Luonnon hiljaisuus on oikeastaan jatkuvaa,
upeaa ja loputonta sinfoniaa.
En tiennyt metsäkylpytermistä yhtään mitään, kun amerikkalainen blogiystäväni kehui tätä kirjaa. Pieni googlailu antoi paljon osumia, myös Suomesta, ja tänä kesänä on Gummerukselta ilmestynyt Suomalainen metsäkylpy. Tuntuu siis, että tämä on jonkinlainen nouseva trendi, mikä sopii hyvin tähän päivään, olemmehan me kaikki huolissamme ilmastonmuutoksesta.
Metsäsuhteen ylläpitäminen ja vahvistaminen ei ole koskaan ollut yhtä tärkeää. Ihmisten tulisi muistaa, että metsä auttaa meitä. Yli 32 miljoonaa metsähehtaaria kaadetaan vuosittain ympäri maailman.
Shinrin-Yoku on eräänlaista metsässä tapahtuvaa mietiskelyä, jonka ideana on rauhoittaa mieli ja ruumis vastaanottamaan nykyhetki ja stimuloida kaikkia viittä aistia. Shinrin-Yoku ei ole patikointia, vaan pikemminkin hidasta käyskentelyä ja oleilua metsässä. Tohtori Qing Li antaa teoksessa monia ohjeita, joilla jokainen voi metsäkylpeä ilman ohjaajaa. Hän suosittaa niinkin hidasta tepasteluvauhtia kuin 2,5 km kahdessa tunnissa. Ideana on pysähdellä ja kuulostella omia tuntemuksiaan, avata aistit ja havainnoida: metsässä voidaan nähdä, haistaa, koskettaa, maistaa ja kuulla ympärillä oleva kauneus.
Metsäkylpijän voi sadekylpykin joskus yllättää :)
Tohtori Qing Li on tutkinut yli 30 vuoden ajan metsälääketieteen vaikutuksia japanilaisiin ja havainnut metsäkylvyllä olevan monenlaisia positiivisia terveysvaikutuksia. Eikä tämä vain Japaniin rajoitu, monia hankkeita ja tutkimuksia on tehty ja on vireillä ympäri maailman. Meille luonnonläheisille suomalaisille ei ole uutta se, että ulkona liikkuminen parantaa mielialaa ja lievittää stressiä. Mutta tutkitusti metsäkylvyllä on myös mitattavia fysiologisia vaikutuksia: metsäkylvyt voivat alentaa verenpainetta ja sykettä, parantaa keskittymiskykyä ja muistia ja tehostaa immuunijärjestelmää lisäämällä elimistön luonnollisten tappajasolujen määrää.
Kirja oli hurmaava lukukokemus. Tohtori Lin tapa kirjoittaa on viehättävä sekoitus tiedemiestä ja luonnonrakastajaa. Hän käsittelee teemaa laajalti ja esittelee erilaiset puut ja erilaiset metsät, onpa hän käynyt teeman tiimoilta Suomessakin. Teoksessa on runsaasti kauniita nelivärisiä metsäkuvia ympäri maailmaa, joten lukiessa saa jo jonkinlaisen metsäkylvyn kuvien kautta. Ja tietysti kipinän liikkua enemmän ulkona ja arvostaa omaa lähiympäristöä.
Suomalaiselle metsäkylpy ei ehkä ole mullistava idea, koska meillä on vähän asukkaita ja jokainen pääsee aika helposti luontoon. Mutta maailmanlaajuisesti urbaanin ihmisen elämä käy yhä hektisemmäksi, melu ja teknostressi iskevät. Tohtori Li väläyttää karmaisevan kuvan 13 miljoonan tokiolaisen arjesta:
Tokion metrossa matkustaa päivittäin 11 miljoonaa ihmistä. Japanissa ilmiötä kutsutaan nimellä tsukin jigoku eli työmatkahelvetti. Valkoisilla käsineillä varustautuneet ashiya-työntäjät sullovat matkustajat metrovaunuihin, jotka on suunniteltu kestämään vain puolta nykyisestä matkustajamäärästä.
Metsäkylpyyn ei tarvita ikiaikaista korpimetsää, yhtä hyvin se onnistuu omassa puutarhassa tai kaupunkien viheralueilla. Kaupunkiympäristössä puut edistävät asukkaitten terveyttä tuottamalla happea, imemällä pienhiukkasia ja ilmansaasteita sekä liian sadeveden. Kirjasta voi lukea uskomattoman hienoista vihersuunnitteluprojekteista eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Soulissa käytöstä poistetut moottoritierampit on muutettu puistoiksi asukkaitten iloksi ja monissa kaupungeissa on suurisuuntaisia puunistutusprojekteja: Tokiossa aloitettiin Vihreä Tokio -projekti 2006, Yhdysvalloissa on laskettu, että puut vähentävät saasteista johtuvia terveyskuluja noin 40 miljoonalla eurolla. Puidenistutusprojekteja on Adelaidessa, Melbournessa, San Franciscossa, Pohjois-Irlannissa...
Tokion keskiosasta löytyvän Rikugien-puiston nimi tarkoittaa "runouden kuuden periaatteen puutarhaa", ja puistosta löytyy 88 pientä kuuluisien runojen kohtausta. Kirsikkapuiden kukkivat oksat riippuvat keväisin, ja koko puisto helottaa punaisena syksyisten vaahteranlehtien ansiosta.
Kuva täältä. Sivustolla enemmänkin kuvia.
Lapsissa on tulevaisuus, sanoo Li. Älylaitteet ja muu sisällä tapahtuva toiminta kiehtoo nykypäivän lapsia ja nuoria, mutta hyvä luontosuhde opettaa heitä rakastamaan ympäristöä ja suojelemaan sitä. Japanissa on myös erityisiä metsäpäiväkoteja, joissa lapset oleskelevat ulkona suurimman osan päivää. Maassa on yli 60 sertifioitua metsäkylpykeskusta, jotka ovat saaneet parantavan metsän tunnuksen.
Luonnossa havainnointia voidaan kutsua pehmeäksi lumoutumiseksi: Pilvet tai auringonlasku, lehtien havina, linnunlaulu tai tuulen kuiske vangitsevat mielen vaivatta. Rauhoittavat maisemat ja äänet antavat henkisille voimavaroille hengähdystauon.
Teoksen lopussa on kattava lista teoksessa hyödynnetyistä tutkimuksista sekä runsaasti verkkosivujen osoitteita (myös suomalaisia) sekä englanninkielisiä kirjavinkkejä. Tohtori Qing Lin Shinrin-Yoku oli kaunis ja inspiroiva teos kaiken kaikkiaan.
Alkuteos Shinrin-Yoku - The Art and Science of Forest Bathing 2018
Suomentanut Jade Haapasalo
Readme 2018
Kirjastosta
_______________
Tohtori Qing Li on metsälääketieteen johtava asiantuntija. Hän toimii immunologina Tokiossa sijaitsevassa Nippon Medical Schoolissa ja kuuluu Task Force on Forests and Human Health -ryhmän kantaviin voimiin. Li on Japanin metsälääketieteen seuran perustajajäsen ja puheenjohtaja, ja hän on toiminut metsälääketieteen tutkimuksen eturintamassa vuodesta 2005 lähtien.
Klikkaa itsesi tästä Shinrin-Yoku -hetkeen!
Kuulostaa kiintoisalta kirjalta, vaikka en niin itämaisen filosofian perään olekaan.
VastaaPoistaOn ilmestynyt asiasta myös jotimainen versio: Suomalainen metsäkylpy. Katselin, mutta se oli minulle liian pientä fonttia.
Poista