Elina Hirvonen - Punainen myrsky

Minä olen ilmiantaja. Saastainen. Paha.

Noin mietti pieni poika yritettyään olla isälle mieliksi. Punainen myrsky on Saddam Husseinin Irakissa syntyneen pojan kasvutarina. Näkökulma on perheen esikoisen, joka ei saa rakkaalta äidiltä tarpeeksi syliä, sillä nuorempia sisaruksia on niin paljon. Pojan kasvuvuosia leimaa ahdistava pelko ja hillitömän väkivallan vaara. Hänen hennoille hartioilleen on sälytetty liian suuri taakka. Isä toimii aktiivisesti Saddam Husseinin vastarintaliikkeessä ja on alituisessa hengenvaarassa. Ulos lähtiessään isä kulkee vanhuksen valeasussa, kiinnittää kasvoilleen irtoparran, lysähtää kumaraan ja ottaa kepin käteensä. Kun isä perustaa pikkelssikaupan, poika voi vihdoin kertoa mikä isä on ammatiltaan.

Varjelen salaisuutta aamusta iltaan, kotona ja ulkona, sanoissani, katseessani, leikeissäni, varjelen sitä unissani ja huudan, kun kaikkialle näkevän hirviön sormet kurkottavat kohti rasiaa, jossa minä salaisuutta kannan.

Pieni poika elää totuuden ja valheen ristipaineessa. Ei saa valehdella, mutta totuuttakaan ei saa paljastaa. Kun Saddam pääsi valtaan shiiojen vaino vain kiihtyi. Isä oli väliin kammottavassa Abu Grhaibin vankilassa, väliin kotona ja väliin ties missä vastarintaliikkeen toimissa. Vastuu lapsista näissä vaikeissa oloissa jäi äidin kannettavaksi. Lopulta koko perhe pääsi Saudi-Arabian puolelle Rafhan suureen pakolaisleiriin, jossa vierähti kolmisen vuotta. Pojan ollessa kymmenen perhe pääsi Suomeen, ensin Valkeakoskelle, sitten Vantaalle. Saddamin kuoltua isä palasi takaisin Irakiin, ja hänestä tuli tärkeä hahmo shiiapolitiikassa; poika perusti perheen ja loi uraa Suomessa korkeassa rauhanneuvottelutehtävässä. Kuvaus neuvottelutilanteesta Saddamin sukuun kuuluvien sunnien kanssa oli dramaattinen. Kaikki koettu tuska ja silmitön viha ryöpsähti mieleen, mutta ilme ei saanut värähtääkään.

Bagdadin kaduilla lasten ruumiit halkesivat pommien voimasta, lelut paloivat pieniin käsiin kiinni, vuoristossa Isis lastasi jesidimiehet autoihin ammuttaviksi, raiskasi naiset, vei lapset mukaansa, antoi heille uudet nimet, uudet vanhemmat, uuden uskon ja uudet tarinat, opetti heidät ampumaan.

Tarina on järkyttävää luettavaa, mutta Hirvonen eläytyy hienosti pienen pelokkaan pojan ajatuksiin. Autenttisuus on tulosta siitä, että kirjailija on saanut ensikäden tietoja irakilaiselta perheeltä ja käynyt heidän kanssaan myös kirjan tapahtumapaikoilla Irakissa. Hirvonen kirjoittaa pienen pojan tunnot iholle. Oli hurjaa ajatella kaikkea tuota silmitöntä väkivaltaa, kidutuksia, pommeja, sotaa ja Isiksen tapaa värvätä lapsia.

Nyt tiedän, että juuria ei ole. Olen hukassa, enkä tiedä keneltä kysyä tietä. Isä ja äiti ovat vielä enemmän hukassa kuin minä, he joutuvat pinnistelemään ymmärtääkseen sanoja, reittejä, ihmisiä, heidän ympärillään on kaiken kätkevä sumu, jonka keskeltä välkkyy heikko valo, he eivät tiedä miten sen luokse löytää. Vanhempien epävarmuus musertaa minut.

Myös maahanmuuttajanuoren tunnot tulivat hyvin esiin. Usein on niin, että sujuvasti suomea puhumaan oppinut lapsi / nuori joutuu toimimaan vanhempiensa tulkkina viranomaisasioissa ja terveyskeskuksessa. Heistä on häpeällistä nähdä hätä vanhempiensa silmissä ja he tekeytyvät mielellään ammattitulkeiksi. Suomen hyvän koulutuksen ansiosta poika pystyy tuloillaan takaamaan rakkaalle äidilleen parhaan sairaanhoidon. Siitä hän on kiitollinen, sillä äiti on hänelle niin paljon tärkeämpi kuin isä, jonka suhteen tunteet ovat kahtalaiset.

Punainen myrsky on ravisuttava ja hieno teos, riippumatta mistään ulkokirjallisista kohuista.

Elina Hirvonen - Punainen myrsky
Wsoy 2019
Kustantajalta
________________

Kirjaluotsi, Kirsin kirjanurkka, Kirjojen kuisketta, Marjatan kirjat ja mietteet
Hussein al-Taeesta YLE