Ángela Vallvey on tuottelias espanjalainen kirjailija, jonka novellikokoelmasta
No lo llames amor -
Älä kutsu sitä rakkaudeksi en ymmärtänyt paljoakaan. Nyt lukemani
Mantelitorttua rakkaudella osoittautui lähinnä nuortenkirjaksi, mutta oli aika kivaa ja pirteää luettavaa aikuisellekin. Hänen tuotantoaan ei tietääkseni ole suomennettu.
Tarinan päähenkilö on juuri 17 vuotta täyttänyt Fiona, jota on aina kiusattu koulussa. Hän elää kahdestaan isänsä kanssa, joka meni sekaisin äidin kuoltua liikenneonnettomuudessa viisi vuotta sitten. Siitä lähtien isä, ex kirjallisuuden professori, on ollut poissaoleva ja aivan avuton, suoltaen suustaan vain rakkaudesta kertovia sitaatteja. Fiona on peloissaan ja hänellä on kovasti paineita. Lastensuojeluviranomaiset eivät saa saada selville isän avuttomuutta, koska viranomaiset voisivat erottaa heidät toisistaan eri laitoksiin. Jo viisi vuotta Fiona on pystynyt salaamaan totuuden kotioloistaan, mutta vielä on vuosi täysi-ikäisyyteen ja vapauteen.
Fiona on myös lihava. Hän kaipaa kuollutta äitiään ja isän entisenlaista läsnäolevuutta. Salailu on raskasta, kaikki vastuu on raskasta. Fiona täyttää tunnetyhjiötään ahmimalla roskaruokaa ja hiilihydraatteja, ja sitten tietysti nuorten tavoin häpeää omaa olemustaan. Fiona ei ole ikinä kokannut, puolivalmisteet ja pakasteet ovat ruokatalouden pelastus. Mutta sitten Fiona saa syntymäpäivälahjaksi kokkauskirjan, jossa on myös elämänohjeita. Auttaako opettaja Auroran ja tämän höpsähtäneen tädin Mirnan lahjoittama kirja Kuinka luoda onnellinen koti, josta ei puutu rakkautta Fionaa elämässä eteenpäin?
Carmen ja Max ovat ainoat, hyvin originellit ystävät. Tämä kolmikko elää somen ja internetin syövereissä. Google on heidän tukensa ja turvansa:
Digamos que Google es mi niñera, ja Yahoon kysymys- ja vastauspalstalta löytyy neuvo joka pulmaan. Kirjan tekstissä on väleissä hashtageilla varustettuja ajatuksia tähän tapaan:
#PanePastaKiehumaan
#PaneSydämesiKärsimään
#KumpihanPalaaPohjaanEnsin?
#SuuriaIntohimojaEilenJaTänään
#MinäRakastanSinuaKoskaMinäMuistanSinut
#KuinkaSinuaRakastankaanVaikkaEnHaluaisi!
Niinpä, rakkaudesta ja suurista tunteista on kyse myös, tuosta jumalaisesta Albertosta, joka on komea kuin filmitähti tai satujen prinssi, ja palannut opiskelujen jälkeen takaisin lapsuuden persoonattoman lähiöön. Alberto pelasti Fionan kiusaajien kynsistä jo alaluokilla ja nyt tyttö huomasi rakastuneensa poikaan sydämensä koko palolla - marketissa, jossain pakastehyllyjen välissä.
Googlaan sanan rakkaus samalla kun rapsutan koiraani ja saan 410 miljoonaa tulosta 0,43 sekunnissa. Ei hullummin, saan enemmän tuloksia netissä kuin omassa elämässäni.
Olihan tässä kevyttä teinimeininkiä, mutta pidin kovasti Vallveyn pirteästä tavasta kirjoittaa nykynuorten Internet- ja Youtube-riippuvuudesta, some-maailmasta, jossa pahoitellaan mm. sitä että Hippokrates-paralla ei ollut twitteriä. Vallveyn käsittelemät aiheet ovat myös tärkeitä - koulukiusaaminen, syömishäiriöt ja nuorten epävarmuus omasta ulkonäöstä. Loppupuolella oli hiukan liikaa paasausta terveellisen ruokavalion puolesta, mutta nuorille ei varmasti olisi haitaksi jos viikossa menisi muutama hampurilainen tai energiajuoma vähemmän.
En ole tainnut aikaisemmin lukea vastaavaa kuvausta nuorten elämästä some-maailman syövereissä, jossa googlataan kaikki ja räpelletään älykännykkää joka hetki. Vallvey tuntee nuorensa ja kuvaa heitä huumorilla ja myötätunnolla. Kirja on nopeasti luettavaa, sujuvaa ja helpohkoa espanjaa. Oikein viihdyttävä ja hurmaava tyttöjen kirja, jossa on ongelmista huolimatta iloinen ja positiivinen pohjavire.
Frau, Signora & Bibi -haasteen neljäs.
Ángela Vallvey
Tarta de almendras con amor
(Mantelitorttua rakkaudella, ei suomennettu)
Penguin Random House 2017
****
Kirjastosta
Netistä bongattua:
Divertida, tierna, sabia, amorosa... Esta es una novela «dulce» que, sin embargo, no perjudica a las arterias ni afecta a la báscula, sino que hace adelgazar, como los alimentos de verdad, buenos y sanos.
¡Para comérsela entre risas de la primera a la última página!
Fiona es una joven, huérfana de madre, que tiene «problemas» con la comida, no solo porque ella es la encargada de llevarla a casa y abastecer a su padre enfermo, sino porque la sección de precocinados ha sido su único salvavidas ante su prematura responsabilidad. Fiona tiene imaginación, pero también es realista, por eso la devora el temor a que los Servicios Sociales descubran la incapacidad de su padre y los separen. La comida basura es su manera de olvidar. No sabe cocinar porque tampoco sabe comer.
Pero Fiona sí sabe amar. O por lo menos lo intenta: ahí está Alberto, el chico del que lleva toda la vida enamorada, que acaba de volver a la ciudad. La pena es que ha empezado a salir con Lylla, la íntima «mejor enemiga» de Fiona.
Toda su vida parece truncada hasta que su tutora del colegio, la señorita Aurora, se empeña en invitarla a comer y le presenta a su tía Mirna, una cocinera a la antigua usanza, bastante chiflada, que le enseña que el principal ingrediente para cocinar postres exquisitos no es el azúcar, sino el amor. Y de eso..., de eso Fiona tiene grandes reservas.
Junto con Fuet, una perrita abandonada, y sus amigos Max y Carmen, Fiona descubrirá nuevas emociones mientras emprende una aventura entre cacerolas que cambiará su vida.
