Oikealla: Akseli Gallen-Kallela - Kosmos / Universe
Tarvaspäässä olin käynyt joskus ikuisuus sitten, joten oli aika. Elokuun päivä ja Tarvaspää tarjosivat parastaan minulle ja ystävälle: ihastelimme taidetta ja miljöötä, ja nautimme leppeästä auringosta ulkokahvilassa. Tarvaspään studiolinna on sinänsä tutustumisen arvoinen käyntikohde. Se valmistui vuonna 1913 Gallen-Kallelan itsensä suunnittemana. Tuolloin ympäristö oli hiljainen ja erittäin luonnonläheinen, alla ei kohissut Tarvontie. Rakennus sijaitsee korkealla mäellä, jolta on merinäköala ja kiviset portaat johdattavat alas äkkijyrkkiä kalliorinteitä. Upea rakennus ja ympäristö!
Sielun silmä -näyttely keskittyy vuosisadanvaihteen taiteeseen. Akseli Gallen-Kallelan lisäksi töitä on seuraavilta taiteilijoilta: Pekka Halonen, Hugo Simberg, Beda Stjernschantz, Ellen Thesleff, Sigrid af Forselles ja Sigurd Wettenhovi-Aspa. Näyttelyn kuraattori on taiteen ja uskonnon tutkija Nina Kokkinen, jonka väitöskirjaan Totuuden etsijät näyttely suurelta osin perustuu.
Okkultismi ja esoteeriset liikkeet saavuttivat ennennäkemättömän suosion 1800-luvun lopulla. Monia taiteilijoita inspiroivat spiritismi, teosofia ja psyykkisten ilmiöiden tutkiminen, joka myöhemmin tunnettiin parapsykologia-nimellä. Sellvänäköisyydestä (clairvoyance) tuli yksi ajan kiehtovimmista puheenaiheista. Monet ihmiset uskoivat, että kuudes aisti ja sielun sisäinen silmä tekivät mahdolliseksi havaita todellisuuden hienovaraisempia tasoja, jotka yleensä jäävät näkymättömiksi. Taiteilijat alkoivat kuvata itseään, ystäviään ja mestareitaan yliaistillisina näkijöinä.
Suurimman vaikutuksen minuun tekivät Hugo Strindbergin työt. Näyttelyvitriineissä oli esillä paljon vanhaa esoteeristä kirjallisuutta ja valokuvia, joita kiinnostunut kävijä varmaan voisi tutkiskella tuntikaupalla. Minulle aihe on aika vieras, joten tyydyin ihailemaan taidetta. Elämyksellinen visiitti!
Okkultismi ja esoteeriset liikkeet saavuttivat ennennäkemättömän suosion 1800-luvun lopulla. Monia taiteilijoita inspiroivat spiritismi, teosofia ja psyykkisten ilmiöiden tutkiminen, joka myöhemmin tunnettiin parapsykologia-nimellä. Sellvänäköisyydestä (clairvoyance) tuli yksi ajan kiehtovimmista puheenaiheista. Monet ihmiset uskoivat, että kuudes aisti ja sielun sisäinen silmä tekivät mahdolliseksi havaita todellisuuden hienovaraisempia tasoja, jotka yleensä jäävät näkymättömiksi. Taiteilijat alkoivat kuvata itseään, ystäviään ja mestareitaan yliaistillisina näkijöinä.
Suurimman vaikutuksen minuun tekivät Hugo Strindbergin työt. Näyttelyvitriineissä oli esillä paljon vanhaa esoteeristä kirjallisuutta ja valokuvia, joita kiinnostunut kävijä varmaan voisi tutkiskella tuntikaupalla. Minulle aihe on aika vieras, joten tyydyin ihailemaan taidetta. Elämyksellinen visiitti!
Hugo Simberg - Halla / Frost 1895
Hugo Simberg - Säkkijärven poika / Boy from Säkkijärvi 1897
Hugo Simberg - Unikko / The Poppy 1896
Magnus Enckell - Pää / Head 1894
Ida A. Fielitz - Sigrid af Forsellesin muotokuva
Beda Stjernschantz - Madonna 1898
Pekka Halonen - Madonna 1902. Kuva Nina Koskinen.
Etsin netistä, koska oma kuva oli epäskarppi.
Hugo Simberg - Hahmo erämaassa ja pääkallo, Tampereen tuomiokirkon freskot 1904
Akseli Gallen-Kallela
Akseli Gallen-Kallela 1907
Näyttely on avoinna 8.9. asti.
Museon ulkoalueella on Jenni Tieahon upea Musta joutsen -näyttely.
Upea elämys varmasti tuo miljöö. Olen käynyt joskus aikoja sitten itsekin Tarvaspäässä, vaan enpä siitä enää mitään juuri muista. Tuli mieleeni tuosta hömppäuskomisesta, että on se ollut jännää aikaa silloin, kun ovat voineet viisaatkin uskoa kaikenlaisiin mielikuvituksellisiin "totuuksiin" leimautumatta hihhuleiksi. Tai saattoihan heitä joku sellaisinakin pitää ... Kuvaamasi muotokuvat ovat koskettavia, niitä voi katsella pitkäänkin ja kuvitella kohteen tunteita ja persoonaa.
VastaaPoistaEn osaa oikein ottaa kantaa näihin juttuihin, uskokoon se joka uskoo. Valtavasti oli tosiaan kirjallisuutta ja valokuviakin, joiden mukaan joku henkiolento näkyi kuvattavan taustalla. Kyllä tuo liike vaikutti laajalti ainakin Euroopassa. Oli tosi hieno visiitti ja sää suosi. Nuo ilmeisesti ukkosen vahingoittamat männyt rakennuksen vieressä olivat mahtavat. Väistämättä tuli mieleen Gallen-Kallelan työ Kullervosta.
PoistaUpea näyttely, silmän ruokaa!
VastaaPoistaKyllä vain!
Poista