Laura Esquivel - Mi negro pasado

Mi negro pasado / Musta menneisyyteni on jatkoa meksikolaisen Laura Esquivelin (s. 1950) suositulle romaanille Como agua para chocolate. Se on ainoa kirjailijalta suomennettu teos ja ilmestyi jo vuonna 1989 nimellä Pöytään ja vuoteeseen. En ole sitä lukenut, mutta ei oikeastaan haitannut.

Päähenkilö on Meksiko Cityssä asuva nuori Maria, joka on vastikään synnyttänyt tummaihoisen lapsen. Voi kauhistus! Aviomies Carlos epäilee häntä uskottomuudesta ja hylkää vaimonsa ja pienen Horacio poikansa. Koko suku Marian äitiä ja sisaruksia myöten on kauhuissaan ja vieroksuu onnetonta ja hylättyä nuorta äitiä. Sisko ja veli väittävät, että tämä skandaali vei heidän äitinsä ennenaikaiseen hautaan. Hautajaisissa Maria tapaa isoäitinsä Lucían, joka on ollut persona non grata koko suvussa - miksi, selviää myöhemmin. Lucía vie tyttärentyttärensä Marian ja pienen Horacion maatilalleen, jossa suvun salat alkavat paljastua.

Silkkaa hömppäähän tämä oli, mutta Esquivel kirjoittaa pirteästi ja positiivisesti. Lukeminen oli oivaa espanjan harjoitusta, fontti isoa ja ilmavaa. Isoäitinsä hoteissa Maria löytää uuden rakkauden ja oppii hallitsemaan holtitonta syömistään. Pyöreästä naisesta kehittyy solakka ja kaunis nuori nainen, joka oppii myös yrttien ja aistillisen kokkauksen salat. Hän ymmärtää kantavansa itsessään ja geeneissään monen sulkupolven naisten unelmia.

Joskus käy niin, että illalla luettu tunkee uniin. Mustan menneisyyteni kanssa kävi näin - se innoitti sadan sanan kravun, jossa piti käyttää sanoja sekoittaa, lehti ja leikkaa:

Illalla lukemani meksikolainen hömppä Musta menneisyyteni tunki uniini ja alitajuntaani. Teoksessa perheeseen syntyi neekerilapsi, mikä sekoitti koko suvun. Voi kauhistus, joudun varmaan roviolle neekeri-sanasta! Juonenkulussa vanhoilla ikivihreillä oli tärkeä rooli ja niiden sanat olivat molemmilla kielillä.

Heräsin siihen, että teksti Mis sueños de winderío välkkyi kristallinkirkkaana uneni valkokankaalla. Se oli ikäänkuin tulevan kirjani kansilehti. Mistä alitajunnan syövereistä teksti kumpusi, ei leikkaa yhtään. Sueños on selvä = unelmani. Mutta winderío? Pääte -ío on espanjaa, alku englantia = tuuli. Uninen alitajuntani ei harmikseni paljastanut, miten pitkälle olin romaanini kanssa päässyt. Ties vaikka olisi julkaisua vailla, vai pitääkö olla oikeasti huolissaan? 

Minulla oli lainassa El diario de Tita / Titan päiväkirja, mutta en sitä lukenut. Kirja oli visuaalisesti hyvin kaunis, vanhan oloinen päiväkirja, mutta teksti oli hankalasti luettavaa kaunokirjoitusta. Ehkä luen kirjailijalta vielä jotain, ihan vain kielen vuoksi.

Laura Esquivel - Mi negro pasado
Penguin Random House 2017
Kirjastosta
__________________

Esquivelin tuotanto:

• Como agua para chocolate (1989) (English: Like Water for Chocolate, Finnish: Pöytään ja vuoteeseen)
• La ley del amor (1995) (English: The Law of Love)
• Íntimas suculencias (1998)
• Estrellita marinera (1999)
• El libro de las emociones (2000)
• Tan veloz como el deseo (2001) (English: Swift as Desire)
• Malinche (2006) (English: Malinche: A Novel)
• Escribiendo la nueva historia (2014)
• A Lupita le gustaba planchar (2014) (English: Pierced by the Sun)
• Mi negro pasado (2017)
• El diario de Tita (2018)