Joulunaluspäivien taidemuseovisiittini veivät tietysti myös Didrichsenille. Önningebyn taiteilijasiirtokunta on tullut usein vastaan taiteilijaelämäkertoja lukiessa. Viime kesänä luin usein Önningebyssä vierailleesta Elin Danielson-Gambogista ja kävin myös Halosenniemen kesänäyttelyssä, jossa oli useita hänen töitään. Didrichsenin taidemuseossa voi tutustua siirtokuntaan ja sen taiteilijoihin 19.1.2020 asti. Vierailupäiväni museossa oli synkkä ja hyvin tuulinen - miten ihanaa olikaan siirtyä taiteen siivin keskelle kesäisiä idyllejä!
Victor Westerholm hankki Önningebystä maatilan ja alkoi kutsua sinne taiteilijaystäviään kesällä 1886. Toiminnan ensimmäiset kuusi vuotta olivat vilkkaimmat ja Wikipedia listaa liki 30 siellä kesiään viettänyttä ja maalannutta taiteilijaa. Önningebystä tuli tärkeä kokoontumispaikka monille Suomen kultakauden taiteilijoille. He harrastivat ulkoilmamaalausta impressionismin hengessä, maalasivat Saaristomeren luontoa ja Önningebyn kylänäkymiä; myös muotokuvia toisistaan. Huomattava osa taiteilijoista oli naismaalareita, kuten Elin Danielson, Amélie Lundahl ja Hanna Rönnberg (sittemmin Westerholm).
Minua kiinnosti Önningebyn taiteilijoista etenkin Elin Danielson-Gambogi sekä hänen ja Dora Wahlrooin hurja kolmiodraama. Kävi näet niin, että Elinin luokse vieraisille Italiaan tullut Dora rakastui Raffaelloon, Elinin taiteilijamieheen. Tämän draaman tiimoilta käydystä terävästä fiktiivisestä kirjeenvaihdosta lukija saa nautiskella Eppu Nuotion & Pirkko Soinisen dekkarissa Punainen vaate.
Ilokseni esillä oli useita Danielson-Gambogin töitä. Valtavan upea on
isokokoinen Hilma Westerholmin muotokuva, jonka päälaen hiukset olivat
kuin elävän ihmisen hiukset!
Danielson-Gambogin sermin vieressä J. A. G. Acken hänestä maalaama muotokuva, 1887
Virve Heinisen teoksessa oli esitetty tämän maalauksen konservointiprosessi.
Rankkaa oli taiteilijan elämä tuolloin(kin). Sakari Topeliuksen tyttären Eevan kanssa
avioitunut J. A. G. Acke oli maalannut Pariisin salonkia varten vuosikausia
monumentaalista talviaiheista maalausta, mutta maalausta ei hyväksytty näyttelyyn mukaan.
Siirtokunta toimi vuodesta 1886 ensimmäiseen maailmansotaan asti.
Siirtokunta toimi vuodesta 1886 ensimmäiseen maailmansotaan asti.
Didrichsenilläkin oli lumoava joulu, kuten Villa Gyllenbergissäkin.
Kattauksessa perheen perintöastiat ja seinällä jouluisen punainen Reidar Särestöniemi.
We Wish You a Merry♪♫•*¨*•.¸¸♥ ¸¸.•*¨*•♫♪ Christmas♪♫•*¨*•.¸¸♥ ¸¸.•*¨*•♫♪
We Wish You a Merry ♪♫•*¨*•.¸¸♥ ¸¸.•*¨*•♫♪Christmas ♥ ♥ ♥
We Wish You A Merry ♪♫•*¨*•.¸¸♥ ¸¸.•*¨*•♫♪Christmas ♪♫•*¨*•.¸¸
♥ ¸¸.•*¨*•♫♪ And a Happy New Year!!!
Tuo näyttely on vielä katsomatta. Aika ei vaan tunnu riittävän kaiken mielenkiintoisen tutustumiseen!
VastaaPoistaOnneksi blogisi välityksellä voi myös nauttia näyttelyistä.
Jotenkin ajattelin, että olet nähnyt jo. Danielson-Gambogi oli niin taitava ja hänenkin elämänsä vstoinkäymisiä täynnä. Esittelyssä oli myös Halosenniemen taideyhteisö, vaikka en siitä tässä nyt kertonutkaan.
Poista