Elämän merkityksellisyys syntyy siitä,
että tekee itsestään merkityksellisen toisille ihmisille.
Martela sanoo, että elämän tarkoitus ja merkityksellisyys ovat eri asoita. Ajatukseen elämän tarkoituksesta sisältyy ajatus, että joku suurempi voima tai auktoriteetti antaa sen meille ylhäältä käsin. Elämän merkityksellisyyden sen sijaan määrittelemme itse, elämä on oma kokemuksemme. Meidän pitää vaihtaa kysymys kuulumaan Kuinka voin kokea oman elämäni merkityksellisemmäksi?
Ihmisen on vaikea hyväksyä elämän absurdiutta: maailmankaikkeuden mittapuun mukaan olemme aika mitättömiä ja elämämme on väliaikaista ja mielivaltaista. Nykyään puhutaan paljon onnellisuudesta ja länsimainen kulttuuri ikäänkuin velvoittaa meitä olemaan onnellisia. Martela pohtii, mitä onnellisuus merkitsee, mitä mittaa YK:n onnellisuusraportti, jossa Suomi on ollut kärjessä viimeiset kolme vuotta? Mistä kertoo se, että Suomessa on maailman eniten hevibändejä asukasta kohden ja silti olemme maailman onnellisin maa?
Elämme tänään hyvin erilaisessa maailmassa kuin ihmiset ennen meitä. Tieteen kehitys ja yhteiskuntien muutos 1800-luvulta alkaen on ollut suunnatonta. Maailma oli pitkään lumottu, jumalien tai Jumalan hallitsema, mutta tiede on vienyt meidät aikaan, jolloin uskonto ja perinteet eivät enää tarjoa elämällemme samaa merkityksellisyyttä. Eksistentiaalinen kriisi ’puhkesikin’ oikeastaan vasta 1800-luvulla, jolloin skotti Thomas Carlyle (1795-1881) esitti ensimmäisenä kysymyksen, mikä on elämän tarkoitus. Asiaa pohtivat sitten monet 1800-luvun filosofit kuten Schopenhauer, Kierkegard ja Tolstoi. Eksistentiaalista kriisiämme on lisännyt myös saksalainen romantiikka, joka loi elämälle ja rakkaudelle epärealistisia odotuksia.
Entä merkityksellisyys kärsimyksen ja kuoleman kohdatessa, tuhoaako kuolema merkityksellisyyden? Me kaikki kärsimme ja kuolemme, se on fakta. Mutta on muistettava, että merkityksellisyys toteutuu vain elämän aikana - se on kokemus tässä ja nyt - joka päivä. Oman kuolevaisuuden tiedostaminen voi lisätä merkityksellisyyttä arkiseen elämänkokemukseemme.
Miksi elämä on elämisen arvoista? Tätä ei kerro mikään ylhäinen auktoriteetti, vaan se on subjektiivinen asia. Martela listaa kolme psykologista perustarvetta, jotka vaikuttavat elämän merkityksellisyyden kokemiseen:
Martela selvittää kirjassa ja sivullaan, mitä näihin tarpeisiin sisältyy ja miksi oman elämän arvot ja tavoitteet on viisasta kytkeä näihin. Elämä tuntuu merkitykselliseltä kun meillä on aito, autenttinen yhteys itseemme ja muihin. Sosiaalisesta elämästä, hallinnasta ja osaamisen tunteista kumpuava tyytyväisyys lisää mielekkyyden ja flown tunnetta elämässä. Elämä ei ole projekti vaan tarina; tärkeintä on matka ja matkalla koetut pienet arjen hetket ja helmet - ei joku lopussa saavutettu epämääräinen elämän tarkoitus.
No, blogitekstistä ei tullut kovinkaan virtaavaa, syytän tämän pandemiatilanteen rasittamaa ajatustoimintaa. Mutta toivottavasti kiinnostuksesi kuitenkin heräsi - Elämän tarkoitus on kiinnostava ja ajankohtainen teos juuri nyt.
Frank Martela - Elämän tarkoitus. Suuntana merkityksellinen elämä- omaehtoisuus eli autonomia
- kyvykkyys eli hallinnan tunne, se että osaa
- läheisyys eli yhteisö
- Hän lisää itse vielä neljännen: hyvän tekemisen.
Martela selvittää kirjassa ja sivullaan, mitä näihin tarpeisiin sisältyy ja miksi oman elämän arvot ja tavoitteet on viisasta kytkeä näihin. Elämä tuntuu merkitykselliseltä kun meillä on aito, autenttinen yhteys itseemme ja muihin. Sosiaalisesta elämästä, hallinnasta ja osaamisen tunteista kumpuava tyytyväisyys lisää mielekkyyden ja flown tunnetta elämässä. Elämä ei ole projekti vaan tarina; tärkeintä on matka ja matkalla koetut pienet arjen hetket ja helmet - ei joku lopussa saavutettu epämääräinen elämän tarkoitus.
No, blogitekstistä ei tullut kovinkaan virtaavaa, syytän tämän pandemiatilanteen rasittamaa ajatustoimintaa. Mutta toivottavasti kiinnostuksesi kuitenkin heräsi - Elämän tarkoitus on kiinnostava ja ajankohtainen teos juuri nyt.
Alkuteos A wonderful life - Insights of finding a meaningful existence 2020
Suomentanut Laura Jänisniemi
Gummerus 2020
Äänikirjan lukija Aarne Linden
______________
Kirjailijan nettisivu, josta löytyy paljon mielenkiintoista luettavaa.
Filosofi Frank Martela (s. 1981) on inhimillisen kokemusmaailman tutkija. Hän on väitellyt soveltavan filosofian ja organisaatiotutkimuksen tohtoriksi Aalto-yliopistossa vuonna 2012. Martela on ollut vierailevana tutkijana Rochesterin yliopiston motivaatiotutkimusryhmässä vuonna 2013. Hän on Filosofian akatemia -yrityksen valmentaja ja hallituksen puheenjohtaja. Frank Martela on Aalto-yliopiston tutkijatohtori Tuotantotalouden laitoksella ja Kauppakorkeakoulussa.
Mielenkiintoisia ajatuksia Martelalla. Ei todellakaan individualisuuden ylistystä, ei elämän suorittamista.
VastaaPoistaTärkeää on, minkälaisen muistijäljen jätät jäljelle jääviin. Ihminen ei todellakaan ole saari.
Nimenomaan Susu. Pidin Martelan käytännönläheisistä huomioista. Itse kukin on (ainakin nuoruudessa) potenut hurjaa eksistentiaalista angstia, ja elämän tarkoitusta ovat pohtineet kirjakaupalla viisaat ajattelijat. Järkevämpää ainakin minun pienen ihmisen keskittyä johonkin konkreettisempaan :)
Poistark
VastaaPoistatähän tarkoitus- ja merkityssoppaan kannattaa ehdottomasti sotkea myös tämä kokemusasiantuntija viimeisen päälle: https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/ihmisyyden-rajalla/
Jo reilun 40 vuoden ajan olen rimpuillut Franklin kimpussa ja siitä irti - onnistumatta.
Kiitos vinkistä hikkaj! Frankl on tuttu ja jotakin aiemmin häneltä luettukin. Elämän tarkoitus on visainen kysymys. Maailman parhaat aivot ovat sitä funtsineet - ja me vaatimattomammat tyypit myös :) Joku aika sitten luin myös Merete Mazzarellan ajatuksia aiheesta.... Ikuisuuskysymys.
PoistaJärkevän tuntuista ajattelua ja kiinnostavia näkemyksiä! Jos tarkastelee noita neljää perustarvetta, huomaa, miksi juuri nyt tuntuu siltä, miltä tuntuu - ei niin kovin merkitykselliseltä - kun kolme ensimmäistä noista kokolailla uupuvat elämästä...
VastaaPoistaViktor E. Frankl logoterapioneen on myös minulle läheinen alan edustaja ja hänen mainiot teoksensa ovat ovat tukeneet elämän varrella moneen otteeseen.
Juuri näin Takkutukka. Nyt on ylhäältä määrätty, mitä saamme tehdä ja sosiaalisuutta on rankasti rajoitettu. Kriisitilanteissa tulee tarve pysähtyä pohtimaan elämän peruskysymyksiä, mitä arjessa ei yleensä tee.Kirjassa on paljon mielenkiintoista pohdintaa, bloggaukseni raapaisee vain pintaa. Martela voi hyvinkin vedota nuoriin ja nuoriin aikuisiin, jotka kipuilevat ehkä meitä vanhempia enemmän tulevaisuuden epävarmuuden kanssa.
PoistaOma ajatustoimintakin on jossakin muualla kuin omassa päässä. Tällä poikkeusajalla on selvästi vaikutuksia omaan toimintaan ja ajatteluun jopa päätöksentekoon. Kaukana normaalista, valitettavasti.
VastaaPoistaNautitaan keväisestä lämmöstä ja mukavaa alkavaa viikkoa :)
Onneksi ei ollut suurempia ongelmia ennen tätä poikkeustilaa. Tässä on aivan tarpeeksi, keskittymiskyky takkuaa ja pinnakin palaa herkemmin. Surku tulee heitä, joilla oli jo valmiiksi huolia, mielenterveys- ja muita ongelmia.
PoistaHuomenna pitäisi olla aurinkoinen kevätpäivä, iloa Mai. Jaksetaan!
Mielekästä luettavaa tämä Martela. Ihmettelen sitä, ettei hän mainitse 1600-luvun, valistuksen ajan, uutta luonnontiedettä, joka kyseenalaisti henkiset uskomukset. Se oli valtava rajanveto menneeseen. Sielu kyseenalaistettiin. Elämän tarkoitus on hyvin subjektivinen tunne, jota ei voi yleistää. Harva löytää autenttista tunnetta muihin ja itseen. He ovat etuoikeutettuja. Ei tavallisia kansalaisia. Ne jotka näin tuntee, tuntevat subjektiivisia tunteita joista ei ole hyötyä yhteiskunnan kannalta. Tällaisena aikana keskeisenä arvona olisi kollektiivisuus, ei Martelan individualismi ja subjektiivisuus. Minä en näköjään fanita Martelaa. Lisäksi hän on Hesarin luottohenkilö puhumaan jotakin filosofiasta. Totta kai, minun pitäisi lukea kirja ennen kuin alan näitä ajatuksiani selittää.
VastaaPoistaHeippa Marja,
PoistaKirjan sivuilla vilisi aivan mahdoton määrä eri aikojen filosofeja Aristotelesta alkaen. Kuuntelin äänikirjan, joten en voi tarkistaa ketkä kaikki mainittiin. Mutta noilta ajoilta ainakin Descartes jäi mieleeni. Mielestäni viittaan bloggauksessakin tähän hengellisyyden / uskonnon rajanvetoon: "Maailma oli pitkään lumottu, jumalien tai Jumalan hallitsema, mutta tiede on vienyt meidät aikaan, jolloin uskonto ja perinteet eivät enää tarjoa elämällemme samaa merkityksellisyyttä."
Olen maallikko näissä asioissa. Mitähän mahdat tarkoittaa kollektiviisuudella arvona? Ei kai kukaan voi muuta tuntea kuin subjektiivisia tunteita?