25. elokuuta 2019

Heli Laaksonen - Aurinko. Porkkana. Vesi. #runosunnuntai


Olen lukenut Heli Laaksoselta aiemmin kolme runokokoelmaa. Hurmaavakantisen kokoelman Aurinko. Porkkana. Vesi. päätin ottaa lukuun oitis, kun sen kustantajan uutuusluettelossa näin. Olen pitänyt kovasti Laaksosen lounaismurteella kirjoittamista runoista, vaikka tulen aivan toiselta murrealueelta. Lukijalle vinkiksi: pitää kuvitella runot lausuttuina, silloin hankalilta tuntuvien sanojen merkitys selviää. Tämä kokoelma on myös kuunneltavissa runoilijan itsensä lukemana, fiksun valinnan teki Tuija!

Ensi vaikutelmani on silkka ihastus! Aiempien kokoelmien lukemisesta on aikaa, mutta Aurinko. Porkkana. Vesi. on minusta ehkä Laaksosen paras. Eikä tämä ole mikään ohut littana pieni vihkonen, vaan kunnon kirja: kovat kannet, upea graafinen ilme ja runoja laskin olevan kaikkiaan 70 jaettuna seitsemän otsikon alle. Runot kertovat luonnosta ja metsästä, rakkaudesta ja ihmissuhteista, vanhenemisesta ja elämästä. Aiheiden laajaan kirjoon mahtuu koko ihmisen elämä.

Eniten hurmaa ja riemastuttaa Laaksosen villi ja osuvasti välähtävä mielikuvitus, jossa välillä on fantasiaa ja satuakin. Keskelle runoa tai sen loppuun paukahtaa monesti hulvattomia assosiaatioita, jopa pieniä opetuksiakin lukijalle. Runojen vinkeät ja villit käänteet kertakaikkiaan ilostuttavat. Rakkaastaan runominä käyttää aivan ihanaa nimitystä Mun päivieni pääsky ja tallettaa hänestä muiston sydämensä sopukkaan pahan päivän varalle:

Tämä muisto o mul ain.
Tämän kuvan talletan turvaks,
     ko palaver mene mun tähteni jumi
     ko unhotan akkunan auk autopesus
     ko verinäytteotto pelotta
     ko olen yksinän
enkä tiär
mitä seuraavaks.

Monesta runosta kuultaa Heli Laaksosen pieni tuskailu itsensä ja vallattoman mielikuvituksensa kanssa. Kuitenkin niin, että hän ei soimaa, vaan ajattelee itsestään hellästi ja näkee tilanteissa huumoria:

Aamusi mul tule miäle
niin tyhjänpäivässi asioi
et en viit puhhu kenenkä kans.
Ei soi mut jos sois ni sais soir
paitsi puhelinmyyjäl vastaissin ja kertoissin kaik
mut munt on talletettu häne luuri nimel
Hullu.

Runot ovat mainioita tuokiokuvia ihmisen arjesta, joka ei aina suju niin tyylikkäästi. Tulee töpeksittyä ja tehtyä mokia; ja kaikki jää kaikilta aina kesken. Metsän eläimet, linnut ja viisas jänis esiintyvät usein. Suvi-Suomen maalaisidyllistä kertoo hulvaton Karjakon parempi uni. Lypsäjä on muuttunut aamuvirkuksi, mutta hänen Muurikkinsa on muuttunut aamu-uniseksi: miten lypsää pahnoilla makaava Muurikki!

Mairittelin sen ylös,
vein alas joel herämä.
Lehm raahas sorkkias,
mää joutusin sanoma
     et älä rakas tol taval, nee kuluva!

Nyy, mun armaani ui!
Lehm retkot rannas ko rentukka vaasis,
väit et on kanalihal...

Olen aiemmissakin bloggauksissani sanonut, että Laaksosen runot ovat hyvän tuulen runoja. Sitä ne ovat. Kepeisiin säkeisiin piiloutuu myös kipeää, murre sopii kaikkien tunteitten tulkiksi. Ja lounaismurrehan on Heli Laaksosen oma rakas äidinkieli! Kirjan ulkoasu on tavattoman kaunis ja hyvin onnistunut. Kuvituksessa graafinen suunnittelija Emmi Kyytsönen on käyttänyt Raija Tuumin linopainolaattoja 1950-luvulta. Ihana lahjakirjaksikin sopiva runoteos. Mustarastaan ihana luritus saa runoilijan huokaisemaan ja ottamaan mallia linnun elämänasenteesta:

An muista laulupuun paik
an lakat murhettumast
an otta valo vasta.

Heli Laaksonen - Aurinko. Porkkana. Vesi. 
Graafinen suunnittelu Emmi Kyytsönen
Wsoy 2019
Kirjastosta
_______________

Omat bloggaukseni kokelmista:
Pulu uis, Raparperisyrän & Vissinki-laulut
Sulavoi


"Heli Laaksosen runoissa vuorottelevat ilo ja suru, kepeys ja paino.. Vallattomat jutut pulppuavat sanamaijan arkusta, tuonpuoleinen häilyy taustalla ja rakkaus lämmittää kuin sisaren sininen pipo. Lopulta onnen edellytykset ovat yksinkertaiset. Erityisen lähellä runoilijan sydäntä on elävä, ovela metsä, jonne viisas astuu nöyrin mielin." - Kustantaja



Heli Laaksonen tavattavissa Helsingin kirjamessuilla
sunniuntaina klo 13.00, Töölö

11 kommenttia:

  1. Anonyymi25 elokuuta

    Heli Laaksosen tekstit ovat kyllä ihania! Varsinkin kun olen itse asunut Turussa(kin), lounaismurteista tulee niin kotoisa olo. Pitäisi lukea Laaksosta pitkästä aikaa, sillä monta hänen kirjaansa on vielä lukematta (pari sellaista omassa hyllyssäkin), enkä ole nyt blogiaikana lukenut häneltä mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pidän Laaksosen runoista kovasti, ylipäätään murteet ovat hieno asia! Alkuvuodesta luin yhden murrerunoantologian, Mee, mummu ja muut, jonka yksi toimittaja Laaksonen on. Murre on vahva osa meitä. Aina kun menin Imatralle vanhempien vielä eläessä, murre muuttui oitis mieksi ja sieksi :) Tämä pääkaupuseudun puhetyyli tuntui siellä teennäiseltä.

      Poista
    2. Huom!Kirjarakkautta! Lähde Helin lokakuiselle Aurinkokiarros-runorundille kuuntelemaan livenä!

      Poista
  2. Lounaismurteet ja etenkin Turun murre ovat maailman kauneimpia :D

    En ole lukenut Laaksosta aikoihin, mutta se mikä minua viehättää hänen teksteissään, on kaikenlainen kyynisyyden, välinpitämättömyyden ja katkeruuden kirkas poissaolo.

    Aurinkoista runosunnuntaita, Riita!

    Mukana myöskin runoilemassa:

    https://susupetalsanat.wordpress.com/2019/08/25/rakkaustarina/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei aina jaksa ns. vaikeaa runoutta! Nämä ovat lukijaystävällisiä ja tuovat iloa, tosi tärkeitä pointteja. Mukava kun jaksoit runoilla Susu. Blogimaailma on edelleen kesämoodissa, ja hyvä niin. Mukavaa runosunnuntaita!

      Poista
    2. Hienosti kuvattu tuo "lukijaystävällisiä". Siitä juuri on Helin kohdalla kyse. Selvää saa, vaikka joku murresana ei olisikaan kovin tuttu. Ääneen lukiessa avautuu vielä enemmän.

      Poista
    3. Monet n ykyrunoilijathan tarjoilevat juuri tuota 'vaikeutta', josta normilukija ei ota selvää millään.

      Poista
  3. Heli Laakkosen runot ovat ihanaa luettavaa ja jos hän itse lukee, vielä hauskempaa. Ne suorastaan pursuavat iloa, elämää ja hauskaa murretta. Äitini rakastaa Helin runoja, kun Turun kupeesta syntyisin.
    Aurinkoista alkavaa viikkoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vain Saassa! Aivan ihana lukukokemus jälleen kerran.

      Poista
  4. Samaa kirjaa on luettu ja paljon samoja fiiliksiä herännyt. Helillä on sopiva asenne elämään ja kaikkeen ympäröivään. Siitä löytyy niin paljon annettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Voi että jollakulla voi välähtää, kerrassaan riemastuttavia <3

      Poista

Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.

Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.