Talvisota alkoi tasan 80 vuotta sitten, marraskuun 30. päivänä 1939. Kävin perheen kanssa tämän traagisen päivän muistoksi tutustumassa Hakasalmen huvilassa Mieliala - Helsinki 1939-1945 -näyttelyyn. HAM:n osuus jäi toiseen kertaan. Näyttely oli vaikuttava tekstiplansseineen, filmeineen ja suurine valokuvasuurennoksineen, jotka valaisivat helsinkiläisten arkea pommitusten tuhojen keskellä. Helsinkiä pommitettiin 15 muun paikkakunnan ohella jo heti sodan ensimmäisenä päivänä, ja kuolonuhreja tuli vajaa sata. Onneksi huono sää haittasi pommituksia ja evakuoinnit päästiin aloittamaan. Helsingin noin 250 000 asukkaasta kaupunkiin jäi vain noin 65 000.
Hakasalmen huvila keskittyy siihen, millaista elämä oli pommitusten varjossa ja miten Helsingin evakuoinnit vaikuttivat mielialoihin. En ollut aiemmin tiennyt mitään Salaisesta mielialatiedustelusta, joka oli rekrytoinut tuhansia tavallisia kansalaisia raportoimaan mielialoista, huhuista ja toisinajattelusta työpaikoilla, kaupoissa ja julkisissa kulkuvälineissä. Tiedot välitettiin sodanjohdolle antamaan kuvaa siviilien mielenmaisemista, jotka vaikuttivat rintamasotilaiden taistelukykyyn.
Mielialatiedustelun konttori sijaitsi 1940-1944 pääosin osoitteessa Vuorikatu 22 A 14b.
Ovessa luki alkuun Asioimisto Nieminen, sitten Uusi kirjeenvaihtoyhdistys.
Toimistossa työskenteli toistakymmentä henkeä ja vuonna 1942
rekisteröityjä tiedottajia oli 2617. Osa arkistosta poltettiin juuri ennen valvontakomission
saapumista Helsinkiin syksyllä 1944.
Ovessa luki alkuun Asioimisto Nieminen, sitten Uusi kirjeenvaihtoyhdistys.
Toimistossa työskenteli toistakymmentä henkeä ja vuonna 1942
rekisteröityjä tiedottajia oli 2617. Osa arkistosta poltettiin juuri ennen valvontakomission
saapumista Helsinkiin syksyllä 1944.
Konservoitavissa ollut aineisto on talletettu Kansallisarkistoon.
Neljäsosa kaikista sotalapsista oli helsinkiläisiä. Pääkaupunkiseudulta lähetettiin
sotavuosina Ruotsiin ja Tanskaan 20 000 lasta. Helsingin rautatieasemalta lähti lastenjuna
kaksi kertaa viikossa. Lapsia evakuoinut Arcturus-laiva vei aina viisisataa lasta kerrallaan
Turusta Tukholmaan.
Kaikkein arvokkaimmaksi arvioitu vietiin Helsingistä maakuntiin ja jopa Ruotsiin asti:
lapset, naiset, vanhukset, tieteen ja taiteen aarteet ja julkiset veistokset.
lapset, naiset, vanhukset, tieteen ja taiteen aarteet ja julkiset veistokset.
HELSINKI TYHJENEE
Erityisesti pommitusten jälkeen väki tungeksi Helsingin linja-auto- ja rautatieasemalla
ja maksoi ylihintaa taksimatkoista. Ajoittain varoitettiin pakkoevakuoinnin mahdollisuudesta, jos
lähtökehoituksia ei toteltu. Pelkästään helmi-maaliskuussa 1944 Helsingistä lähti arviolta
102 000 - 120 000 ihmistä. Vuoden keskiväkiluku oli tuona vuonna noin 330 000.
Näyttelyn on ideoinut ja kuratoinut kirjailija Anna Kortelainen ja näyttelyarkkitehtina on toiminut elokuvalavastaja Minna Santakari. Taideteosten, valokuvien, esineiden ja tiedustelusitaattien kokonaisuus toimii ilmapuntarina, joka kertoo ristiriitaisista tunteista, ilon hetkistä, epäluuloista, peloista ja uhmasta.
Tekstini perustuvat näyttelyn tekstiplansseihin, Hakasalmen näyttelyinfoon ja Wikipediaan.
Tuo näyttely täytyy kyllä käydä katsomassa, vaikka aihe on todella raskas. Äitini lähetettiin tuolloin ensimmäistä kertaa sotalapseksi Ruotsiin.
VastaaPoistaVaikuttavaa. Tämä olisi kiinnostava nähdä. Kuuntelin hetki sitten Aira Samulinin sotamuistoja ja tarinaa olisi jaksanut kuunnella vaikka kuinka pitkään. Pelottavaa, mutta kiinnostavaa faktaa.
VastaaPoista