Joulukuu oli pimeä ja synkkä, valkoisen joulun toive unelmaa vain. Etsin iloa ja innoitusta käymällä taidenäyttelyissä: kävin Kuusisaaressa ihastelemassa Villa Gyllenbergin Schjerfbeckejä, Didrichsenillä Önningebyn ja Tuusulanjärven taiteilijoita sekä Sinebrychoffin taidemuseossa tutkailemassa Lucas Cranachin Renessanssin kaunottaria. Museokierrokseni kruunasi itseoikeutetusti Maailmalta löysin itseni Ateneumissa ❤︎ Luin 10 kirjaa, joista top kolmeen valikoituivat nämä kotimaiset:
Juhani Karila - Pienen hauen pyydystys **** Siltala 2019
"Lapin idea on koon ja tyhjyyden yhdistelmässä.” Siellä Itä-Lapin loputtomien hyllyvien nevojen ja lettojen ja verenhimosta inisevien sääskiparvien keskellä elää vaitelias kansa, jonka keskuudessa elävät pelot ja myytit. Sinne etelään muuttanut Elina Ylijaako palaa joka vuosi alkukesästä yhtä määrättyä haukea pyytämään. Hauen pyytäminen on Elinalle elämän ja kuoleman kysymys. Miksi, selviää romaanin edetessä. Tällä kertaa Elinalla on kannoillaan myös rikoskonstaapeli Janatuinen, jolla on taskussaan pidätysmääräys, sillä nuorta Elinaa epäillään henkirikoksesta.⠀Karilalla on aivan hillitön mielikuvitus! Tarina on villi, absurdi ja hullunhauska, mainiolla kielellä ja hyvällä huumorilla ladattu. Pohjoisen murretta oli sopivassa määrin elävöittämässä tekstiä. ⠀⠀⠀⠀⠀
⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
Metsästä tuli kukkuluuraajia, sinipiikoja ja kuippanoita. Metsästä tuli keijusia ja hyyhäröisiä ja hittolaisia. Otuksia, joilla ei ollut nimeä eikä juuri muotoakaan. Ne häälyivät vuoroin näkyvillä ja vuoroin näkymättömissä, yöhön sekoittuvina. Ne kiipesivät majatalon katolle ja istuivat sen harjalle riviin kuin varikset. Pian niitä oli kaikilla katoilla. Vahtimassa yötä.
Eeva Kilpi - Perhonen ylittää tien ***** Wsoy 2012
Ihana Eeva Kilpi on aina ajankohtainen, ja on hämmästyttävää, että hän on puhunut voimakkain äänenpainoin luonnon, ympäristön ja eläinten puolesta jo 70-luvulla. Hienoa, että tästä teoksesta on tulossa uusintapainos huhtikuussa 2020. Lukiessa tuntui kuin olisin tavannut pitkästä aikaa hyvän ystävän, sillä useimmat runot olivat tuttuja. Suomen kielessä rakastaa on vahva ilmaus, mutta Eeva Kilven kohdalla se ei ole yhtään liikaa: hän on lukijoidensa rakastama, ja minäkin rakastin tämän kokoelman lukemista ❤︎ Perhonen ylittää tien on edelleen ajankohtainen ja elämää monilta kanteilta luotaava hieno runokokoelma.⠀
Tatu Kokko - Kävelevien patsaiden kaupunki ***** Icasos 2019
Tämä on melkoisen villi fiktio Minna Canthiin liittyen:⠀Nykypäivän Kuopiossa elää nuori kirjastovirkailija Vilja ja 1800-luvun lopulla siellä vaikutti Minna Canth. Vilja haluaa selvittää totuuden Canthista ja pyrkii tähän omintakeisella, vain hänelle mahdollisella keinolla: hän pystyy näet siirtymään Canthin aikaan yli sadan vuoden taakse ja sulautumaan tämän kunnioitetun ja pönäkän kirjailijan ja naisasianaisen sieluun. Kokon teksti tempaisi villinä, aistillisena ja mielikuvituksellisena mukaansa heti alkusivuilta. Hän kuvaa loistavasti Viljan vimmaiset pakkomielteet ja eroottiset tunnot ja toimet. Kävelevien patsaiden kaupunki oli kielen, mielikuvituksen ja aistillisuuden juhlaa. ⠀
MUUT KOTIMAISET
Jukka Tervo - Runot 1995-2017 **** BoD 2019
Elina Hirvonen - Punainen myrsky **** Wsoy 2019
ULKOMAISET
Laura Esquivel - Mi negro pasado ** Penguin Random House 2017
Laura Esquivel - Como agua para chocolate **** Prisa Ediciones 1989/2011
Kyung-sook Shin - Hovitanssija **** Into 2019
Maja Lunde - Lumisisko **** S&S 2019
Olga Tokarczuk - Vaeltajat **** Otava 2012
Näin upealta näyttävät Keskuskadun jouluvalot!
Ennen kuin uuteen vuoteen päästään luvassa on vielä pari vuosikatsausta tänä vuonna luettuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.
Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.