja juoni historiallisessa kontekstissa taitavasti punottu. Romaanin tapahtumat ja henkilöt liikkuvat vallankumouksen Pietarista 1917 nousevan natsismin Berliiniin 1933 ja siellä sodan päättymiseen asti. Sánchez piirtää vaikuttavan ja hurjan kuvan siitä, mitä Hitler ja Stalin aiheuttivat ihmisille älyttömillä ideologioillaan ja terrorillaan. 

Päähenkilö on espanjalaisvenäläinen Yuri Santacruz, joka syntyy Pietarissa noin 1910. Hänen isänsä Miguel oli töissä Espanjan Venäjän suurlähetystössä ja rakastui venäläiseen Veronicaan. Syntyi neljä lasta, joista Yuri oli vanhin. Ennen vallankumousta elämä oli hyvää ja perheellä kaunis koti, mutta vallankumous muutti kaiken: tuli anarkia, nälkä ja puute polttopuista. 1921 Pietarissa riehui lisäksi lavantauti ja nälkiintynyt vastasyntynyt Sascha sairastui vakavasti. Oli päästävä maasta pois, mutta passeja oli vaikea saada. Vihdoin oltiin asemalla, mutta äiti Veronicaa ei päästettykään lähtemään; myös yksi pojista, Kolja, hukkui aseman väentungokseen. Traumatisoituneet isä, Yuri ja sisko yrittävät rakentaa elämäänsä Berliinissä.

1933 Hitleristä tulee valtakunnankansleri ja nuori Yuri päätyy töihin Espanjan suurlähetystöön Berliinissä, asuntona on rouva Metzgerin vaatimaton ullakkohuone. Vuosikaudet Yuri yrittää selvittää äitinsä ja veljensä kohtaloita Venäjällä. Samaan taloon muuttaa korkea natsiupseeri, jonka kauniin vaimon Claudian ja Yurin välille kehkeytyy epätoivoinen ja kiihkeä romanssi, joka on tietysti hengenvaarallinen molemmille. Claudia on kiihkeä natsiaatteen kannattaja, kuten niin monet muutkin naapuruston asukkaista. Mitään pysyvää ei naimisissa olevan natsivaimon ja ei-natsin rakkaussuhteesta voi tulla. Tiet eroavat, mutta intohimo ja rakkaus säilyvät.

Yuri alkaa seurustella rouva Metzgerin lääkärityttären Kristan kanssa, on jo kosinutkin tätä. Mutta lähtiessään Venäjälle etsimään johtolankoja äidistään ja veljestään Yuri vangitaan ja hän joutuu vuosiksi Siperiaan Stalinin vankileirille. Tällä välin romahtavassa Berliinissä nämä kaksi samaa miestä rakastavaa naista, Claudia ja Krista, ystävystyvät ja tukevat toisiaan kokemissaan sodan kauhuissa. 

Últimos días en Berlín on komea, taidokas ja koskettava lukuromaani ihmisistä historian pelinappuloina. Se on myös kaunis rakkaustarina kolmiodraamasta, jossa samaa miestä rakastavat naiset ystävystyvät, sillä muuta vaihtoehtoa heillä ei ole selvitä natsien ja venäläisten naisiin kohdistamista julmuuksista ja raiskauksista. Ajankuva on hieno ja eläytyvä, natsiaatteen kiihkeys, ilmiannot ja vehkeilyt tulevat iholle. Omaan makuuni kirjan loppu oli turhan makea, mutta silti tämä oli erinomainen ja imussaan pitävä lukuromaani. Espanjalainen äänikirjatoteutus oli myös hyvä ja Neus Sendra selkeä-ääninen lukija. Lämmin suositus espanjaksi lukeville.

Paloma Sánchez-Garnica - Últimos días en Berlín

Planeta audio 2021

Äänikirjan lukija Neus Sendra

______________________

Sánchez puhuu kirjastaan lyhyesti Youtubessa.

Carmen Mola - La Bestia

Espanjalaiselta Carmen Molalta on suomennettu dekkarit Verimorsian & Purppuraverkko, joita en ole lukenut. Molan hyvin synkkä ja goottinen trilleri La Bestia (Peto) voitti vuoden 2021 arvostetun Premio Planeta -palkinnon - miljoona euroa! Samalla paljastui, että feminiinisen pseudonyymin taakse kätkeytyy kolme herraa: kirjailijat Antonio Mercero, Agustín Martínez ja Jorge Díaz. Premio Planeta -tittelistä kilpaili kaikkiaan 654 teosta. Toisena finalistina oli Paloma Sánchez-Garnican teos Últimos días en Berlín, jonka palkintosumma oli 200.000 euroa.

La Bestiassa eletään vuotta 1834 ja tapahtumapaikkana on Madrid. Kaupunkia piinaa kuolemaa kylvävä koleraepidemia, jota valtaapitävät, kirkkoa myöten, pitävät slummeissa elävien köyhien ja kurjien syynä. Madridin muurit on tiukasti suljettu ja slummialueita tuhotaan polttamalla. Kirjan alkukuva on groteski ja raju: kaikenlaisten haisevien jätteiden keskellä kulkukoirat kaluavat nuorten tyttöjen ruumiiden osia, päitä, käsiä ja jalkoja ja ympäriltä kuuluu huutoja peto, peto, sillä yleisesti uskotaan, että kyseessä on Jumalan rangaistus ja asialla on peto, La Bestia.

Tuona vuonna Espanjassa on käynnissä karlistisota, joka lisää yhteiskunnan sekasortoa. Karlistit ajoivat absoluuttisen monarkian ja kirkon asemaa, liberaalit taas kannattivat demokratiaa ja valtion ja kirkon eroa. 1800-luvun alun Madrid on synkkä ja taikauskoinen, kuin kaupunki keskiajalta. Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on valtava. Kaksi keskushenkilöä ovat purettavan talon vallanneet sisarukset: teini-ikäinen, punatukkainen ja kaunis Lucía ja hänen pikkusiskonsa Clara. Äiti Candida elätti tyttäriään pesemällä koleraan kuolleiden vaatteita, mutta sairastui itsekin ja kuoli. Nyt Lucía yrittää elättää kaksikkoa varastelemalla kuolleiden taloja.

Upeassa huvilassa elävä ylhäisönainen Ana Castelar harrastaa hyväntekeväisyyttä ja auttaa kolerasairaalassa. Ana on myös tunnettu rakastajistaan, jotka vaihtuvat alinomaa. Anan uusi suhde lehtimies Diegon kanssa muuttuu rakkaudeksi, mutta kylmä Ana uhraa miehen ja rakkauden aatteensa takia. Diegon ystävä, silmäpuoli entinen poliisi Donoso selvittää kuolemantapauksia ja sitä, minkä kaamean jäljillä Diego oli. Nuorten tyttöjen silvotut ruumiit eivät ole minkään pedon tekosia, sillä ruumiinosista löytyy ihmisen tekemä merkki. Asialla on siis sarjamurhaaja, joka murhaa nuoria tyttöjä.

Kun pikkusisko Clara katoaa, Lucía tekee kaikkensa siskon löytämiseksi ennen kuin on liian myöhäistä. Oma roolinsa romaanissa on kultaisella sormuksella, järkyttävän salaseuran tunnuksella. Otaksun, että La Bestia suomennetaan myös, joten en kerro tapahtumista tämän enempää. Totean vain, että trilleri vei keskiajan pimeyden keskelle, jossa aatteen vuoksi uhrattiin viattomia nuoria tyttöjä murhaamalla heitä keskiaikaisin kidutusvälinein. Vilkaisin Goodreadsissa annettuja tähtiä ja teos näyttää jakavan mielipiteitä. Minäkään en syttynyt, koska pidän enemmän cosy crimesta. La Bestia oli hyvin synkkä, mutta tuon ajan Madridin köyhyys, surkeus, taikausko ja pimeys olivat toki hyvin kuvattuja.

Carmen Mola - La Bestia / Premio Planeta 2021

Planeta audio 2021
Äänikirjan lukija Luis Posada
____________________