Lisa Mosconi - Aivoruokaa. Syö paremmin, ajattele kirkkaammin

Tyydyttynyt rasva ei kuulu aivojen ostoslistalle.

Elintason nousun ja lääketieteen kehityksen myötä elinajanodote on sadassa vuodessa noussut länsimaissa useita kymmeniä vuosia. Vuonna 2017 naisten elinajanodote Suomessa oli 84,2 vuotta, miesten 78,7. Samanaikaisesti ns. elintasosairaudet oat saavuttaneet epidemian mittasuhteet. Sydän- ja verisuonitaudit ovat kuolinsyytilastoissa ykkösiä, kakkostyypin diabetes on räjähtämässä meilläkin. Seuraava räjähtäjä on Alzheimerin tauti. Sitä sairastaa tällä hetkellä Suomessa yli 70 000 henkilöä, Yhdysvalloissa 5,3 miljoonaa. Määrän arvellaan nousevan siellä 15 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä, ja maailmanlaajuisesti 132 miljoonaan.

Useimmilla meillä on lähi- tai tuttavapiirissä joku muistisairas, ja tiedämme mitä kärsimystä se potilaalle itselleen ja hänen läheisilleen tuottaa. Tämän hetkiset Alzheimer-lääkkeet eivät tehoa kovin hyvin. Siksi on äärimmäisen kiinnostava kysymys, voisiko ruokavalion avulla sairauden puhkeamisen estää, sitä lykätä tai pysäyttää sen eteneminen. Neurotieteilijä Lisa Mosconi väittää, ettemme ole vain geeniemme armoilla, vaan voimme itse tehdä paljonkin - muuttamalla ruokavaliotamme!

Extra-neitsytoliiviöljy on must.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat Mosconin mukaan todistaneet kiistatta sen, että ruokavaliolla ja elintavoilla voimme vaikuttaa perimässä saamamme DNA:n toimintaan:

... elämäntapavalinnoillamme on keskeinen asema siinä, sammuvatko vai käynnistyvätkö saamamme geenit. Niin kummalliselta kuin se saattaakin kuulostaa, geenit voi todella aktivoida tai vaientaa, ja tätä keksintöä sanotaan epigenetiikaksi.  (...) Uusi näkökulma on antanut uuden merkityksen vanhalle sanonnalle, jonka mukaan ”olet mitä syöt”, sillä se on osoittanut nauttimamme ruoan määrittävän sen, mitä meistä tulee. (...) Jotkin ruoat vaikuttavat suoraan DNA:han käynnistämällä taudeilta suojaavat hyvät geenit, kun taas toiset sammuttavat ne samat geenit ja saavat meidät todennäköisesti sairastumaan.

Aivoja tutkitaan sekä MRI- että PET-kuvauksella. Teoksen alussa Mosconi näyttää kuvan kahden terveen viisikymppisen naisen aivoista. Toinen on noudattanut Välimerellistä ruokavaliota, toinen syönyt tyypillisen amerikkalaisen tavoin. Erot henkilöiden aivoissa ovat shokeeraavia. Tottakai aivojen terveyteen ja skarppiuteen vaikuttaa kaikki muukin: liikunta, uni, älyllinen toiminta ja vahva sosiaalinen verkosto. Mutta Mosconi keskittyy tässä teoksessa pääosin ravintoon ja tekee sen todella mielenkiintoisesti, viimeisimpiin tutkimuksiin nojaten.

Kirja on sivu sivun perään tiukkaa faktaa, joista jokainen voi poimia itselleen aivojensa terveyttä edistäviä vinkkejä. Mukana on myös lukijan tilannetta kartoittava testi. Testin perusteella kuuluu joko aloittelijoihin, keskitasolle tai edistyneisiin ja kukin ryhmä saa täsmävinkkejä suositusten, esimerkkiruokavalioiden ja reseptien muodossa. Mosconi kehottaa lukijaa noudattamaan oman ryhmänsä ohjeita nelisen viikkoa ja katsomaan uudella testillä miten tilanne on muuttunut. Tärkeää on tietenkin arvioida ennen kaikkea onko oma vointi kohentunut.

Mosconin mukaan ruokailutapojen muuttaminen kannattaa missä iässä tahansa. Vaikka olisi nuori eikä pelkäisi muistisairautta, tottahan paremmin toimivista ja terävistä aivoista on iloa. Ja vaikka ei heittäytyisikään terveysterroristiksi, miksei kokeilisi helposti muutettavia pikkujuttuja? Itse kuuluin ryhmään edistyneet, mutta ajattelin kiinnittää enemmän huomiota alla olevan luettelon asioihin: huolehtia tärkeiden ravintoaineiden riittävästä saannista ja korvata huonoja valintoja paremmilla. Kirjassa on selitetty miksi mikäkin vitamiini tai ruoka-aine ovat aivoille eduksi. Uutta minulle oli se, että nimenomaan monen tekijän yhteisvaikutus on se jutun ydin.

HUOMIOITAVAA & MUISTETTAVAA

Vesi, PUFA, MUFA, omega-3, oliiviöljy, pähkinät, mantelit, avokado, rasvainen kala, chiansiemenet, raakakaakao, glukoosi, tasainen verensokeri, stevia, matalan GI:n ruoat, A-, C- ja E-vitamiini, vitamiinit B12, B6, B9 = folaatti, koliini, valkosipuli, suoliston kunto, kuitu, prebiootit, hapatetut ruuat, jugurtti, antibiootit, liha, teolliset ruoat, antioksidantit, glutationi, yön yli paasto, 5:2-dieetti, tuoreus, marjat...

Liiku, rakasta, naura ja voi hyvin - kokonaisuus ratkaisee

Mikään ei itse asiassa riitä yksin. Avaimia jatkuvaan terveyteen ovat synergia ja holistinen näkökulma. Meidän on aika oppia ajattelemaan kehoamme kokonaisuutena ja elämäämme yhdistelmänä erilaisia ravinnon lähteitä, eikä ravinto silloin rajoitu pelkästään syömäämme ruokaan.

Mosconi esittelee myös maapallon viisi aluetta, joiden ihmiset ovat maailman terveimpiä ja pitkäikäisimpiä. Näitä seutuja kutsutaan sinisiksi alueiksi (blue zones) ja ne ovat Nuor-Ogliastra Sardiniassa, Kreikan saari Ikaria, Okinawa Japanissa,  Nicoyan niemimaa Costa Ricassa ja seitsemännen päivän adventistien yhteisö Loma Linda Kaliforniassa. Mosconi kertoo mikä näitä ihmisiä yhdistää ja kertoo italialaisena seikkaperäisesti Välimerellisestä ruokavaliosta.

Ihminen on monimutkainen juttu ja Mosconi puhuu myös biologisesta yksilöllisyydestä, jonka mukaan ei ole yhtä ainoaa oikeaa syömistapaa, joka toimisi yhtä hyvin kaikille. Kirja antaa yleisohjeita eikä henkilö, jolla on ruokavaliorajoitteita (laktoosi-intoleranssi, keliakia, allergiat) voi ohjeita sellaisenaan noudattaa. Mutta sinisten alueitten terveet ja pitkäikäiset ihmiset syövät hyvin eri tavoin. Niinpä uskonkin, että heidän ruokavalioittensa tarkoista selostuksista allergikko saa vinkkejä.

Lisa Mosconin aivoruokapyramidi / suositellut ruoat ja annosten määrä viikossa
 - huipulla keikkuu tumma suklaa!

Kirjassa löytyy myös käteviä taulukoita, joista voi tarkistaa eri ravintoaineiden parhaat lähteet.
Listat 15 hyvistä & 15 pahista kertovat vihannesten kasvatuksessa käytetyistä torjunta-aineista.

En tiedä miten Suomessa perheissä syödään, mutta se mielikuva minulla on, että Yhdysvalloissa etenkin vähävaraisten ruokavalio on hyvin surkea ja ravinneköyhä. Raha tietysti määrää valintoja, mutta ei kaikkea. Luin Aivoruokaa suurella mielenkiinnolla. Teoksessa on hyvät lähdeviitteet aiheittain / luvuittain.  Tietoa on niin paljon, ettei se kerralla jää mieleen. Siksi kirja on hyvä olla käsillä tarkistuksia ja vaikkapa kauppalistan laadintaa varten. Jo heti kärkeen olen kaivanut esille kaappiin unohtuneet chiansiemenet ja huipputärkeät B-vitamiinit, ostanut manteleita ja pähkinöitä, käyttänyt joka päivä neitsytoliiviöljyä, valkosipulia ja ripauksen hapankaalia. Pahin aivoruokamokani on on puhdistettua sokeria sisältävä maitosuklaa, mutta ehkä neljässä viikossa opetan itseni pitämään tummasta suklaasta. Katsotaan.

Lisa Mosconi

Aivoruokaa. Syö paremmin, ajattele kirkkaammin

Brain Food: The Surprising Science of Eating for Cognitive Power 2018
Suomentanut Pirjo Thorel

Art House 2018

LOISTAVA *****

Lukukappale kustantajalta - kiitän

_______________

Lisa Mosconi (PhD) on neurotieteilijä sekä ravintofysiologi, joka on tehnyt uraauurtavaa työtä aivoterveyden alalla. Hän työskentelee New Yorkissa Yhdysvalloissa Weill Cornellin lääketieteellisen yliopiston ja New York-Presbyterian -sairaalan alaisen Alzheimer-klinikan apulaisjohtajana. Aiemmin hän on johtanut New Yorkin yliopistoon perustamaansa Nutrition and Brain Fitness Lab -yksikköä sekä Alzheimerin taudin periytyvyyttä tutkivaa ohjelmaa.

Lisa Mosconin nettisivu / Kirjailijan kuva myös sieltä

Tietoa Alzheimerin taudista

Haruki Murakami - Komtuurin surma

Maailmassa ei ole mitään täysin varmaa, 
mutta meillä ihmisillä on kyky uskoa.

Komtuurin surma on kymmenes Murakamilta lukemani teos. Kirkkaimman muistijäljen on jättänyt Suuri lammasseikkailu upealla Hokkaidon kuvauksellaan, vähiten on puhutellut Sputnik-rakastettuni. Komtuurin surma alkaa tyyliltään melko realistisena, mutta kääntyy sitten osittain huiman absurdiksi ja surrealistiseksi. Murakami kääntää aluksi miehen ja naisen perinteiset roolit päälaelleen. Minäkertojaksi hän on valinnut tokiolaisen 36-vuotiaan tilaustöitä tekevän muotokuvamaalarin. Mies on rutiininomaisen leipääntynyt ja kyllästynyt työhönsä. Hän työskentelee kotona, hoitaa ruuanlaiton ja muut kotityöt vaimon ollessa kiireinen uranainen.

Yhtenä kauniina päivänä vaimo Yuzu ilmoittaa, että kuuden vuoden avioliitto on sitten loppu. Tämä on täysi pommi miehelle, mutta mukautuvainen taiteilijamme tyytyy mukisematta vaimonsa päätökseen.  Parin kuukauden sumuisen ja päämäärättömän autolla ajelun jälkeen mies päätyy asumaan eristäytyneelle vuorelle maankuulun taidemaalarin Amada Tomohikon omistamaan taloon. Hyvin pian taiteilija huomaa ajautuneensa keskelle outoutta.

Kirjan nimi ja jännittävä idea juontavat juurensa Mozartin Don Giovanni -oopperaan. Murakami on kehitellyt idean, että ullakolta löytyvä Tomohikon mestarillinen ja salassa pidetty maalaus ’Komtuurin surma’ kertoo verhotusti jostain traagisesta tapauksesta, jonka Tomohiko Wienissä Anschlussin aikaan taideopiskelijana koki. Maalauksessa esiintyvät kaikki oopperan henkilöt, joskin vanhoissa Asuka-kauden (538-710) asuissa. Taiteilijan kokemasta traumasta kertoo se, että päästyään natsien vankeudesta takaisin Japaniin hän hylkäsi länsimaisen maalaustaiteen ja siirtyi perinteiseen japanilaiseen Nihonga-maalaustyyliin. Tästä kaikesta oli tosi kiinnostavaa lukea.

Taulun löytyminen aloittaa maagisten tapahtumien vyöryn. Kohta omituinen helisevä ääni alkaa häiritä öisin ja tontin pikkumetsiköstä löytyy ihmetystä herättävä syvä kuoppa. Lähellä asuva, satumaisen rikas, mutta mystinen herra Menshiki ilmaantuu valkoiset hiukset liehuen kuvioihin ja päätyy taiteilijamme malliksi. Yhdessä taiteilija ja tämä eräänlainen Jay Gatsby juttelevat niitä näitä ja kuuntelevat vanhaa jazzia. Murakami ripottelee luku luvulta lisää maagisia elementtejä, mutta ne pysyivät kirjan alkupuolella hyvin mieleni hallittavissa. Jännitys tihentyi trillerimäisesti ja pahaenteinen uhka leijaili.

Minua viehätti yksinäisen taiteilijan tavallisen arjen kuvaus ruuanlaittoineen ym. rutiineineen. Atmosfääriä taiteilijan kotoisiin arkisiin hetkiin toivat aina taustalla soivat vanhat vinyylit. Rakastajattaria oli parikin kappaletta, jotka molemmat olivat hänen oppilaitaan lähikaupungin kuvataideryhmästä. Minäkertoja näkee todentuntuisia unia ja vihainen valkoisella Subaru Forresterilla ajeleva keski-ikäinen mies edustanee jotain hänessä piilevää pimeää puolta. Taiteilijalla oli ollut koskettavan läheinen ja lämmin suhde jo nuorena kuolleeseen pikkusiskoonsa, minkä ansiosta hän ymmärsi nyt hyvin nuorta mallinaan toiminutta tyttöä.

Arkisessa elämänkuvauksesa oli viehätyksensä, jota riitti sivulle 638 asti, jolloin koin, että liioitellut maagiset elementit suorastaan tyrmäsivät minut. Seurasi sivukaupalla seikkailuja metaforien maanalaisissa tunneleissa. Kirjailijan tissifetissi tuli selväksi, sen verran usein naisten rintojen muoto, koko tai kehittymättömyys tuli puheeksi. En muista onko Murakami aiemmissa teoksissaan kuvannut näin tarkoin naisten asuja. Aluksi mielenkiintoista, mutta lopulta itseään toistavaa. Ihmeekseni en tällä kertaa erityisemmin ärsyyntynyt Murakamin naiskuvasta tai seksismistä. Kai sitä osasi odottaa. Seikkailtuaan vuorilla noin vuoden taiteilija palaa Tokioon.

Elämä saattoi paiskata minut pimeään ja ahtaaseen onkaloon tai luonnon armoille myrskyiseen erämaahan, mutta uskoin, että joku ilmestyisi silloinkin näyttämään tietä. Se oli tärkein asia, jonka olin oppinut oudoista kokemuksistani talossa syrjäisellä vuorella Odawaran edustalla.

Juonessa oli paljon vetovoimaa ja kiehtovuutta. Kerronnan tyyli oli selkeää, mutta ei minusta mitenkään eityisen mieliinpainuvaa. Tyylinäytteitä luettavissa täältä. 800-sivuinen romaani olisi mielestäni hyötynyt tiivistämisestä ja rönsyilevien juonipolkujen karsimisesta. Mutta kyllähän Murakamilla on ihailtava mielikuvitus!

Haruki Murakami

Kishidancho Goroshi 2017 / Killing Commendatore 2018
Komtuurin surma
Japanista suomentanut Juha Mylläri
Kansi Jussi Kaakinen
Tammi 2018
ERITTÄIN HYVÄ ****
Kirjastosta
_______________

Kaikki bloggaukseni Murakamin teoksista: 

Komtuurin surma, Rajasta etelään, auringosta länteen, Miehiä ilman naisia, Suuri lammasseikkailu, Maailmanloppu ja ihmemaa, 1Q84, Sputnik-rakastettuni, Väritömän miehen vaellusvuodet, Kafka rannalla, Norwegian wood

Tove Jansson - Höstvisa #runosunnuntai

Ensi viikon Svenska Dagenin kunniaksi ruotsin kielen merkeissä.

Ihana Tove Jansson (1914-2010), Muumien äiti ei juuri esittelyjä kaipaa: maailmankuulu kirjailija ja taiteilija, jonka luomat Muumi-hahmot ovat iso bisnes sekä meillä että maailmalla. Esim Japanissa on avattu Moomin Valley.

Höstvisa / Syyslaulu on Erna Tauron säveltämä laulu Tove Janssonin sanoihin. Laulu sai kolmannen palkinnon Yleisradion järjestämässä laulukilpailussa vuonna 1965. Ruotsinkieliset sanat alla, suomenkieliset on tehnyt Esko Elstelä, ja ne löytyvät täältä.

Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,

päivän ei hetket niin pitkiä lie.

Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,

pois kesän kukkaset syksy vie.

Tässä linkki karismaattisen Birgitta Ulfssonin (1928-2017) tulkintaan. Minulla oli ilo nähdä hänet livenä Savoyn lavalla maaliskuussa 2017. Bloggauksessani kirjoitin näin:

"Mutta sitten näyttämön valtasi rehentelevä ja römeä-ääninen pikku Myy Birgitta Ulfssonin tulkitsemana - suomeksi. Seurasi myös pätkä pakkoruotsia Tua Forsströmin runon säkein. Mikä karisma, mikä lavan haltuunotto - ja yleisö oli aivan pähkinöinä kuten bloggarikollega Arja eilen twiittasi! Tämä hurmaava 88-vuotias nainen ei ole istunut muottiin koskaan elämässään, ei vielä nytkään, sillä hän jatkaa teatterityötään sekä Suomessa että Ruotsissa.”

HÖSTVISA 

Vägen hem var mycket lång och ingen har jag mött,
nu blir kvällarna kyliga och sena.
Kom trösta mig en smula, för nu är jag ganska trött,
och med ens så förfärligt allena.
Jag märkte aldrig förut, att mörkret är så stort,
går och tänker på allt det där man borde.
Det finns så mycket saker jag skulle sagt och gjort
och det är så väldigt lite jag gjorde.

Skynda dig älskade, skynda att älska,
dagarna mörkna minut för minut,
tänd våra ljus, det är nära till natten,
snart är den blommande sommarn slut

Jag letar efter nånting som vi kanske glömde bort
och som du kunde hjälpa mig att finna.
En sommar går förbi, den är alltid lika kort,
den är drömmen om det man kunde vinna.
Du kommer kanske nån gång, förr'n skymmningen blir blå,
innan ängarna är torra och tomma.
Kanske hittar vi varann, kanske hittar vi då på
något sätt att få allting att blomma.

Skynda dig älskade, skynda att älska,
dagarna mörkna minut för minut,
tänd våra ljus, det är nära till natten,
snart är den blommande sommarn slut

Nu blåser storm därute och stänger sommarns dörr,
det är försent för att undra och leta.
Jag älskar kanske mindre, än vad jag gjorde förr
men mer än du nånsin får veta.
Nu ser vi alla fyrar kring höstens långa kust
och hör vågorna villsamma vandra.
En enda sak är viktig och det är hjärtats lust
och att få vara samman med varandra.

Skynda dig älskade, skynda att älska,
dagarna mörkna minut för minut,
tänd våra ljus, det är nära till natten,
snart är den blommande sommarn slut

Tove Janssonin kuvat Public domain

#runo18-haaste

❤︎
SusuPetal runoili Lehtimatosta